Tutkijat valmistelevat uudenlaista aivostimulaatioterapiaa potilaskäyttöön
Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittama Connect to Brain -hanke (2019–2025) tavoittelee huomattavaa parannusta aivostimulaatioon. Nykymenetelmillä aivoja aktivoidaan yhdestä lääkärin määräämästä pisteestä kerrallaan, jopa tuhansia kertoja peräkkäin. Hankkeen myötä otetaan käyttöön uusi monipaikkainen TMS -teknologia (mTMS), jonka avulla stimuloitavaa kohdetta voidaan siirtää aivoissa vain millisekuntien viiveellä magneettipulssista toiseen.
Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa (2020–2022) kartoitetaan tapoja kaupallistaa uusi mTMS-teknologia ja tuoda se laajamittaisempaan tutkimus- ja hoitokäyttöön. Näin uudesta teknologiasta voi hyötyä suuri määrä muun muassa vakavasta masennuksesta, kroonisesta kivusta tai aivohalvauksesta kärsiviä potilaita.
”Tavoitteena on laitteen kaupallinen levittäminen hankkeen päätyttyä. Lääketieteellisen tekniikan kehittäminen viranomaisten hyväksymään ja kaupallistettavaan muotoon on yleensä paljon aikaa vievää puuhaa. Sen vuoksi uuden teknologian laajempi terapeuttinen käyttö alkanee vasta vuosikymmenen toisella puoliskolla”, sanoo professori Risto Ilmoniemi.
Kaksivuotista hanketta johtaa TkT, MBA Dubravko Kicic. Hän teki väitöskirjansa aivojen magneettistimulaatiosta Teknillisessä korkeakoulussavuonna 2009. Tämän jälkeen hän on toiminut muun muassa tuotepäällikkönä Elekta Neuromagin palveluksessa.
”Laitteen turvallisuus ja luotettava toiminta eivät ole riittäviä, vaan pitää huomioida myös kaikki viranomaismääräykset”, sanoo Dubravko Kicic.
Laitteesta on olemassa erilaisia kehitysversioita. Connect to Brain -hankkeessa pyritään lopulta koko pään kattavaan 50 stimulaatiokelan laitteeseen.
”Näin mittavan laitteen ongelmana on sen monimutkaisuus ja hinta, joka asettuisi arviolta pariin miljoonaan euroon. Täytyy löytää tasapaino uuden laitteen monimutkaisuuden, hinnan ja siitä saatavan hyödyn välille. Viiden kelan laite voisi olla houkutteleva kaupallistamista ajatellen, koska sen hinta olisi vain murto-osa isommasta laitteesta”, Risto Ilmoniemi sanoo.
Siinä missä 50 kelan laitetta ei tarvitse lainkaan siirtää, viiden kelan laite kattaa vain 10 neliösenttimetrin alueen aivokuorella, ja stimulaatio vaatii siten kelaston liikuttamista siirryttäessä uusille aivoalueille.
”Siirtämisen suurin haaste on siihen kuluva aika, koska aktiivisuus kulkee aivoissa hyvin nopeasti. Myös ohjelmistokehitystä tarvitaan, jotta laite on varmasti helppokäyttöinen,” akatemiatutkija Jaakko Nieminen sanoo. Hän väitteli aivokuvantamisteknologian alalta vuonna 2012 ja on keskittynyt mTMS-teknologian kehittämiseen siitä lähtien. Nyt vihdoin on avautumassa polku tutkimuksesta kaupallistamiseen.
Hankkeen yksi haasteista onkin löytää oikeat osaajat teknologialle, jota ei vielä ole olemassa. Suurin osa laitevalmistajistakaan ei ole valmis tekemään uutta, nykyistä paljon monimutkaisempaa laitetta.
”Olemme luottavaisia, että pystymme ratkaisemaan eteen tulevat haasteet”, Dubravko Kicic sanoo.
Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos on menestynyt poikkeuksellisen hyvin Business Finlandin kaupallistamishankkeissa. Tällä hetkellä hankkeita on käynnissä yhteensä seitsemän, ja aikaisemmin on päättynyt jo kaksi hanketta.
Lisätietoa:
Ota yhteyttä
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Millainen luonto elvyttää? Aalto-yliopiston tutkijat avaavat erilaisten viherympäristöjen elvyttävyyden näkyviä ja näkymättömiä piirteitä
Lähellä oleva luonto tekee hyvää – mutta miksi ja miten?
Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi
Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.