Suomalaiset jakoivat innottomasti bottien vaaleihin liittyviä tviittejä

Sosiaalisen median palvelu Twitterissä toimivien bottien määrä ja vaikutus kevään vaaleihin jäi Suomessa pieneksi. Näin todetaan vaalibotteja tutkivan ELEBOT-hankkeen perjantaina julkaistavassa loppuraportissa. Bottien pienestä määrästä ja vaikuttavuudesta huolimatta tuloksista voi päätellä, että bottien toiminta jakautuu verkossa epätasaisesti.

Botit tuottavat joko oikeaa tai vääristeltyä tietoa automatisoidusti. Ne ovat yksi informaatiovaikuttamisen keino, jolla voidaan pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi vaalituloksiin.  Aalto-yliopiston tutkijat löysivät ennen eduskunta- ja europarlamenttivaaleja Twitterissä julkaistuista sisällöistä automatisoitua vaalivaikuttamista. Bottien jakamat tviitit levisivät kuitenkin eteenpäin huonolla menestyksellä, sillä ne saivat niukasti huomiota tavallisilta käyttäjiltä.

Eduskuntavaalien alla vain puoli prosenttia tavallisten käyttäjien eteenpäin jakamista tviiteistä oli bottien ja 0,7 prosenttia niin sanottujen pysäytettyjen – eli Twitterin yleensä spämmin tai muun turvallisuusriskin vuoksi poistamien tai jäädyttämien tilien – tekemiä. EU-vaalien osalta vastaavat osuudet olivat alle puolen prosentin luokkaa.

Erot ovat suuria verrattuna esimerkiksi Yhdysvalloissa viime marraskuussa järjestettyihin kongressin välivaaleihin. Yhdysvalloissa peräti 35 prosenttia bottien tekemistä tviiteistä sai ainakin yhden uudelleentviittauksen. ELEBOT-hankkeessa tutkijat käyttivät samanlaisia mittareita kuin mitä on käytetty muun muassa Yhdysvaltojen vaaleihin liittyvissä vaalibottitutkimuksissa.

Bottien toiminta verkossa on jakautunut epätasaisesti

Raportin tulosten perusteella botit tviittasivat pääosin samoista aihepiireistä kuin tavalliset käyttäjät. Boteiksi ja tavallisiksi käyttäjiksi luokiteltujen käyttäjien ryhmien välillä oli kuitenkin eroja sen suhteen, millaisia tviittejä ne jakoivat eteenpäin ja kenen kanssa ne keskustelivat. Tämä viittaa siihen, että bottien toiminta verkossa on jakautunut epätasaisesti.

Tutkijat pystyivät suosituimpien uudelleentviittausaiheiden perusteella visualisoimaan yhteisöjä, jonka jäsenet ovat linkittyneet vahvemmin oman yhteisönsä jäseniin kuin sen ulkopuolisiin tileihin.

Tutkijat tunnistivat kolme isointa yhteisöä, jotka visualisoitiin raportissa vihreällä, violetilla ja sinisellä. Niistä pienin oli sininen yhteisö, johon kuului noin seitsemän prosenttia käyttäjistä. Siinä esiintyvien tiettyjen aihetunnisteiden – siksiPS, jotainrajaa, maahanmuutto, perussuomalaiset ja Oulu – suhteelliset osuudet olivat suuremmat verrattuna muihin yhteisöihin. Boteista ja pysäytetyistä tileistä vajaa kahdeksan prosenttia kuului siniseen yhteisöön.

EU-vaaleissa bottien ja pysäytettyjen tilien jakautuminen yhteisöihin oli samankaltaista kuin eduskuntavaaleissa. Sinisessä yhteisössä käyttäjistä vain alle kaksi prosenttia oli botteja, mutta ne olivat keskenään vuorovaikutuksessa suhteessa varsin usein: 14 prosenttia kaikesta bottien sekä pysäytettyjen välisestä vuorovaikutuksesta käytiin kyseisessä yhteisössä. Visuaalisen tarkastelun perusteella sinisen yhteisön läheisyydessä tämä vuorovaikutus oli tiheämpää kuin muualla.

Pyrkimystä vaikuttaa vaaleihin tapahtuu myös muualla

Eduskuntavaaleihin kerätyssä aineistossa oli mukana 188 668 yksilöityä käyttäjää, jotka julkaisivat yhteensä yli 1,3 miljoonaa tviittiä. Europarlamenttivaaleihin liittyen suomenkielisiä tviittejä löytyi noin 490 000, ja niitä julkaisi yhteensä 46 000 käyttäjää. Globaalin ulottuvuuden lisääminen nosti relevanttien EU-vaalitviittien määrän noin 660 000 julkaisuun, jolloin tviittaajia oli kaikkiaan noin 118 000.

Eduskuntavaalien alla vaaleista tai yleisistä vaaliteemoista tviitanneista Twitter-käyttäjistä viisi ja puoli prosenttia oli tehtyjen analyysien perusteella botteja. Ne tuottivat noin 2,5 prosenttia kaikista tviiteistä. Europarlamenttivaalien osalta kaikista aiheesta tviitanneista 2,8 prosenttia oli botteja, jotka tuottivat 1,8 prosenttia vaalikeskusteluun liittyvistä tviiteistä.

Tutkijoiden mukaan on tärkeää muistaa, että vaikka tutkimuksessa käytettyä mallia on hyödynnetty paljon myös kansainvälisesti, se saattaa olla kykenemätön tunnistamaan kaikkia botteja. Botit kehittyvät nopeasti, ja paremman mallin kehittäminen vaatii syvempää kehitystyötä. Lisäksi myös tavallinen, botiksi luokittelematon käyttäjä voi pyrkiä automatisoidun tilin tavoin vaikuttamaan julkiseen keskusteluun.

Vaikka vaalivaikuttaminen jäi vähäiseksi Twitterissä, sitä on voinut tapahtua muissa sosiaalisen median kanavissa. Twitter on lähtökohtaisesti avoin alusta, jonka keräämä data on helposti saatavilla avoimen ohjelmistorajapinnan kautta. Vaalivaikuttamisen laajuus selviäisi parhaiten ottamalla muutkin suositut alustat huomioon, mutta niiden tutkiminen on usein hankalampaa.

Tutkijat keräsivät eduskuntavaaleihin liittyvää dataa Twitterin tarjoamasta API:sta eli ohjelmointirajapinnasta 20. tammikuuta ja 15. huhtikuuta välisenä aikana. Europarlamenttivaaleihin liittyviä tviittejä tutkittiin 14. huhtikuuta ja 31. toukokuuta välillä.

Aalto-yliopiston julkaisema raportti on toteutettu ELEBOT-hankkeessa, jota on rahoittanut oikeusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen ohjausryhmässä on ollut rahoittajien lisäksi Turvallisuuskomitean sihteeristön ja valtioneuvoston kanslian edustajia.

Linkki tutkimusraporttin: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/39200

Lisätietoja aiheesta
Mikko Kivelä
Apulaisprofessori, tietotekniikan laitos
Puh. 050 3824 555
[email protected]

Raimo Kantola
Professori, tietoliikenne ja tietoverkkotekniikan laitos
Puh. 040 7501 636
[email protected]

Lisätietoja raportin sisällöstä ja analytiikasta
Ali Salloum
Tutkimusapulainen, tietotekniikan laitos
[email protected]

Tuomas Takko
Tutkimusapulainen, tietotekniikan laitos
[email protected]