Palvelumuotoilua ja tilasuunnittelua yhdistävä kurssiyhteistyö ratkoi diabetespotilaiden palvelupolun haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisessä toimintamallissa ammattilaisten yhteistyö ei aina toimi vaikuttavasti ja asiakaslähtöisesti. Eri ammattilaiset toimivat siiloissa eikä asiakkaan palvelu tapahdu koordinoidusti. Hyvin suunnitelluilla palvelupoluilla ja useita palvelumuotoja yhdistellen potilaan olisi mahdollista saada palvelunsa räätälöidysti oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealta ammattilaiselta. Tämä parantaisi myös palvelujen saavutettavuutta ja kokonaisvaltaista asiakaskokemusta.
Aalto-yliopiston ja Vantaan kaupungin Suun terveydenhuollon liikelaitoksen sekä Koivukylän terveysaseman yhteinen projekti sukelsi asiakaslähtöisyyteen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja tilaratkaisuissa. Kurssiyhteistyössä sisustusarkkitehtuurin maisteriohjelman opiskelijat suunnittelivat konsepteja kakkostyypin diabetespotilaiden palvelupolulle Vantaan Koivukylän terveysasemalla. Päämääränä oli luoda ratkaisuja, joilla voidaan lisätä hoidon oikea-aikaisuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Kurssin vetäjänä toimi tilasuunnittelun ja palvelumuotoilun yliopistonlehtori Antti Pirinen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin laitokselta.
Projekti keskittyi kakkostyypin diabetespotilaisiin, joita on Suomessa n. 500 000 henkilöä. Heistä noin 20 %:lla on vaikea-asteinen suusairaus, joten potilaat tarvitsevat sekä suun terveydenhoidon että terveydenhoidon palveluita. Diabetespotilas on pitkäaikaissairas, joka tarvitsee paljon tukea sairautensa hoitoon ammattilaisilta. Opiskelijaryhmät pohtivat projekteissaan, miten potilaat saavat tietoa, miten he löytävät tarvittavat palvelut, miten terveysaseman tilat edistävät tai estävät toimintaa sekä miten tieto siirtyy eri ammattilaisten välillä. Suunnittelu perustui potilaiden ja henkilökunnan haastatteluihin.
Hankkeessa syntyneitä ideoita voidaan hyödyntää paitsi Koivukylässä myös muissa terveydenhuollon toimipisteissä luoden nykyistä parempaa asiakaskokemusta. Kehittämispäällikkö Anu Ramberg Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksesta tiivistää:
"Opiskelijat löysivät ja tunnistivat hyvin keskeiset diabetespotilaan hoidon integrointia koskevat ongelmat. Uudet konseptit kuvaavat diabetespotilaan palvelua hyvin käyttäjäkeskeisesti ja visuaalisesti. Tulokset ovat herättäneet laajasti mielenkiintoa Vantaalla. Tulemme hyödyntämään niitä tulevaisuuden palveluiden suunnittelussa Vantaa-Kerava hyvinvointialueella."
Kolme erilaista tila- ja palvelukonseptia
Opiskelijat yhdistivät töissään palvelumuotoilua ja tilasuunnittelua. Kokonaisuudessa otettiin huomioon kaikki palvelupolun eri osa-alueet: niin digitaaliset palvelut kuin fyysisissä terveysasematiloissa oleva info, tilojen toiminnallisuus sekä opasteet. Kokonaisuuteen haettiin johdonmukaisuutta ja tarkastelussa otettiin huomioon niin potilaat/asiakkaat kuin henkilökuntakin.
Integrated Service Journey
Eevi Hautanen, Fanni Laukkanen, Emilia Lonka, Riikka Savolainen
Ryhmän konseptissa diabetespotilaan kokemusta käsiteltiin laajemmin kuin puhtaasti lääketieteellisenä asiana. Asiakaspolkua laajennettiin sosiaaliseksi ja kulttuuriseksi kokonaisuudeksi. Kaikkiin sairauksiin — kuten myös diabetekseen — liittyy ennakkoluuloja ja tietty stigma vaikeuttaa hoitoon hakeutumista sekä vähentää hoitoon sitoutumista. Ryhmä painotti viestinnän merkitystä: selkokielinen, saavutettava viestintä sekä erilaisten kulttuurierojen ymmärtäminen on olennaista hoidon onnistumisessa.
Ideaalitilanteessa kaikki tieto ja palvelut saadaan koottua yhdelle digialustalle eli terveydenhuollon Maisa-palveluun. Maisa on potilaan matkan alkupiste, joka yhdistää ihmiset terveyskeskuksiin ja palveluihin. Kaikki olennainen tieto löytyy Maisasta, ja potilas palaa sinne polun varrella saaden räätälöityä tietoa ja tukea. Maisan itsenäinen ja tehokas käyttö vapauttaa henkilöstöresurssia.
Tilakonseptissa kiinnitettiin huomiota joustavuuteen niin aulatiloissa kuin henkilökunnan tiloissakin. Myös Maisan ilme tuotiin näkyviin fyysisiin tiloihin.
Patients as Contributors
Yuanrong Guo, Veera Hakomäki, Veera Forsman
Konseptin keskiössä on potilaiden toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen. Omahoito, digitaalisuus ja fyysiset palvelut muodostavat saumattoman kokonaisuuden, jota jäsennetään kolmen hoitoon liittyvän vaiheen avulla. Ensimmäinen vaihe on tiedon kartuttamisen vaihe, toinen tasapainon saavuttamisen vaihe ja kolmas polulla pysymisen vaihe. Näiden osa-alueiden kautta on mahdollista tarkastella nykyistä palvelutarjontaa sekä lisätä tarjontaan sellaisia palveluja, jotka tällä hetkellä puuttuvat kokonaisuudesta (kuten esim. sosiaalisen tuen puute). Konsepti painottaa hoitotasapainon saavuttamista ja ylläpitoa eli hyvää hoitoa, yhteisöllisyyttä ja terveellisiä elintapoja.
Konsepti näkyy tilassa mm. eri osastojen värikoodauksena ja opasteina, informaation keskittämisenä vain kyseistä palvelua tarjoaville alueille sekä matalan kynnyksen tiloina kuten Ite- ja Drop-in-tilat.
My Path
Anna Akins, Cecilia Cabell, Shreya Kembhavi, Tiina Malinen
Konsepti ottaa huomioon, että potilailla on hyvin erilaiset valmiudet hakea hoitoa. Sosiaalisen tuen tarve vaihtelee, osalla on liitännäissairauksia ja osalla ei, digitaidot ja halukkuus yhteistyöhön vaihtelevat. Palveluvalikoima tulee siis sitoa potilaiden valmiuksiin.
Ne potilaat, joilla on erinomaiset valmiudet käyttää digikanavia, voivat halutessaan hoitaa kaikki asiansa etänä. Osa potilaista pärjää digipalveluissa mutta kaipaa kuitenkin ajoittain esim. puhelinkontaktia. Osa potilaista on täysin henkilökohtaisen puhelinpalvelun tai terveysasemalla vierailun varassa. Konseptin ydinajatuksena on, että jokainen potilas voi toteuttaa hoitosuhdettaan itselle luontevimmalla tavalla. Mihin tahansa kanavaan potilas ottaakin yhteyttä, hän ohjautuu asianmukaisesti eteenpäin. Siis löytää oikean hoidon, saa hyvän hoitosuunnitelman sekä tukea hoidon ylläpitämisessä.
Palvelukonsepti näkyy tilassa opastusjärjestelmän uusimisena sekä diabetes- ja hammashoidon osastojen osittaisena yhdistämisenä tavoitteena tehostaa hoidon sujuvuutta. Tilat mahdollistavat myös erilaisten informaatiokanavien valitsemisen omien preferenssien mukaan sekä etävastaanottopalveluiden käyttöönoton yhä tehokkaammin.
Kurssiyhteistyö liittyi Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien tutkimusvetoiseen Kaupunkiakatemia-yhteistyöhön, jossa edistetään kaupunkitutkimuksen ja kaupunkikehittämisen välistä vuorovaikutusta sekä tuetaan monitieteistä yhteistyötä.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
QUORUM-projekti tarttuu kaupunkien vesi- ja ilmastohaasteisiin monitieteisen Unite!-yhteistyön avulla
Projekti on saanut siemenrahaa Unite!-yliopistoallianssilta.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Muoviton meri -kesäkurssi Lissabonissa, hae mukaan 15. joulukuuta mennessä
Kurssi toteutetaan verkossa tammikuusta huhtikuuhun 2025 ja lähiopetuksena Lissabonissa heinäkuussa 2025.