Neljä uutta professoria nimitettiin Insinööritieteiden korkeakouluun
Työelämäprofessori Katja Tähtinen, Rakennustekniikan laitos, kestävä rakentaminen
"Olen työskennellyt koko pitkän urani rakennusten parissa. Vuonna 1998 aloitin työt rakennusrestauroinnin parissa, mutta kiinnostuin nopeasti rakennusten toiminnasta kokonaisuutena, erityisesti rakennusfysiikasta, mikä johdatti minut insinööriopintojen pariin.
Erityisesti minua kiehtoi se, miten rakennus, sen järjestelmät ja käyttäjät vaikuttavat sisäympäristöolosuhteisiin ja miten olosuhteet puolestaan vaikuttavat tilojen käyttäjien hyvinvointiin ja terveyteen. Tämä aihe lopulta päätyi väitöskirjatutkimukseni aiheeksi 20 vuoden työuran jälkeen.
Ilmastonmuutoksen, hiilineutraaliuden, kestävän rakentamisen ja kiertotalouden tavoitteet pakottavat yhä enemmän myös rakennusalaa kehittämään toimintaansa. Tuoreimman rakentamisen suhdannekatsauksen perusteella asuntorakentaminen on tällä hetkellä laskussa, mutta korjausrakentamisen näkymät ovat kuitenkin positiivisemmat. Myös kestävyyden ja kiertotalouden tavoitteet ovat yhä tärkeämmässä roolissa kiinteistö- ja rakentamisen sektorilla, mikä vaikuttaa vääjäämättä korjausrakentamisen vahvistumiseen ja arvostuksen nousuun tulevaisuudessa. Nykyinen rakentamisen suhdannetilanne tarjoaa myös erinomaisen tilaisuuden keskittyä kiinteistö- ja rakennusalan kehittämiseen ja innovaatioihin.
Olen innoissani tästä uudesta mahdollisuudesta ja työstä, sillä työelämäprofessuuri tarjoaa mahtavan mahdollisuuden yhdistää työelämälähtöistä ajattelua tutkimukseen ja opetukseen. Toivon voivani olla hyödyksi ja avuksi tässä työyhteisössä, niin kollegoille kuin opiskelijoillekin, sekä edistäväni tehokkaasti yhteistyötä yliopiston ja kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden välillä."
Tähtinen jatkaa tutkimusjohtajan toimessaan Rakennustietosäätiö RTS sr:ssä työelämäprofessuurin rinnalla.
Apulaisprofessori Jan Akmal, Konetekniikan laitos, tuotekehitys
"Teollisuutemme on ihmisen ja tekoälyn välisen syventyvän yhteistyön kynnyksellä. Tutkimukseni edistää ymmärrystämme käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja digitaalisten valmistusmenetelmien vuorovaikutuksesta. Tavoitteena on luoda ja perustella seuraavan sukupolven tuotekehitysprosesseja.
Tutkimuksessani pyrin ymmärtämään käyttäjä-suunnittelija-, käyttäjä-kone- ja suunnittelija-kone-yhteistyön roolia innovaatioiden edistämisessä. Nykyisessä projektissani Electro Optical Systems Finland Oy:n kanssa kehitän uutta prosessia in situ -vikojen havaitsemisen ja itsekorjautumisen arvioimiseksi metallia lisäävässä valmistuksessa käyttäen röntgentietokonetomografiaa spatiaaliseen evoluutioon, infrapunaoptista tomografiaa ajalliseen lämpöallekirjoitukseen ja koneoppimismenetelmiä hahmontunnistukseen. Työni mahdollistaa uusien tuotteiden suunnittelun ja kehityksen tiukkojen laatustandardien ylittämisen rajan.
Systemaattisten prosessien kehittäminen seuraavan sukupolven tuotekehitykseen on todella suuri haaste. Lähes 30 000 uutta tuotetta esitellään vuosittain, ja 95 % niistä epäonnistuu markkinoilla Harvard Business Schoolin professori Clayton Christensenin mukaan. Vaikka pystyisimme pelastamaan marginaalisen prosenttiosuuden, sanotaan vaikka 5 %, kriittisten asiakastarpeiden täyttämiseen, uskon, että vaikutus yhdessä Aallon kanssa voi olla merkittävä sekä uusien innovaatioiden käyttöönotossa, että resurssien tuhlauksen vähentämisessä."
Apulaisprofessori Magda Posani, Rakennustekniikan laitos, rakennusfysiikka
"Miten voimme strategisesti käyttää vähähiilisiä rakennusmateriaaleja parantaaksemme elämäämme? Tämä on erittäin olennainen kysymys, johon tutkimukseni pyrkii vastaamaan tarjoamalla rakennusalalle vähähiilisiä strategioita rakennuksen käyttäjien mukavuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi.
Työni sijoittuu rakennusfysiikan, rakennusmateriaalien hydrotermisen käyttäytymisen ja ympäristön kestävyyden leikkauspisteeseen. Tutkimuksessani yhdistän kehittyneitä valmistustekniikoita superhydroskooppisiin materiaaleihin luodakseni rakennuskomponentteja, jotka on optimoitu passiiviseen kosteuden säätelyyn. Viime kädessä tämä johtaa parempiin ja terveellisempiin sisäympäristöihin.
Aalto-yliopistossa pyrin kehittämään rakennetun ympäristön sopeutumisstrategioita pohjoismaisilla alueilla ja löytämään ratkaisuja, joilla rakennuksia valmistellaan ilmastonmuutoksen tulevaisuuden haasteisiin. Uskon, että yhteistyöhön perustuvilla lähestymistavoilla ja vahvalla sitoutumisella vähähiilisiin ja terveellisiin rakennuskäytäntöihin voimme luoda paremman tulevaisuuden kaikille. Odotan innolla, että pääsen jatkamaan tällä tiellä uudessa roolissani apulaisprofessorina poikkitieteellisen yhteistyön kautta rakennustekniikan laitoksella ja Aalto-yliopistossa. Olen innoissani voidessani ottaa seuraavan sukupolven insinöörit mukaan luokkahuoneeseen ja edistää merkityksellisiä keskusteluja kestävästä ja terveellisestä tulevaisuudesta rakentamisessa."
Apulaisprofessori Jenni Partanen, Rakennetun ympäristön laitos, maankäytön suunnittelu
”Tutkin kaupungin liikkumisen, kaupunkitalouden, sosiaalisia ja muita prosesseja CAS-viitekehyksessä. Tämä teoriatausta nostaa esiin sen, kuinka jatkuvasti muuttuvat kaupungit toimivat ja kehittyvät monimutkaisina ja monimittakaavaisina verkostoina, joissa monien yksittäisten päätösten ja toimien kumuloituvat yhteisvaikutukset aiheuttavat usein koko kaupungin tasolla yllättäviä ilmiöitä. Esimerkkejä ovat vaikkapa uusien elinvoimaisten elinkeinoelämän tai viihteen saarekkeiden ilmaantuminen kaupunkiin tai toisaalta segregaatio tai yllättävä ruuhkautuminen. Koska osa tällaisista ilmiöistä on yhteiskunnallisesti, sosiaalisesti, tai taloudellisesti hyödyllistä, mutta osa haitallisia, on suunnittelun tarpeen rajoittaa osaa näistä, sallien loppujen omaehtoisen generoitumisen.
Tutkimuskohteeni on valikoitunut, koska minua kiehtoo lähtökohtaisesti kaupunkien omalakisuus ja yllätyksellisyys ympäristönä. Tavoitteeni on tarkastella miten kaupungin kehitystä voidaan ohjailla haittaamatta itsestään ihmisten toimista ilmaantuvia, positiiviseksi arvioituja järjestyksiä. Työssäni Aallossa odotan pääseväni jatkamaan kiinnostavissa projekteissa tutkimusryhmäni kanssa solmien uusia monialaisia yhteistyökuvioita Aallossa ja ulkopuolella – ja tietysti myös innostavia kohtaamisia ja keskusteluja opiskelijoiden kanssa tilallisen kaupunkitieteen tiimoilta.”
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä
Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta
Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.