Uutiset

Talvikki Hovatta haluaa ratkaista avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttaneen mysteerin

Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.
Talvikki Hovatta, taustalla Metsähovin radio-observatorion teleskooppia suojaava kupu.
Talvikki Hovatta Metsähovin radio-observatoriolla. Kuva: Aalto-yliopisto / Jaakko Kahilaniemi.

Talvikki Hovatalle on myönnetty Euroopan tutkimusneuvoston Consolidator Grant -rahoitus, jonka suuruus on 2,37 miljoonaa euroa. Viisivuotisessa projektissa tutkitaan supermassiivisten mustien aukkojen hiukkassuihkuja, jotka ovat kiehtoneet tiedemaailmaa jo vuosisadan ajan.

Hiukkassuihkut ovat maailmankaikkeuden äärimmäisimpiä ja energisimpiä ilmiöitä. Ne vapauttavat olemassaolonsa aikana valtavia määriä energiaa ja kiihdyttävät hiukkasia korkeampiin energioihin kuin ihmisten rakentamat hiukkaskiihdyttimet koskaan pystyisivät.

Vaikka hiukkassuihkuja on tutkittu vuosikymmeniä, niiden tarkka koostumus on yhä mysteeri. Tutkijat eivät tiedä, koostuvatko ne tavallisesta ionisoidusta kaasusta vai aineen ja antimaterian sekoituksesta. Arvoituksen ratkaisemiseksi analysoidaan hiukkassuihkuista säteilevän valon polarisaatiota eli valon värähtelysuuntaa. ERC:n myöntämä rahoitus ja Metsähovin uusi, aivan uudenlaista tekniikkaa hyödyntävä äärimmäisen laajakaistainen vastaanotin, voivat tuoda tähän kysymykseen vihdoin vastauksen. 

”Hiukkassuihkujen koostumus on yksi alan isoimmista avoimista kysymyksistä. Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja suuri määrä havaintoaikaa tekevät projektistamme maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen”, kertoo projektia johtava Talvikki Hovatta. Hovatta työskentelee tällä hetkellä akatemiatutkijana Suomen ESO-keskuksessa Turun yliopistossa sekä vierailevana tutkijana Aalto-yliopistossa. 

Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää Consolidator Grant -rahoitusta huippututkijoille korkeatasoiseen ja uraauurtavaan tutkimukseen. Aalto-yliopisto on menestynyt näissä rahoitushauissa, joiden ainoa kriteeri on tieteellinen huippuosaaminen. ​Particle composition in relativistic jets- eli PARTICLES-projekti alkaa vuoden 2025 aikana. Hovatta odottaa innolla saavansa hiukkaskoostumuksen ratkaistua. 

”Tällainen tutkimusrahoitus mahdollistaa todellisten läpimurtojen teon ja odotan innolla mitä uutta ja kenties yllättävää opimme näistä havainnoista”, Hovatta kertoo.

Vuodesta 2011 lähtien Aallolle on myönnetty ERC-rahoitusta yhteensä 115 miljoonaa euroa 73 eri projektiin. Tällä hetkellä Aalto-yliopistossa on käynnissä 25 ERC-hanketta, joiden rahoitus on yhteensä 47 miljoonaa euroa.

Lisätietoja

Talvikki Hovatta
[email protected]

Tähtitiistai: Mustien aukkojen äärellä

Haluatko tietää aiheesta lisää? Katso Talvikki Hovatan Kosmiset hiukkaskiihdyttimet -luento, jonka hän piti osana Tähtitiistait-luentosarjaa. Hovatan osuus alkaa kohdasta 36:15. 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä

Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.