Uutiset

Suomi 100 -satelliitti esitellään Avaruusrekassa Otaniemessä 15. syyskuuta

Satelliitti lähtee joulukuussa avaruuteen havainnoimaan avaruussäätä ja revontulia sekä kuvaamaan satavuotiasta Suomea.

Rakenteilla oleva Suomi 100 -satelliitti suoraan ylhäältä katsottuna. Vaalea osa on eräs satelliitin erikoisuuksista: Suomessa kehitetyllä tekniikalla 3D-tulostettu avaruuskelpoinen osa, jonka sisällä on avaruussäätä havaitsevan radioinstrumentin antenni. Keskellä näkyy satelliitin kamera. Kuva on otettu elokuussa. Kuva: Jari Mäkinen

Aika: Perjantai 15. syyskuuta 2017 klo 10.00

Paikka: Alvarinaukio, Otaniemi, Espoo

Suomi 100 -satelliitti on jo kolmas Aalto-yliopistossa rakennettu satelliitti, ja se on tarkoitus laukaista avaruuteen joulukuussa. Pieni nanosatelliitti havainnoi kiertoradaltaan avaruussäätä ja sen kautta myös revontulia sekä kuvaa kamerallaan maapalloa ja erityisesti Suomea.

Tiedotusvälineillä ja yleisöllä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus nähdä tämä Suomea juhlistava satelliitti ja päästä tapaamaan sen rakentaneita tutkijoita. Kyseessä on ainoa kerta, kun satelliitti on nähtävänä, sillä jo syyskuun lopulla se kuljetetaan eteenpäin laukaisuvälittäjälle, joka siirtää sen laukaisupaikalle Intiaan kantorakettiin asennettavaksi.

Satelliitti esitellään perjantaina ensimmäistä päivää avoinna olevassa Suomi 100 -satelliitin avaruusrekassa, joka tekee syys–lokakuussa laajan kiertueen ympäri Suomen. Mukana kiertueella ovat satelliitin mallikappale sekä täysikokoiset mallit kaikista Suomessa tehdyistä ja tekeillä olevista satelliiteista. Suomi 100 -satelliitin sekä sen tekemän tutkimuksen lisäksi Avaruusrekka esittelee kovassa nousussa olevaa suomalaista piensatelliittiosaamista, avaruutta ja avaruuslentämistä laajemmin.

Rekkaan rakennetussa puhdastilassa myös tehdään satelliittia: yleisö pääsee näkemään konkreettisesti, millainen on nykyaikainen nanosatelliitti ja muutamat kävijät voivat myös tehdä sitä itse teekkareiden opastuksella. Satelliitti rakentuu kaupunki kaupungilta, ja lopulta koossa oleva – toivottavasti hyvin toimiva – satelliitti lähetetään käymään yläilmakehässä.

Satelliittirekka. Kuva: Jari Mäkinen

Valtioneuvoston Suomi 100 -hanke tukee satelliittia ja avaruusrekkaa. Aalto-yliopiston kumppanina Suomi 100 -satelliittihankkeessa on Ilmatieteen laitos. Avaruusrekan kiertueella mukana ovat Ursa, Espoon kaupunki ja Euroopan avaruusjärjestön opetusverkosto ESERO. Avaruusrekassa oleva näyttely on kiertueen jälkeen esillä näyttelykeskus WeeGeessä marraskuusta 2017 huhtikuuhun 2018.

Lisätietoja:

Suomi 100 -satelliitti
Professori Esa Kallio
p. 050 4205 857
[email protected]

Avaruusrekka
Tuottaja Jari Mäkinen
p. 040 550 9198
[email protected]

www.suomi100satelliitti.fi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ilmakuva modernista kaupunkimiljööstä, jossa on viherkattoisia ja aurinkopaneelein varustettuja rakennuksia veden äärellä.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopistolle merkittävä rahoitus vihreän siirtymän tutkimukseen

Suomen Akatemian myöntämä rahoitus vauhdittaa energiajärjestelmien, mikroelektroniikan ja kestävien kaupunkien tutkimusta.
Sinipunainen liukuväritausta ja ilmapallojen päällä leijuva podiumi, jonka päällä valkoista savua, josta hohtavat valon eri spektrit.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2024 voittaja on AALTOLAB Virtual Laboratories

Aalto-yliopiston vuoden 2024 avoimen tieteen palkinnon saaja on valittu.
Lähikuva Helsingin päärautatieasemasta, jossa kaksi kivipatsasta pitelevät pyöreitä lamppuja ja kyltti 'RAUTA'.
Mediatiedotteet Julkaistu:

15 vuotta täyttävä Aalto-yliopisto käynnistää varainhankintakampanjan – tavoitteena 30 miljoonaa euroa

Lahjoituksilla Aalto pystyy vastaamaan entistä paremmin koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kasvaviin tarpeisiin.
Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä

Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.