Uutiset

Nimisampo jauhaa tietoa miljoonista suomalaisista paikannimistä

Tiina Aulanko-Jokirinne
Julkaistu:
Nimisampo on uusi, kaikille avoin semanttisen webin verkkopalvelu suomalaisesta paikannimistöstä kiinnostuneiden tutkijoiden ja suuren yleisön käytettäväksi. Nimistöä voi tarkastella kartoilla, datana ja tilastollisesti.
Nimisampo. Kuva: Eero Hyvönen.
Käyttäjä voi Nimisammossa vertailla esimerkiksi Äijä- ja Ukko/Ukon- alkuisten paikannimien esiintymistä Suomessa lämpökarttojen avulla. Kuva: Eero Hyvönen.

Nimisampo perustuu Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) digitoimaan Nimiarkistoon, johon on kerätty kansalaisilta 2,3 miljoonaa paikannimitietoa yli sadan vuoden aikana, sekä Maanmittauslaitoksen 800 000 nimeä sisältävään Paikannimirekisteriin. Nämä linkittyvät toisiinsa paikkatyyppien ja koordinaattitiedon kautta.

Lisäksi järjestelmään on liitetty Sotasampo-palvelusta yli 30 000 paikkaa luovutetun Karjalan kartoista, Senaatin kartasto ja yli 4,1 miljoonaa paikannimeä yhdysvaltalaisen Getty-säätiön historiallisista paikoista (Thesaurus of Geographical Names, TGN).

Palvelusta on hyötyä myös sukututkimuksessa. Varsin monet sukunimet on muodostettu paikannimistä, jotka voivat olla esimerkiksi asutusnimiä.

Eero Hyvönen

Nimisampo on nimistöntutkijan monipuolinen ja uusia mahdollisuuksia avaava “työpöytä”, nyt kun jättiläismäisiä paikannimiaineistoja on digitoitu tutkimuksen hyödynnettäväksi avoimena datana.

“Nimistöntutkimuksessa Nimisampo tarjoaa uusia näkymiä esimerkiksi paikannimien variaation tutkimukseen, kun eri aineistolähteiden nimiä voi verrata keskenään ja selvittää vaikkapa sitä, onko samalla paikalla eri aineistoissa eri nimiä”, toteaa professori, nimistöntutkija Terhi Ainiala Helsingin yliopistosta.

Nimisampo on taottu Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden HELDIG-keskuksessa yhteistyössä Aalto-yliopiston semanttisen webin teknologian tutkijoiden kanssa.

“Palvelusta on hyötyä myös sukututkimuksessa. Varsin monet sukunimet on muodostettu paikannimistä, jotka voivat olla esimerkiksi asutusnimiä tai luontokohteita”, sanoo hankkeen vetäjä, HELDIG-keskuksen johtaja ja Aalto-yliopiston professori Eero Hyvönen.

HELDIG-keskus pyrkii edistämään yhteistyötä humanististen ja teknisten alojen välillä, ja Nimisampo on tästä hyvä esimerkki. Nimisammon data on saatavilla avoimesti Linked Data Finland -palvelun kautta. Projektin rahoitti Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan Tulevaisuusrahasto.

Lisätietoa:

Nimisampo-palvelu

Hankkeen kotisivu

Eero Hyvönen
Professori
Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto (HELDIG)
p. 050 3841618
[email protected]

Terhi Ainiala
Professori
Helsingin yliopisto
p. 050 3185251
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä

Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.