Professori Maarit Salolainen: ”Tekstiilialan kestävyysongelmiin voidaan vastata monialaisen yhteistyön avulla”

Mitä professuurisi tarkoittaa?

”Kyseessä on täysin uusi tenure track -professuuriavaus tekstiilisuunnitteluun Aallossa, ja haussa painottui käytännön kokemus teollisesta tekstiilisuunnittelusta sekä teollis-kaupallisen tekstiilisuunnittelun käytäntöjen, valmistusteknologioiden ja arvoketjun ymmärrys, mikä mielestäni onkin keskeistä tällä muotoilun alueella, jossa teknologia kohtaa luovat käytännöt.

Tehtäväni on rakentaa siltaa akateemisen maailman ja tekstiiliteollisuuden välille, tuoda käytännön kokemukseni opetukseen sekä kriittistä näkökulmaa alan muotoilukäytännöistä, ja näin luoda pohjaa käytäntöjen uudistamiselle. Käynnissä oleva tekstiilialan murros on valtava, ja meidän pitää tukea kiertotaloutta kaikin tavoin ja luoda kestävämpiä toimintatapoja. Tämän tulee näkyä myös opetuksessa.

Tekstiilien osaamisalue linkittyy monialaisesti kaikkialle Aallossa. Se mahdollistaa vaivattoman yhteydenpidon asiantuntijoiden välillä. Aallosta löytyy tekstiileihin linkittyvää osaamista kaikista yliopiston korkeakouluista: tekstiili- ja muotisuunnittelijoiden lisäksi esimerkiksi tekstiilikemian ja kuidunvalmistustekonlogian, e-tekstiilien, kiertotalouden ja markkinoinnin asiantuntemusta. 

Laaja-alainen yhteistyö on välttämätöntä, jotta pääsemme kestävään tekstiilien tulevaisuuteen, sillä siihen tarvitaan niin eri alojen tutkimusosaamista kuin käytännön kautta syntynyttä osaamista, asiantuntemusta ja luovaa ajattelua. Pohdimme eri alojen kollegoideni kanssa, miten tätä yhteistyötä ja siirtymää kestävämpään tekstiilien maailmaan rakennetaan käytännössä.”

Mikä toi sinut Aaltoon?

”Olen valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1992 ja muutin valmistumiseni jälkeen Saksaan. Aloitin urani siellä aluksi keskittyen enemmän taidetekstiiliin ja siirryin Itävaltaan muutettuani vähitellen teollisen tekstiilisuunnittelijan tehtäviin. Muutettuani takaisin Suomeen vuonna 2002 tulin vierailevaksi luennoitsijaksi Taideteolliseen korkeakouluun vetämään kuosisuunnittelun kaupallista yritysyhteistyöprojektia, joka sittemmin nimettiin PatternLabiksi. Projektissa korostuu liiketoiminnan ja markkinoinnin ymmärryksen tärkeys suunnittelijoille. Jatkoin työtä siitä, mihin silloinen tekstiilitaiteen professori ja sittemmin dekaani Helena Hyvönen oli tuon pilotin rakentanut. 

"Työskentelin tuolloin, ja vielä tämän uuden, vakinaisen professuurini alkuun asti yliopistotyön rinnalla luovana johtajana ja tekstiilisuunnittelijana tekstiiliteollisuudessa – sekä valmistavassa teollisuudessa että sisustuskangasyritysten palveluksessa Itävallassa, Suomessa, Intiassa ja Turkissa. On ollut antoisaa johtaa isoja, monialaisia tiimejä, joissa on mukana laajasti eri alojen osaajia. Viimeiset kymmenen vuotta toimin luovan johtajan töiden lisäksi tekstiilisuunnittelun osa-aikaisena adjunct professorina Aallossa. Vuodesta 2020 lähtien olen ollut Fashion, Clothing and Textile Design -maisteripääaineen johtaja.

PatternLab-projektin tapaisen kaupallisten sisältöjen opintoihin nivomisen lisäksi näin tarpeen uudistaa tekstiilisuunnittelun studio-opetusta ja aloitin kehittämällä kudottujen kankaiden opetusta vastaamaan tämän päivän tekstiilisuunnittelijan työnkuvaa. Nuo uudet metodit ovat olleet käytössä opetuksessamme vuodesta 2007. Tärkeää tässä on tekemällä oppimisen pedagogia, learning by doing ja tarinankerronta. Opiskelijat oppivat ymmärtämään kudottujen kankaiden sidosopin haastavatkin rakenteet kutomalla rakennekokeiluja lukuisilla erityyppisillä kuteilla erilaisten lankojen ja sidosten ominaisuuksia esitteleviin loimiin. Mikä tärkeintä, he ymmärtävät samalla myös eri kuitumateriaalien ja lankatyyppien vaikutuksen rakenteeseen ja kehittävät samalla omaa ilmaisuaan tekstiilin keinoin. Perinteinen tapa on ollut opettaa sidosopin teoria erillään käytännöstä.

Pyrimme tekstiili- ja muotisuunnittelun opetuksessa kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen tekstiilistä, eli että opiskelija oppii ymmärtämään ja ajattelemaan tekstiilin keinoin – tämä on meidän textile thinking -pedagogiamme. Kun ymmärtää tekstiilin valmistusketjun kuidusta ja langoista kankaaksi tai neuleeksi, ja edelleen viimeistyksiin, pystyy myös tunnistamaan prosessissa ne kestävän kehityksen haasteet, joissa vaaditaan ihan uudenlaista ajattelua. Tekstiilien valmistus on prosessiteollisuutta ja uusiin innovaatioihin liittyvä toimintatapojen muutos vaatii tuotantoketjun ymmärrystä. Tämä pätee tekstiilien suunnitteluun ja valmistukseen sekä teollisessa, että käsiteollisessa mittakaavassa.

Toivon muotoilu- ja tutkimustyössäni pääseväni sellaisten projektien pariin, joissa uusien toimintatapojen ja ajattelumallien kautta muutetaan tekstiiliteollisuuden käytäntöjä. Uuden professuurini myötä haluan katsoa tätä teollisuuden aluetta holistisesti ja olla mukana monialaisissa kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa, joissa on mukana monia yrityksiä, koko arvoketju.”

Mitkä ovat urasi kohokohdat?

”Viimeisin tehtäväni tekstiiliteollisuudessa, turkkilaisen Vanelli Textiles -kangastehtaan luovana johtajana oli tekstiilisuunnittelijan urani kohokohta. Oli uskomatonta kokea, mitä kaikkea tuon monipuolisen tehtaan arsenaalilla pystyy tekemään. Siellä on fantastinen suunnittelutiimi, tekstiili-insinöörit ja -kemistit, ja koko asiantuntijoiden orkesteri aina lankojen valmistuksesta kankaiden kutomiseen, kangaspainoon ja muihin viimeistyksiin, myyntiin ja markkinointiin. Oli upea mahdollisuus saada työskennellä sellaisella tekstiilisuunnittelijan unelmapaletilla kohdentaen ideoita, kankaita ja kokoelmia monipuolisesti hyvin erityyppisille kansainvälisille sisustustekstiilibrändeille.

Ja samaa voin sanoa työstäni Aalto-yliopistossa! Meillä on se kaikki täällä tekstiilipajoissa, vain pienemmässä mittakaavassa. Saimme vieläpä teollisen Jacquard-koneenkin uusiin tiloihin Väreeseen muutettaessa vuonna 2018. Meidän tekstiilisuunnittelijoiden työ on hyvin linkittynyttä koneisiin: tarvitsemme niitä, jotta voimme kokata. Ne ovat meidän kapustoja, patojamme ja kattiloitamme. Oli hienoa saada tekstiilisuunnittelun tenure track -professuuri Aallosta. Tällä mandaatilla voi juuri tässä ympäristössä, tällä infrastruktuurilla, tehdä niin paljon.

On syytä mainita myös Aalto ARTS Booksin vuonna 2022 julkaiseman, Aallon tekstiilisuunnittelun pedagogiikkaa esittelevän Interwoven-kirjan valmiiksi saaminen. Erityisen hienoa on, että arvostettu Thames & Hudson -kustantamo julkaisee sen vuoden 2024 lopulla myös kansainväliseen levitykseen. Teos on kattava alan oppikirja ja käsikirja, mutta se on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tekstiileistä ja haluavat ymmärtää niitä syvemmin. Kirjassa tärkeää on tarinan kerronta tekstiilein sekä yhteys teollisen valmistuksen ja käsillä tekemisen välillä.”

Mitkä kysymykset ovat alallasi ajankohtaisia juuri nyt?

”Kestävän kehityksen kysymykset luonnollisesti korostuvat. Se tarkoittaa muun muassa suunnittelijoiden roolin uudistamista ja kaiken kaikkiaan muutosta ajattelussamme. Esimerkiksi tekstiilituotteiden ja -mallistojen tarkkaan väripalettien määrittelyyn perustuvan suunnittelun on väistämättä muututtava. Kierrätyskuitujen lisääntymisen myötä näissä tulee olemaan enemmän variaatiota. Keskeistä on, miten me suunnittelijat opimme hyväksymään sen, ettemme voikaan kontrolloida kaikkea. Meidän pitää ottaa huomioon epävarmuus ja muutoksen tarpeellisuus, ja meidän on suunniteltava tuotteita, jotka kestävät aikaa.

Kyse on myös siitä, millaisia suunnitteluprosesseja voimme ja meidän tulee ottaa käyttöön, jotta voimme työskennellä uusien kierrätettyjen kuitujen ja materiaalien kanssa. Ne kun eivät mahdollista esimerkiksi trendivärien prikulleen tarkkaa toteutusta. Tätä ei voi tutkia pelkästään teoreettisesti, vaan sitä tulee pilotoida teollisuudessa ottaen mukaan valmistava teollisuus, muotoiluosaaminen ja jälleenmyyjät.

On tärkeää ymmärtää, että ei pelkästään uusissa teknologisissa innovaatioissa, vaikkapa uusissa biopohjaisissa kierrätyskuiduissa, vaan myös tekstiilien valmistusprosesseihin liittyvissä valinnoissa ja arvoketjun eri toimijoiden yhteistyössä on ratkaisu kestävän kehityksen edistämiseen.”

Mitä odotuksia sinulla on alasi tulevaisuudelle?

”Ensisijaista on, että pystymme yhdessä ratkaisemaan ja muuttamaan alan käytäntöjä ennen kuin on liian myöhäistä. Meidän on saatava aikaan yhä tiiviimpää yhteistyötä muotoilijoiden, tutkijoiden ja teollisuuden eri toimijoiden välille. On toimittava teollisuuden kanssa rakentavassa yhteistyössä murroksen läpiviemiseksi. Tässä yhteydessä tuotantoketjun eri toimijoiden – ja kuluttajien – koulutus on tärkeää. Tarinallista narratiivia voidaan käyttää apuna, mutta viestin tulee perustua faktoihin. Viherpesu vääristää tietoa.

Jatkuvan kasvun ajatus on kyseenalaistettava. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kuitujen, tekstiilien ja vaatteiden uudelleenkäyttöä ja uutta luovaa ajattelua: mitä voimme tehdä toisin?

Pyrin koulutuksen kautta valmistamaan opiskelijoita tekstiilimateriaalien ja -teknologioiden ja sitä kautta kestävän kehityksen ymmärtämiseen ja luovien ratkaisujen löytämiseen. Tekstiilien kestävä kehitys on kompleksi alue. Tekstiilit ovat kuitenkin jatkuvasti lähellä meitä kaikkia, ne ovat ympärillämme läpi elämämme, eivätkä tule katoamaan. 

Ihmiskunta on kautta historian tehnyt tekstiilejä, tuottanut materiaalit ympäristöstään ja kehittänyt laitteita työstääkseen ne edelleen kankaaksi ja tuotteiksi. Tämä keksintöjen ja innovaatioiden ketju on osaltaan edistänyt teknologista kehitystä myös muilla alueilla. Tuo osaaminen, ymmärrys ja arvostus tekstiiliin on suuressa määrin meiltä kadonnut. Toivon, että ajatus perintötekstiilistä säilyisi myös nykypäivänä. Että kankaat ja vaatteet, jotka ovat meille tärkeitä ja joita haluamme vaalia, voidaan korjata ja pitää osana elämäämme ja siirtää tuleville sukupolville.”

Miksi alaa kannattaa opiskella?

”Alaa kannattaa ehdottomasti opiskella! Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä, ja uskon, että se pohja, joka heille opinnoissa tarjotaan, antaa eväät kestävään muutokseen. On tärkeää ymmärtää alaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, saada sekä luovien käytäntöjen että teknologista ymmärrystä ja osata muotoilun keinoin luovasti yhdistää niitä. Siinä piilee muutosvoima. 

Ja tekstiilit ovat valtavan ilmaisuvoimaisia! Tekstiilien tarinallinen rikkaus on väreissä, kuoseissa ja tunnuissa – tekstiilit herättävät tunteita ja muistoja, niihin voi kietoutua. 

Aallon työpajat tarjoavat opiskelijoille kokemuksen tekstiilintekemisen prosesseista studiomittakaavassa. Opiskelijoille annetaan avaimet luovan suunnitteluprosessin hallintaan. Näillä eväillä voi hahmottaa, missä ovat kestävän kehityksen pullonkaulat. Alaa pystyy muuttamaan parhaiten sisältä päin.

Perusasiat tekstiilistä on oleellista ymmärtää, olit sitten vaatesuunnittelija, sisustusarkkitehti tai muotoilija. Aalto-yliopiston muoti on todella materiaalipainotteista, suunnittelijat oppivat käytännön kautta ymmärtämään tekstiiliä syvemmin. Meillä vaate- ja tekstiilisuunnittelijat tekevät itse materiaalinsa, toisinaan jopa aivan kuidusta alkaen. Kokonaisvaltaista ymmärrystä materiaalin rakentamisesta ja prosessista voi hyödyntää muillakin aloilla. Tekstiileissä ja tekstiiliosaamisessa on monialaisesti ajatellen suuri potentiaali.”

Mikä muu sinua kiinnostaa?

”Olen utelias. Minua kiinnostaa tiede, ylipäätään kaikki tieto. Olen aina ollut kiinnostunut biologiasta ja etenkin maantieteestä. Kulttuurimaantiede on kiehtovaa – maapallon moninaiset kiertokulut ja eri alueiden ja olosuhteiden vaikutus ihmisen ja yhteiskunnan toimintaan. Tämä kiinnostus liittyy myös monelta osin tekstiilien tekemiseen kautta historian, eri kulttuureissa ja maanosissa, ympäristöstä löytyviä materiaaleja käyttäen. 

Ja tästä edelleen johtaen, arkeologia ja antropologia kiinnostavat – on inspiroivaa seurata tutkimuksia tuhansia vuosia vanhoista esineistä ja kankaista, kuinka kehittyneitä tekstiilinvalmistusprosessit jo tuolloin olivat. Nuo tekstiilit kertovat tarinoita, niissä näkyvät uudet innovaatiot, taito ja tekijän ymmärrys materiaalin ja tekniikan mahdollisuuksista. Se antaa myös uskoa tulevaan.”

Kuka? 

Tehtävä: tekstiilisuunnittelun professori, Aalto-yliopisto
Kokemus: tekstiilisuunnittelija ja luova johtaja 
Tausta: synnyin Helsingissä, kasvoin Lontoossa ja Helsingissä, opiskelin Helsingissä, ja olen asunut ja työskennellyt Helsingissä, Bonnissa ja Düsseldorfissa Saksassa, Wienissä Itävallassa, Intiassa Delhissä, Gurgaonissa ja Mumbaissa sekä Bursassa Turkissa
Koulutus: Taiteen maisteri, Taideteollinen Korkeakoulu 1987-1992
Ikä: 57
Perhe: puoliso ja kaksi aikuista lasta sekä kaksi Intiassa asuessamme meiltä kodin löytänyttä rescue-koiraa
Harrastukset: kesäisin vaellus ja talvisin hiihto, tekstiilit aina
Yhteystiedot: [email protected]