Sote-tilojen uusiokäyttö edistää kuntien elinvoimaa

Suomessa on käytöstä poistuneita tai vajaakäytöllä olevia sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja, joita voitaisiin hyödyntää resurssiviisaasti uudelleen. Aalto-yliopiston Sosiaali- ja terveydenhuollon rakentamisen tutkimusryhmä SOTERA ja Ira Verma ovat tutkineet näiden tilojen mahdollisuuksia uudelle käytölle  arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun näkökulmasta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kunnallisalojen kehittämissäätiö Kaks julkaisi juuri tähän rahoittamaansa työhön pohjautuvan raportin julkaisusarjassaan otsikolla Sote-tilojen käyttötarkoituksen muutos – käytöstä poistuvien tilojen kehittäminen resurssiviisaasti. 

“Monet sosiaali- ja terveydenhuollon tilat ovat luonteeltaan hybriditiloja, jotka sisältävät työ-, palvelu- ja asuintiloja. Näitä tiloja voidaan hyödyntää muun muassa työ-, harrastus- ja majoitustarkoituksiin. Yhteiskäytöllä voidaan tehostaa tilojen käyttöä ja edistää paikallista toimeliaisuutta”, raportissa sanotaan. 
 

Yksi konkreettinen esimerkki on Syreeni-palvelutalo Johannisbergin alueella, joka poistui sotekäytöstä vuonna 2018. Rakennus on tällä hetkellä vuokrattu tilapäisesti yksityiselle majoituspalveluyritykselle. Tutkimushankkeessa tehtiin yhteistyötä Porvoon kaupungin ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa, jotta tunnistettiin rakennuksen kehittämiseen liittyviä mahdollisuuksia, potentiaalisia yhteistyötahoja ja käyttäjiä.

Arkkitehtuurin laitoksen vanhempi yliopistonlehtori Antti Pirinen esitteli opiskelijaryhmien uusiokäyttökonsepteja. Opiskelijat ovat laatineet rakennukselle vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita ja suunnitelleet niiden pohjalta järkeviä uusiokäyttöratkaisuja. 

“Konseptit perustuvat erilaisten toimintojen yhdistämiseen. Tilojen monikäyttöisyyttä ja joustavuutta on lisätty suhteellisen pienin rakenteellisin muutoksin”, sanoo Pirinen.

Laura Raikamon opinnäytetyö käsittelee uudisrakentamisen yhteydessä tehtyä vanhan rakennuksen esteettömyyskorjausta. Aaron Vartiaisen työ puolestaan koskee tilojen typologiaa, jossa sote-tilojen uusiokäyttö avaa mahdollisuuksia mm. majoitus- ja opetustoimintaan, sekä kansalais- ja kulttuuritoiminnan edistämiseen.

"Rakennuksen tilat ovat esteettömiä, mikä on osoittautunut vahvuudeksi majoitustoiminnalle", sanoo Pirinen.

Johannisbergin aluetta on hahmoteltu eräänlaiseksi community centeriksi , yhteisöllisen asumisen järjestämiseen, yhteisön monitoimitilaksi asukkaille, ja väliaikaiseksi asumispalveluksi ulkomaalaisille työntekijöille. 

Tilojen uusiokäyttömahdollisuuksia tulisi tarkastella yhteistyössä

Väestörakenteen muutokset ja sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeiden vaihtelut vaikuttavat palveluiden tilantarpeeseen. Senior scientist Ira Verma korostaa, että rakennusten arvo ei ole pelkästään tekninen, ja peruskunnoltaan hyvien rakennusten uusiokäyttöön liittyy kuntien kannalta suuri potentiaali. 

"Kun kunnissa tunnistetaan tilatarpeita, olemassa olevien tilojen hyödyntäminen on kestävin ratkaisu", hän sanoo.

Käyttötarkoituksen muutokset voivat vaatia vielä esimerkiksi energiatehokkuuden parantamista. Myös tilojen laadulla on suuri merkitys käyttäjätyytyväisyyteen, ja mahdolliset muutos- ja korjaustyöt tulisi suunnitella käyttäjäystävällisyyden ja tilojen joustavuuden näkökulmasta.

Professori Laura Arpiainen puolestaan korostaa, että kuntien päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon paikallisyhteisön tarpeet ja resurssit. 

"Kuntien omistamien tilojen laadun parantaminen ja monikäyttöisyys voivat edistää paikallista toimeliaisuutta ja yhteisöllisyyttä", sanoo Arpiainen. 

Kunnilla on sote-kiinteistöjen lisäksi muita tyhjillään olevia tai vajaakäytössä olevia kiinteistöjä, kuten kouluja ja kunnantaloja.  Näitä tulisi tarkistella kokonaisuutena. Rakennusten mahdollinen uusiokäyttö ja käyttötarkoituksen muutos vaativat laajaa yhteistyötä kunnan eri toimialojen, paikallisten asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Näin varmistetaan, että tilojen muutokset palvelevat tehokkaasti paikallisia tarpeita ja edistävät kuntien elinvoimaa.