Tuore tutkimus: Ilmastonmuutos uhkaa jopa kolmannesta maailman ruoantuotannosta
Ilmastonmuutoksen tiedetään vaikuttavan haitallisesti sekä ravintokasveihin että tuotantoeläimiin, mutta tutkittua tietoa siitä, mihin suurimmat vaikutukset kohdistuvat, on ollut niukasti saatavilla.
Aalto-yliopiston professori Matti Kummun johtaman tutkijaryhmän julkaisu arvostetussa One Earth -tiedelehdessä arvioi millaisissa ilmasto-olosuhteissa ruokaa viljellään tulevaisuudessa.
“Kasvihuonekaasujen nopea ja hallitsematon kasvu saattaa johtaa siihen, että vuosisadan loppuun mennessä yli kolmasosa maailman nykyisestä ravinnontuotannosta ajautuu ulos turvalliselta ilmastoalueelta olosuhteisiin, joista ihmiskunnalla ei ole kokemusta. Tämä on todennäköistä, mikäli hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan”, Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmässä työskentelevä Kummu sanoo.
Sademäärän muutokset, kuivuus ja ilmaston lämpeneminen uhkaavat erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Aasian sekä Afrikan poikki ulottuvan Sahelin alueen ruoantuotantoa. Kummankin alueen kyky sopeutua muuttuviin kasvuolosuhteisiin on jo nyt alhainen.
”Nykyinen ravinnontuotanto on kehittynyt pitkän ajan kuluessa melko vakaissa ilmasto-olosuhteissa sen jälkeen, kun ilmasto alkoi hiljalleen lämmetä edellisen jääkauden jälkeen. Kasvihuonekaasujen jatkuva ja nopea kasvu voi tulevaisuudessa luoda olosuhteet, joihin ravintokasvien viljely ja karjankasvatus eivät ehdi tai kykene sopeutua”, sanoo artikkelin toinen pääkirjoittaja, tohtorikoulutettava Matias Heino.
Turvallinen ilmastoalue
Turvallinen ilmastoalue on tutkijoiden tähän tutkimukseen kehittämä uusi käsite. Sen avulla he pystyivät arvioimaan tärkeimpien ilmastotekijöiden – sademäärän, lämpötilan ja kuivuuden – muutosta ruoantuotantoalueilla.
Tutkijat käyttivät tutkimuksessaan kahta ilmastonmuutoksen skenaariota: toisessa hiilidioksidipäästöjä vähennetään niin että lämpeneminen pysyy alle kahdessa asteessa ja toisessa päästöt jatkavat kasvuaan. He arvioivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia 27 tärkeimmän ravintokasvin viljelyssä ja seitsemän eri tuotantoeläimen kasvatuksessa huomioiden samalla yhteiskuntien kyvyn sopeutua muutokseen.
Uhat kohdistuvat eri maihin ja maanosiin eri tavoin. Tutkimuksessa oli mukana 177 maata, joista 52:ssa ravinnontuotanto säilyisi tulevaisuudessakin ilmastollisesti turvallisella alueella. Näiden joukossa ovat kaikki Euroopan maat, kuten Suomi ja muut Pohjoismaat.
Pahimmassa tilanteessa olisivat Benin, Kambodža, Ghana, Guinea-Bissau, Guyana ja Suriname, joissa jopa 95 prosenttia ruoantuotannosta putoaisi turvallisen ilmastoalueen ulkopuolelle. Näissä maissa myös yhteiskunnan mahdollisuus sopeutua muutokseen on merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi Suomessa.
Ilmastonmuutos vaikuttaa hyvin eri tavoin eri kasvillisuusvyöhykkeisiin
Jos hiilidioksidipäästöt saadaan kuriin, tutkijat arvioivat havumetsävyöhykkeen alan kutistuvan 18,0 miljoonasta neliökilometristä 14,8 miljoonaan neliökilometriin vuoteen 2100 mennessä. Mikäli päästöjä ei saada kuriin, vyöhyke kutistuisi noin 8 miljoonaan neliökilometriin, ja Suomesta havumetsävyöhyke katoaisi lähes kokonaan.
Tundralle käy vielä huonommin: sen arvioidaan katoavan maailmasta käytännössä kokonaan, mikäli ilmastonmuutosta ei saada hallintaan. Vastaavasti trooppisten lehtimetsäalueiden ja trooppisten aavikoiden määrän ennustetaan kasvavan
”Erityisen huolestuttavaa on aavikkoalueiden lisääntyminen maailmanlaajuisesti 60 miljoonasta neliökilometristä jopa 64 miljoonaan neliökilometriin. Tämä tarkoittaa monen tärkeän ekosysteemin katoamista sekä ruoantuotannon vaikeutumista monilla alueilla”, Kummu sanoo.
”Tutkimuksemme vahvistaa aiemmista tutkimuksista saadun tiedon, jonka mukaan maapallon lämpeneminen yli 1.5-2 asteen johtaa laajoihin ja dramaattisiin muutoksiin ympäristössä, ekosysteemeissä ja siten myös maailman ravinnontuotannossa”, Heino muistuttaa.
Linkki artikkeliin (avoimesti luettavissa): https://doi.org/10.1016/j.oneear.2021.04.017
Yhteystiedot:
Matti Kummu
Professori, Globaalit ruoka- ja vesiasiat
[email protected]
Matias Heino
Tohtorikoulutettava
[email protected]
Lue lisää uutisia
Millainen luonto elvyttää? Aalto-yliopiston tutkijat avaavat erilaisten viherympäristöjen elvyttävyyden näkyviä ja näkymättömiä piirteitä
Lähellä oleva luonto tekee hyvää – mutta miksi ja miten?
Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi
Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.