Uutiset

Petter Holme: Ajalliset verkostot auttavat ymmärtämään asioiden leviämistä

Petter Holme on tietotekniikan ja verkostotieteen professori. Hän tuli Aaltoon Tokion teknillisestä instituutista.
Petter Holme, photo: Matti Ahlgren, Aalto University
Kuva: Matti Ahlgren.

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkimukseni koskee yleisen tason verkostoja – sähkö-, bussi-, sosiaalisia ja ekologisia verkostoja, sekä monia muita. Lähestyn tutkimusta matemaattisten teorioiden ja viitekehysten sekä tietokonemallinnuksen avulla. Konkreettisia esimerkkejä näistä tutkituista verkostoista ovat muun muassa Internet-deittailu, Frozen-elokuva ja koronaepidemia.

Monitieteinen tutkimus saa minut työskentelemään useiden alojen asiantuntijoiden, kuten sosiologien ja biologien kanssa. Joskus on turhauttavaa, toisinaan taas palkitsevaa opetella uutta alaa koskeva sanasto.

Maailma ja kohtaamamme haasteet ovat hyvin monimutkaisia. Esimerkiksi ilmastonmuutos on viime kädessä myös verkosto-ongelma, ja sitä haluaisin tutkia tulevaisuudessa. Olen myös kiinnostunut digitaalisten ihmistieteiden ja verkostotieteen rajapinnasta.

Miten sinusta tuli tutkija?

Lukiossa olin kiinnostunut fysiikasta, abstraktista ajattelusta ja ongelmanratkaisusta. Luin myös yleistajuisia kirjoja kvanttivallankumouksesta. Olin kilpailuhenkinen ihminen ja halusin haastaa itseäni.

Ensin Tukholman yliopistossa ja sitten Kiinassa aloin opiskella kiinaa ja kiinalaista kirjallisuutta. En voinut kuitenkaan jatkaa tohtoriopintoihin saakka, koska ala on pitkälti alirahoitettu. Jouduin valitsemaan toisen alan. Päädyin suorittamaan maisterin tutkintoni teknillisestä fysiikasta.

Pidän eri tieteenalojen rajapinnoista ja Aasia kiinnostaa minua kovasti. Koen, että toinen kotini on siellä. Ensimmäinen varsinainen professuurini oli Koreassa ja sitten Tokiossa, ja teen edelleen yhteistyötä aasialaisten kanssa.

Mikä on urasi tärkein kohokohta?

Toivottavasti se on vielä edessä. Mutta olen ylpeä yhteistyöstämme professori Jari Saramäen kanssa. Tapasimme eräässä konferenssissa ja huomasimme, että ajallisia verkostoja käsittelevät artikkelimme julkaistiin lähes samanaikaisesti, joskin aineistot, verkostot ja ajan vaikutus olivat kaikki toisistaan poikkeavia. Saramäen ryhmä tutki puhelindataa ja puheluverkostoja, ja me tutkimme prostituutioon liittyvää seksuaalisten kontaktien verkostoa ymmärtääksemme sukupuolitautien leviämistä Brasiliassa.

Ajallisissa verkostoissa ajalla on merkitystä ja verkostojen avulla näkee, kuka on yhteydessä kehen ja kuinka nopeasti jokin asia leviää. Kirjoitimme vuonna 2012 yhdessä Jari Saramäen kanssa tutkimuskatsauksen ajallisista verkostoista, ja vuotta myöhemmin myös kirjan.

Mikä on tutkijan olennaisin ominaisuus?

Tieteessä on monenlaisia persoonallisuuksia. Koen sen vahvuudeksi. Uteliaisuus on kenties yleisin vastaus tähän kysymykseen, ja se motivoi monia tutkijoita. Ehkä minä olen yksi heistä. Mutta monia tutkijoita motivoi myös ura. Tutkimusta voi tehdä monista syistä.

Katso animaatio, joka on konkreettinen esimerkki verkostosta: ranskalaiset koululaiset käyttävät antureita, jotka kertovat kuka on kenenkin lähellä. Pystytkö havainnoimaan, milloin koululaiset syövät lounasta ja milloin taas palaavat takaisin luokkahuoneisiinsa?

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Matti Rossi vastaanotti palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024

Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Three happy students. Photo: Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen

Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.