Datarihmasto ja veistoksellinen illuusio – Aalto-yliopiston julkisen taiteen kilpailun voittajat juhlistavat insinööritiedettä
Teokset sijoittuvat Aalto-yliopisto Works -korttelin K2- ja K3-rakennuksiin.
Rakkautta ja runoutta - yliopiston tutkimuksesta välittyvä intohimo inspiroi taiteilijoita
K1-, K2-, ja K3-rakennuksien taidekokoelma Engineering Materials julkaistiin osana yliopiston julkisen taiteen seminaaria 30.5. Kokoelman teema on kunnianosoitus insinööritieteelle.
Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella sijaitsevan kolmen rakennuksen Engineering Materials –taidekokoelma julkaistiin osana yliopiston julkisen taiteen seminaaria 30.5.2023. K1-, K2- ja K3-rakennuksissa (Otakaari 4, Puumiehenkuja 3 ja Puumiehenkuja 5) on uusia tilausteoksia yhteensä kahdeksalta taiteilijalta.
Kokoelma koostettiin kahden Aalto-yliopiston järjestämän taidekilpailun ja suorahankintojen myötä. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun professori Helena Sederholm ja yliopiston taiteesta ja näyttelyistä vastaava päällikkö Outi Turpeinen kuratoivat K1-rakennuksen taiteilijoiden teokset, jotka esittelevät laajan valikoiman materiaaleja ja käytettyjä tekniikoita.
Aalto-ylipisto julkisti tammikuussa 2022 kaksi julkisen taiteen kilpailua, joilla etsittiin poikkeuksellisia ja toteuttamiskelpoisia teosehdotuksia rakenteilla olevan korttelin tiloihin. Molemmat kilpailut keskittyivät yliopistoyhteisön toiveeseen tuoda lisää valotaidetta Otaniemen kampusalueelle.
Taidekokoelman teoksissa hyödynnettiin laaja valikoima materiaaleja
Kaikille taiteilijoille ensimmäistä kertaa avoimella taidekilpailulla haettiin teosehdotuksia K2-rakennuksen julkisivuun. Kaikille avoimen taidekilpailun voittajaehdotukseksi nousi Teija ja Pekka Isorättyän kineettinen valoveistosehdotus Lovegear, jonka liikkuvat rattaat luovat K2-rakennuksen julkisivuun illuusion jatkumosta valon ja lasipintojen avulla.
Lovegear on parhaimmillaan pimeään aikaan, sillä veistoksen valot ja lasipinnat tuovat esiin teoksen illuusioefektin. Taiteilijat halusivat teoksellaan nostaa esille rakkauden osana ihmisen elämän ohjenuorana. Pääosin aurinkoenergialla toimivassa teoksessa on käytetty muun muassa lasipulloja taiteilijoiden vanhan lukion kemian luokasta. Teoksen alta löytyy nappi, jota painamalla teoksen kineettinen liike käynnistyy.
Nauhamainen valotaideteos levittäytyy rihmastomaisesti taloon
Kutsukilpailuun osallistuvilta taiteilijoilta toivottiin ehdotuksia pysyvistä taideteoksista sijoitettavaksi neljään tilaan K3-rakennukseen. Kutsukilpailun voitti Pasi Rauhalan dataa visualisoiva ja eri puolilla rakennusta kulkeva valoteos Mycelium of the Future. Teoksen LED-paneeleissa kulkee tekoälyn muokkaamia lauseita runojen muodossa, jotka pohjautuvat kaikkien kuuden Aalto-yliopiston korkeakoulun opinnäytetöiden tiivistelmiin.
K1 -rakennuksessa on suoratilauksena taideteoksia viideltä taiteilijalta, jotka ovat inspiroituneet insinööritieteiden korkeakoulun tutkimuksesta:
- Antti Laitisen materiaalina on arkipäiväinen paju, jonka hän on muokannut 2-ulotteiseksi veistokseksi.
- Anssi Kasitonni hauskuuttaa valokuvillaan, jossa jäänmurtaja muuntautuu kalaa syöväksi robotiksi.
- Kaisaleena Halisen eri materiaaleista valmistetut palosammutin veistokset sijaitsevat portaikon vanhoissa palosammutin koloissa.
- Anna Rikkisen korumaiset teokset luovat rakkaustarinan jään tutkimuksesta.
- Kristiina Uusitalon maalausten liike syntyy ilmaan kohoavista elementeistä, jotka muuttuvat valon mukana.
Teemana kunnianosoitus insinööritieteelle
Aalto Works -korttelin taiteen teema Engineering Materials kunnioittaa Otaniemen alueen roolia insinöörikoulutuksen kotipaikkana. Kortteli yhdistää eri tieteenaloja sekä toimijoita, esimerkiksi koneinsinöörejä ja tuoreita startup-yrityksiä. Engineering Materials -kokoelman tavoitteena on luoda sekä kriittisiä kysymyksiä että inspiroivaa estetiikkaa työ- ja opiskeluympäristöön.
Teosten tehtävänä on sekä haastaa ajatteluamme että täydentää fyysistä ympäristöä tuomalla esiin yhteisöllisyyden tunteen. Taideteema rakentaa odotuksia tulevaisuuden insinööritieteelle.
Otaniemessä sijaitsevan korttelin korjaus- ja täydennysrakentamista yhdistävä hanke valmistuu vuoteen 2025 mennessä. Valmistuttuaan kortteli tarjoaa kodin muun muassa Insinööritieteiden korkeakoulun laitoksille, Sähkötekniikan korkeakoulun sähkökonesalille, Aalto Design Factorylle, Startup Saunalle ja Aalto Ventures Programille.
Julkisen taiteen kokoelma täydentyy rakennushankkeiden valmistuttua
Elina Brotheruksen ja Kalle Katailan valokuvateokset sijoitettiin kokous- ja toimistohuoneisiin yliopiston henkilöstön tiloihin Dipoliin (Otakaari 24).
Pian julkistetaan myös seuraavaksi valmistuvien rakennusten, Marsion (Otakaari 2A) ja Otakaari 2B:n, valitut taitelijat ja heidän teosehdotuksensa.
Lisätietoja
Outi Turpeinen, päällikkö, taide ja näyttely
[email protected], puh. 050 431 4194
Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio
Vuonna 2017 Aalto-yliopisto päätti alkaa noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Taideprosenttia sovellettiin ensimmäisen kerran Radical Nature - taidekonseptissa Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa.
Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä.
Lue lisää
Uusi kirja avaa julkisen taiteen roolia Aalto-yliopistossa
Toukokuussa julkaistava Unfolding public art –kirja pureutuu yliopiston taidekokoelmaan.
Julkiset taidekokoelmat Aalto-yliopistossa
Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.
Engineering Materials -taidekokoelman teoksia
Lue lisää uutisia
Arts infran poikkeusaukioloajat
Poikkeusaukioloajat Arts infran työpajoilla ilmoitetaan tällä sivulla.
Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi
Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.