Revontulten räiskeet ja rätinät liittyvät maapallon sähkömagneettisiin resonansseihin
Kolme vuotta sitten emeritusprofessori Unto K. Laine esitteli maailman akustiikkatutkijoille hypoteesin, jonka mukaan revontulten äänet syntyvät, kun magneettimyrsky saa alailmakehässä sijaitsevan sulkukerroksen varaukset purkautumaan 70–80 metrin korkeudessa.
Revontulen äänet
Tuoreessa, Montrealin ICSV26-kongressissa esittelemässään tutkimusartikkelissa Laine tarkentaa entisestään kuvaa äänten synnystä. Revontulten aikana herkällä mikrofonilla tallennettujen rätisevien äänten verhokäyrän eli äänen voimakkuudessa tapahtuvien nopeiden muutosten spektri sisältää tutkimuksen mukaan niin sanottujen Schumann-resonanssien taajuuksia. Schumann-resonanssit ovat maapallon ympärillä olevia sähkömagneettisia resonansseja. Niistä voimakkaimmat ovat alle 50 Hz:n taajuudella, ja ne tuottivat mitattuihin rätinöihin keskenään samankaltaisia rytmisiä rakenteita.
Schumann-resonanssit voimistuvat
”Aiempi kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että revontuliin liittyvä geomagneettinen myrsky voimistaa Schumann-resonansseja. Nyt ensimmäistä kertaa näiden on puolestaan todettu aktivoivan äänentuottomekanismin 70 – 80 metrin korkeudessa sijaitsevassa lämpötilainversiokerroksessa, jonne kertyneet sähkövaraukset tuottavat koronapurkauksia ja rätiseviä ääniä. Yhdeksän alimman Schumann-resonanssin lisäksi spektreissä löytyi näiden erotus- ja summataajuuksia eli särökomponentteja. Tämä epälineaarisuus tukee myös hypoteesia äänten synnystä”, Laine selittää.
Tutkimusaineisto koostui 25:stä aktiivisten revontulten aikana syyskuussa 2001 ja maaliskuussa 2012 Etelä-Suomessa maanpinnalla mitatusta äänitapahtumasta. Vaikka mittaukset tehtiin eri paikoissa ja osin eri laittein, tulokset ovat silti yhteneviä.
Tulokset julkistetaan tänään (10. heinäkuuta) Montrealin ICSV26-kongressissa, jonne on kokoontunut yli 2 000 akustiikan tutkijaa eri puolilta maailmaa.
Lisätietoja kongressista
26th International Congress on Sound and Vibration (ICSV26)
Unto K. Laine, Professor Emeritus
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Ihmisten, kasvien ja pölyttäjien kampus
Aalto-yliopiston kampusluontoa hoidetaan monimuotoisuus ja luontotyyppien ominaislajisto huomioiden.