Paljon hypetetty tekoäly – Alustatalouden faktat ja myytit -podcast pohtii tekoälyn supervoimia
Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin 26. tammikuuta julkaistussa toisessa jaksossa keskustellaan tekoälystä, joka on ollut vuoden 2018 jälkeen teknologia-alan kovimpien odotusten kohteena. Tekoälyn on luvattu muun muassa ratkaisevan yritysten ja yhteiskuntien liiketoiminnallisia ongelmia. Tekoälystä myös usein puhutaan ilman ymmärrystä, mistä oikeastaan puhutaan.
Tuoreessa ”Mihin tekoäly ja sen supervoimat pystyvät?” -jaksossa avataankin tekoälyä konkreettisten esimerkkien kautta ja pohditaan sen tarjoamia mahdollisuuksia. Jaksossa vieraina ovat tekoälyprofessori Teemu Roos ja Johanna Småros, yksi Relexin perustajista.
Aalto-yliopistosta jaksossa on mukana työelämäprofessori ja Etlan johtava tutkija Timo Seppälä, jonka tutkimukset ovat käsitelleet laajasti tekoälyä. Hän on tarkastellut esimerkiksi tekoälysovellusten ja pääomarahoitusten välistä yhteyttä terveydenhuollossa sekä uuden sukupolven tekoälyalustoja, kuten Google Mapsia.
– Tekoälystä on keskusteltu Suomessa viimeiset viisi vuotta hyvin hypemäisesti. Yrityksille annettiinkin hypen myötä käyttöön kasa työkaluja, joilla ne pystyisivät ottamaan tekoälyn kokeiluun. Vasta viimeisen vuoden aikana yritykset ovat pystyneet tunnistamaan, minkälainen data tai algoritmi sopii halutun tekoälyn käyttötapaukseen. Tätä kautta on vasta realisoitunut, miten tekoälyä oikein pystyy yrityksissä hyödyntämään, toteaa Seppälä jaksossa.
Jaksossa keskustelijat esittävät konkreettisia tekoälyn hyödyntämistapoja sekä pohtivat, voiko tekoäly alkaa kehittää itse itseään ja ottaa näin ylivallan ihmisestä. Lisäksi keskustellaan, miksi tekoäly ei oikein tunnu kiinnostavan suuria yleisöjä ja miksi tekoälyn laajempi hyödyntäminen sakkaa.
– Jos algoritmi antaa virheellisen suosituksen esimerkiksi seuraavaksi katseltavasta videosta, ei sillä ole rahallista merkitystä katsojalle. Mutta tällaisella algoritmilla voikin olla kymmenen miljoonan euron suorat seuraamukset kyseiselle yritykselle. Tämä on yksi sellainen tekijä, joka hidastaa riskialttiiden teknologioiden käyttöönottoa muissa kuin alustatalouden yrityksissä, kommentoi Timo Seppälä jaksossa.
Alustatalouden faktat ja myytit on Aalto-yliopiston podcast, jossa keskustellaan alustalouden mysteereistä ja toimintamekanismeista. Podcastin toisella tuotantokaudella Etla on mukana yhteistyökumppanina. Podcastissa tavataan vaihtuvia ja kiinnostavia vieraita ja sukelletaan syvemmälle alustatalouden faktoihin ja myytteihin. Juontajana toimii sarjayrittäjä William von der Pahlen, jota kirittävät vuorotellen Timo Seppälä ja Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson.
Tervetuloa alustatalouden asiantuntijoiden pöytään!
Podcast on tuotettu osana Aalto-yliopiston Politiikkatoimet alustataloudessa -tutkimushanketta, jota rahoittaa Business Finland.
Teksti: Justiina Airas, ETLA
Artikkelin alkuperäisjulkaisu ETLAn sivuilla
Alustatalouden faktat ja myytit
Sarjassa pistetään luulot ja tiedot oikeaan järjestykseen ja pureudutaan asiantuntijavieraiden kanssa kohti alustatalouden hohtavan kuumaa ydintä.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.