Uutiset

Tutkijat valmistivat värejä nanokullasta ja DNA:sta

Tutkijat käyttivät DNA-molekyylejä kultaisten nanosylinterien ohjaamiseen. Kaikki materiaalit ovat bioyhteensopivia, ja sen vuoksi teknologia voi olla ihanteellinen puettavien sensorilaitteiden näyttöihin.
A gel being lit by a bright red light and stretched between two clips.
Tutkijat aktivoivat geeliä punaisella LED-valolla ennen kuin he mittasivat sen läpäisevää valoa. Kuva: Joonas Ryssy

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat nanokullasta värejä, ja menetelmästä voi jatkossa olla hyötyä uusissa näyttöteknologioissa, erityisesti puettavien sensorilaitteiden näytöissä.

Professori Anton Kuzykin ja yliopistonlehtori Juho Pokin ryhmien tutkijat lisäsivät kultaisia nanosylintereitä geeliin. Tämän geelin läpäisee vain tietyt värit, kun sitä valaistaan polarisoidulla valolla, ja väri riippuu kultaisten nanosylinterien suunnasta. Tutkijat käyttivät DNA-molekyylejä geelissä olevien kultaisten nanosylinterien suuntauksen ohjaamiseen.

"DNA ei ole vain informaation kantaja - se voi olla myös rakennuspalikka. Suunnittelimme DNA-molekyyleille tietyn sulamislämpötilan, joten pystyimme periaatteessa ohjelmoimaan materiaalin", sanoo tutkimuksen johtava tutkija Aallon tohtorikoulutettava Joonas Ryssy.

Kun geeli kuumenee sulamislämpötilan yläpuolelle, DNA-molekyylit löysäävät otettaan ja kultaiset nanosylinterit muuttavat suuntaansa. Kun lämpötila laskee, ne kiristyvät jälleen, ja nanohiukkaset palaavat alkuperäiseen asentoonsa.

Tutkijat testasivat useita räätälöityjä DNA-molekyylejä, joilla on eri sulamislämpötilat, jotta he pystyivät löytämään parhaan vasteen. Nykyisellä järjestelmällä teknologia voi tuottaa punaista ja vihreää valoa. Myöhemmässä vaiheessa, kun sinisen valon siirtäminen on mahdollista, teknologiaa voitaisiin käyttää minkä tahansa värin tuottamiseen sekoittamalla punaista, vihreää ja sinistä.

"Työn taustalla oleva periaate on käyttää yksinkertaisia menetelmiä, materiaaleja ja työkaluja värien tuottamiseen dynaamisella ja myös käänteisellä tavalla", sanoo tutkimusta johtanut Aallon tutkijatohtori Sesha Manuguri.

Manugurin mielestä osa teknologia on tyylikästä juuri siksi, että kultaiset nanosylinterit hoitavat molemmat tarvittavat tehtävät.

'Kultaiset nanosylinterit kuumenevat, kun niitä valaistaan. Se taas lämmittää geeliä, joka johtaa värien muodostumiseen. Erillisiä lämmityselementtejä ei siis tarvita", hän sanoo. 

Jatkokehityksen myötä tätä teknologiaa voitaisiin käyttää värien tuottamiseen erilaisissa näytöissä. Koska kaikki materiaalit ovat bioyhteensopivia, teknologia voisi olla ihanteellinen puettavien sensorilaitteiden näyttöihin. Tämän lisäksi teknologiaa voitaisiin hyödyntää myös mainostauluissa tai muissa näytöissä.

Tutkimuksen perusteella nämä rakennuspalikat voidaan yhdistää symbioottisesti ja luoda toimivia sovelluksia. Nyt on insinöörien tehtävä tutkia, millaisia laitteita tämä teknologia voisi mahdollistaa", Manuguri sanoo.

Lisätietoa:

Artikkeli: DNA-Engineered Hydrogels with Light-Adaptive Plasmonic Responses

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä

Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Matti Rossi vastaanotti palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024

Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta