Suomen hiljaisin paikka – Akustiikan laboratorion peruskorjaus valmistui
![Aalto Acoustics Lab, image: Mikko Raskinen](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/o_288w_ah_n/public/2021-12/Aalto_University_Anechoic_Chambers_at_Acoustics_Labs_26-1-2020_photo_Mikko_Raskinen_011.jpg?itok=ffUNzIvK)
Aalto-yliopiston akustiikan laboratorio vietti joulukuussa avajaisiaan yli kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen jälkeen. Remontissa uusittiin laboratorio- ja toimistotilat.
Akustiikan laboratorion tutkimustiloihin kuuluu kolme kaiutonta huonetta, jotka on alun perin rakennettu jo vuonna 1970, sekä kuunteluhuone ja kolme äänieristettyä kuuntelukoppia. Tiloissa tutkitaan esimerkiksi ääntä, ihmisen kuuloa, kaiutinteknologiaa ja soittimia.
”Remontin myötä saimme modernit ja akustisilta ominaisuuksiltaan paremmat tutkimustilat. Voimme nyt tutkia esimerkiksi aiempaa matalataajuisempia ääniä”, kertoo professori Vesa Välimäki signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitokselta.
Akustiikan laboratoriossa on Suomen suurin kaiuton huone, eli tila, jonka pinnat eivät heijasta ääntä. Nyt siellä on todennäköisesti myös Suomen hiljaisin tila: uusittujen kaiuttomien huoneiden taustamelu on -2 desibeliä, mikä alittaa ihmisen kuulokyvyn.
![A person sitting at aalto acoustics lab's multichannel anechoic chamber photo benoit alary](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/o_567w_ah_n/public/2019-12/helsinki-2019-5.jpg?itok=OzDWBI2Y)
Täysimittainen remontti
Remontin myötä kaiuttomat huoneet saivat uudet seinämateriaalit ja lattiaverkot kiinnikkeineen vaihdettiin jämäkämpiin. Seinissä olevat ääntä vaimentavat kiilat vaihdettiin entistä kestävämpiin ja pienempiin, ja pienten taajuuksien kaiunta estetään vaimennetuilla levyresonaattoreilla. Tällä tavalla kiilat vievät vähemmän tilaa, joten huoneet ovat aiempaa tilavampia.
Myös huoneiden tärinänvaimennus uusittiin. Tämän vuoksi koko 500 tonnin painoinen betonikammio täytyi nostaa ilmaan, jotta vanhat eristelevyt saatiin vaihdettua teräsjousiin. Kaiuttomat huoneet on rakennettu erilleen muusta rakennuksesta, jotta esimerkiksi liikenteen aiheuttama tärinä ei kulkeudu niihin rakenteita pitkin.
Toiseen pienemmistä kaiuttomista huoneista rakennettiin uusi tutkimustila, jossa on noin 40 kaiuttimen kehikko. Sen avulla voidaan tutkia esimerkiksi tilaääntä, eli monikanavaista ääntä.
Aalto-yliopiston akustiikan tutkimus ja koulutus painottuvat digitaaliseen äänenkäsittelyyn, kuten äänen muokkaukseen ja mallintamiseen sekä tilaääneen. Akustiikan professoreja on tällä hetkellä viisi. Laboratorion tiloja käyttävät akustiikan tutkijoiden lisäksi tietotekniikan ja puheenkäsittelyn tutkijat sekä yritykset.
Lisätietoja
![Vesa Välimäki](https://acris.aalto.fi/ws/portalfiles/portal/43924671/Vesa_Sept19_4thedit.jpg)
![Ville Pulkki](https://acris.aalto.fi/ws/portalfiles/portal/3072860/1058060_x_512.jpg)
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
![Professori Maria Sammalkorpi](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/Aalto_University_Maria_Sammalkorpi_10-6-2024_photo_by_Mikko_Raskinen_002.jpg?h=3c516e57&itok=akEFnUgM)
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.![Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/pexels-tima-miroshnichenko-5992553-%283%29.jpg?h=2c2d78ee&itok=kOaxt7fM)
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.![bakteereja ohjataan magneettikentän avulla](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/bakteerit.png?h=9eadbaff&itok=i5Vm1LSf)
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.![Ahomansikka](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/ahomansikka.jpg?h=69d4e0a4&itok=X8D6Z4Gn)