Suomi on Euroopan edelläkävijä koulujen koodausopetuksessa
Koodiaapinen-aktiivit Tiina Partanen ja Tero Toivanen kertovat opettajien innostuneen koodaamisen lisäksi omien töidensä jakamisesta. Kuva Tarmo Toikkanen.
Ensi syksynä koodaus eli ohjelmointi tulee Suomessa pakolliseksi osaksi kaikkea peruskoulun opetusta. Aalto-yliopiston median laitos on mukana Koodiaapinen-hankkeessa, jonka osana opettajille tarjottu koodaamisen avoin verkkokurssi MOOC päättyi joulukuussa.
– Opetussuunnitelman tavoite on, että lapset oppivat ymmärtämään, miten tietokoneet toimivat ja millaisia tehtäviä niiden kannattaa antaa tehdä. Opettajille MOOC tarjosi mahdollisuuden kokeilla käytännössä ja ohjatusti samoja ohjelmointiympäristöjä, joita heidän oppilaansakin tulevat luultavasti käyttämään, kertoo hankkeen koordinoinnista ja teoriasta vastaava Aalto-yliopiston tutkija Tarmo Toikkanen.
MOOCin aloittaneesta 1301 opettajasta 471 suoritti sen loppuun saakka. Osuus on MOOCille varsin korkea, ja kurssista saatu palaute on ollut rohkaisevaa.
Opettajat todella innostuivat ja koukuttuivatkin koodaukseen.
– Opettajat todella innostuivat ja koukuttuivatkin koodaukseen, kertoo Vuokko Kangas, joka veti ScratchJr-linjaa esikoululaisten sekä ykkös- ja kakkosluokkalaisten opettajille.
– Padlet-seinällä käytiin myös innokasta pedagogista keskustelua, josta sain uusia ideoita jatkoa varten.
6.–9. luokkien Racket-linjaa ohjanneen Tiina Partasen mukaan opettajat saivat MOOCilta paitsi ohjelmoinnillisen ajattelun periaatteet ja ohjelmoinnin perustaidot myös ideoita omille oppilailleen sopiviin harjoitustehtäviin sekä mahdollisuuden ideoida kollegoidensa kanssa oppiainerajat ylittäviä projekteja.
– Tällainen näkemys ei synny parin tunnin kurssilla vaan vaatii juuri Koodiaapisen tarjoaman MOOCin kaltaisen pidemmän kurssin, hän korostaa.
Koodausta kaikissa oppiaineissa
3.–6. -luokkalaisille opettavien Scratch-materiaalista vastanneen Tero Toivasen mielestä Suomi on valinnut viisaasti tehdessään koodauksesta luontevan osan kaikkea oppimista.
– Koodaus koskee kaikkia oppiaineita ja mahdollistaa luontevasti niiden välisen yhteistyön, hän pohtii ja jatkaa.
– Laaja-alaiset osaamisen taidot, monialaiset oppimiskokonaisuudet ja ilmiöpohjaisuus ovat muutenkin suuressa roolissa uudessa opintosuunnitelmassa, ja se on asia, josta muun Euroopan kannattaisi ottaa meistä oppia.
Koodaus koskee kaikkia oppiaineita ja mahdollistaa luontevasti niiden välisen yhteistyön.
European Schoolnetin tekemä 20 maan vertailu osoittaa, että Suomi on koulujen koodausopetuksessa edelläkävijä. Suomen lisäksi koodausta opetetaan ala-asteikäisille kuudessa muussa maassa, joista vain Isossa-Britanniassa ja Belgiassa sen on pakollinen osa opetusta.
– Niissä se on kuitenkin oma oppiaineensa, Tarmo Toikkanen painottaa.
– Meidän lisäksemme vain Italiassa se mainitaan opetussuunnitelmassa oppiainerajat ylittävänä elementtinä. Suomi on linjannut, että koodaus on yksi oppimistaito; aivan kuten lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen ja piirtäminen.
Päättyneen MOOCin oppimateriaalit on julkaistu Koodiaapisen kirjastossa www.koodiaapinen.fi/kirjasto/. Uusi maksuton MOOC-toteutus alkaa helmikuussa 2016. Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.koodiaapinen.fi.
Koodiaapista kokoaa IT-kouluttajat ry. Syksyn 2015 kurssin ja materiaalien päätekijöitä olivat:
Koordinointi ja teoria: Tarmo Toikkanen, oppimispsykologi ja tutkija, Aalto-yliopiston median laitos
ScratchJR eli esi-2. -luokkalaisille opettavien materiaalit: Vuokko Kangas, luokanlehtori, it-vastaava ja matematiikan opettaja Oulun Normaalikoulusta
Scratch eli 3.-6. -luokkalaisille opettavien materiaalit: Tero Toivanen, erityisluokanopettaja ja TVT-kehittäjäkouluttaja Kilonpuiston koulusta Espoosta.
Racket eli 7.-9. -luokkalaisille opettavien materiaalit: Tiina Partanen, matemaattisten aineiden opettaja ja Koodausta kouluun -projektin vetäjä.
Lisätietoja:
Tutkija Tarmo Toikkanen
Aalto-yliopiston median laitos
p. 050 603 84
[email protected]
Oppimisympäristöjen tutkimusryhmä
European Schoolnet: Computing our Future
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.