Opettajat voivat tukea opiskelijoiden sisäistä motivaatiota monin eri tavoin

Kauppakorkeakoulun tämän kevään viimeisessä opettajien BIZ Learning Café -tapaamisessa 20.5. oli aiheena sisäinen motivaatio. Vierailijana oli Kauppakorkeakoulun opintopsykologi Alli Mattila.

”Yleisin syy, miksi kauppatieteiden opiskelijat ovat yhteydessä opintopsykologiin, on opiskelumotivaation puute. Lähes yhtä yleinen syy on opiskelijan tunne siitä, ettei hän saa mitään tehdyksi. Seuraavaksi yleisimmät syyt olla yhteydessä opintopsykologiin olivat epäusko omiin kykyihin opiskelijana, mielenterveysongelmien ja muiden henkilökohtaisen elämän haasteiden negatiivinen vaikutus opintoihin ja ulkopuolisuuden tunne yliopistossa”, Alli Mattila kertoi. 

Kevään 2023 mursukyselyyn vastanneista 2/3 kertoi kuitenkin opiskelumotivaationsa olevan melko korkea. Noin 40 % heistä, jotka olivat saaneet opiskelupaikan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella, kertoi opiskelumotivaationsa olevan melko alhainen.

Sisäinen motivaatio rakentuu psykologisista perustarpeista

Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan sellaista tekemistä, jota ihminen tekee omaksi ilokseen ja saadakseen henkilökohtaista tyydytystä. Sisäiseen motivaatioon vaikuttaa neljä psykologista tarvetta, jotka ovat autonomia (vapaa tahto, omiin arvoihin perustuva toiminnan valinta), pätevyys (tunne kyvykkyydestä, sopiva määrä haasteita), yhteenkuuluvuus (tunne yhteydestä ja kuulumisesta) ja hyväntahtoisuus (sellaisten asioiden tekeminen, joka on hyödyllistä muille). 

”Näitä ihmisen psykologisia perustarpeita on hyvä miettiä omassa opetuksessa, sillä kaikkia näitä voi lisätä eri tavoin. Opiskelijoiden autonomiaa voi lisätä esimerkiksi kutsumalla opiskelijoiden joukosta muutamia opiskelijoita osallistumaan päätöksentekoon, kun sovitaan kurssin toteutustavasta. Opiskelijoiden kyvykkyyden tunnetta voi lisätä esimerkiksi kertomalla erittäin selvästi, mitä kurssilla vaaditaan, ja pitämällä työmäärän kohtuullisena”, Alli Mattila kertoi.

Vaihtoehtoisia suoritustapoja ja muita tukimuotoja

Monet Kauppakorkeakoulun professorit ja lehtorit miettivät aktiivisesti, miten he voivat tukea arjessa erilaisia opiskelijoita. Esimerkiksi yrittäjyyden lehtori Apurva Ganoo kertoo, että hän käyttää paljon Presemoa ja vastaavia työkaluja kysymysten esittämiseen. ”Erityisesti jos luentosali on iso ja opiskelijoita paljon, monet opiskelijat eivät halua kysyä kysymyksiään ääneen. Silloin Presemo toimii hyvin”, hän sanoo. 

”Puhun myös esimerkiksi psykologisesta turvallisuudesta kurssin ensimmäisellä luennolla ja ohjaan myös hyvin toimivan tiimityöskentelyn käytäntöihin, mikäli kurssilla tehdään ryhmätöitä. Lisäksi pyydän opiskelijoita aina tulemaan tunneille avoimin mielin, koska opiskelijat voivat itsekin tuoda keskusteluun paljon uusia ajatuksia ja ideoita. Lisäksi pyrin auttamaan opiskelijoita muutenkin kuin psykologisiin tarpeisiin vastaten. Varmistan esimerkiksi, että esityskalvoni ovat selkeitä ja että oppimateriaalit ovat kätevästi saatavilla ja vinkkaan kirjallisuuden lisäksi podcasteista ja videoista, joilla käsitellään kurssin aihetta. Monet kuuntelevat ja katselevat sisältöjä mielellään.”

Myös kansainvälisen liiketoiminnan professori Tiina Ritvala ja apulaisprofessori Iiris Saittakari kertoivat esimerkin omalta kurssiltaan. ”Kurssillamme aktiivisuuspisteet voi saada vaihtoehtoisesti kirjallisella reflektiolla luennon jälkeen. Tästä vaihtoehtoisesta tavasta olemme saaneet opiskelijoilta erityiskiitosta. Se on tuntunut helpottavan erilaisten oppijoiden oppimista kurssilla.”

”Läsnäolo ja aktiivinen osallistuminen luennoilla on olennainen osa oppimista. Siksi aktiivisuus luennoilla muodostaa 10 % lopullisesta arvosanasta. Suullinen aktiivisuus luokassa on mahdollista myös korvata lyhyellä kirjallisella reflektiolla käytyyn keskusteluun. Jos opiskelija valitsee jälkimmäisen tavan osoittaa aktiivisuuttaan, hänen tulee kirjoittaa 150–200 sanan pituinen kommentti aiheeseen, josta on keskusteltu tunnilla, ja lähettää se samana iltana klo 20 mennessä. Osallistumisesta on mahdollista saada maksimipisteet ilman, että toimittaa kirjallista tuotosta, sillä se on todellakin vaihtoehtoinen tapa luennolla osoitetulle suulliselle osallistumiselle”, Tiina Ritvala ja Iiris Saittakari kertovat aktiivisuuspisteiden saamisesta.

Johtava yliopistonlehtori Johanna Bragge puolestaan kertoo, että kurssipalautteiden perusteella opiskelijat arvostavat joustavuutta, joka lisää heidän autonomiaansa. Joustavuutta tuovat esimerkiksi luentotallenteet, itsenäisesti verkossa tehtävät harjoitukset sekä joustavat harjoitusten palautusaikataulut. 

”Management Information Systems -kurssillani harjoitukset tulee palauttaa pääsääntöisesti perjantai-iltaisin, mutta ne saa palauttaa myös sunnuntai-iltaisin pienellä pistemenetyksellä (-10 %). Etenkin työssä käyvät opiskelijat arvostavat pidennettyä palautusaikaa, vaikka arkimääräajoilla on tarkoitus tukea vapaa-ajan viettämistä ja palautumista, jotka nekin ovat tärkeitä opiskelijoille.”

”Myös pelillistäminen ja teorioiden käytäntöön soveltaminen ovat saaneet kiitosta yrityssimulaatioon perustuvalla capstone-kurssillamme, jossa 4 hengen opiskelijatiimit kilpailevat toisiaan vastaan samoilla tuotemarkkinoilla. Samaten käytännön työelämässä tarvittavat relevantit teknologiataidot selkeästi motivoivat opiskelijoita opiskelemaan niitä, ja niissä pätevöityminen - ehkä pienien haasteidenkin jälkeen - tuottaa toistuvia onnistumisen elämyksiä”, Johanna Bragge kertoo.

***

Huom! Kauppakorkeakoulussa opetustehtävissä toimivat, 

• BIZ Learning Café -tilaisuuksien materiaalit löytyvät Teamsistä: BIZ Teachers Teams > General > Files 
• Seuraava BIZ Learning Café järjestetään 20.8.2024 klo 13.30–15.00. Silloin saamme vieraaksemme rahoituksen apulaisprofessori David Brownin Arizonan yliopistosta, ja aiheena on ”Teaching in Excel”. Kutsut lähetetään lähiaikoina.