Uutiset

Revontulet ovat näkyvin merkki Auringon aktiivisuudesta – ja muita faktoja meitä lähinnä olevasta tähdestä

Tiesitkö, että Auringossa ei ole kiinteää pintaa? Tai että Aurinkoa voi havainnoida radiotaajuuksilla myös pilvisellä säällä?
Solar map
Kuvasta nähdään, että Aurinko on tällä hetkellä hyvin rauhallinen - ei merkittävää aktiivisuutta.

Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla Aurinkoa on tutkittu yli 40 vuoden ajan. Havainnoista muodostetaan Auringon radiokarttoja, joista tutkijat näkevät muun muassa sen, miten aktiivinen Aurinko kulloinkin on. Aurinkotutkijamme Juha Kallunki kertoo viisi yllättävää faktaa Auringosta. Tiesitkö niistä jo?

1.     Revontulet ovat näkyvin merkki Auringon aktiivisuudesta. Niitä esiintyy kaikkina vuodenaikoina, mutta eniten keväisin ja syksyisin. Otollisin aika tarkkailla revontulia on pimeinä syksy- ja talvikuukausina. Taivaan täytyy olla myös pilvetön, jotta revontulia voi havaita.

2.     Vaikka taivas olisi harmaa, emmekä pystyisi näkemään Aurinkoa paljain silmin, radiotaajuuksilla Aurinkoa voidaan havainnoida myös pilvisellä säällä. Ainoastaan sade estää radiohavainnot. Aurinko säteilee kaikilla sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksilla. Radiotaajuudet ovat osa tätä sähkömagneettista kirjoa. Radiotaajuuksilla nähdään myös sellaisia merkkejä Auringon aktiivisuudesta, joita paljain silmin ja optisilla kaukoputkilla ei havaita.

3.     Auringonpilkut ovat tunnetuin merkki Auringon aktiivisuudesta. Auringonpilkku on tumma alue Auringon pinnassa. Tummat kohdat ovat muuta Auringon pintaa kylmempiä alueita, mutta radiotaajuuksilla nämä aktiiviset alueet nähdään muuta pintaa lämpimämpinä. Ilmiö selittyy sillä, että Auringonpilkuista nouseva aine lämpenee noustessaan ylöspäin Auringon uloimpiin kaasukehiin, joita radiotaajuudet havaitsevat.

4.     Auringon polttoaineena toimii vety. Kun vety loppuu noin 5 miljardin vuoden kuluttua, Aurinko laajentuu hitaasti ja muuttuu punaiseksi jättiläiseksi syöden sisemmät planeetat ja jopa Maapallon. Lopulta Aurinko muuttuu valkoiseksi kääpiötähdeksi.

5.     Auringossa ei ole kiinteää pintaa. Korkeasta lämpötilasta johtuen kaikki Auringon aine on plasmaa, jota kutsutaan usein aineen neljänneksi olomuodoksi. Auringon magneettikentät säätelevät plasman liikettä siten, että Auringon pyörimisnopeus on suurempi Auringon päiväntasaajalla kuin napa-alueilla.

Oletko kiinnostunut tutkimaan Aurinkoa? Nyt se on mahdollista, sillä Metsähovi on avannut Auringon havaintoaineiston ja muun tutkimustiedon kaikkien käyttöön. Tiedot löytyvät täältä >>

Alla olevalta videolta näet Auringosta tehdyt havainnot 41 vuoden ajalta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Matti Rossi vastaanotti palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024

Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.