Uutiset

Unelmana yrittäjyys – sitä ennen Sahar Babaeipour haluaa valmistua tohtoriksi

Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksen väitöskirjatutkija Sahar Babaeipourin tutkimus tähtää kestävämpään pakkausteollisuuteen.
Sahar
Kuva: Kristina Tsvetkova.

Aalto-yliopiston kemian tekniikan maisteriopinnot houkuttivat Babaeipourin kaksi vuotta sitten Suomeen. Iranissa suorittamassaan polymeeriteknologian kandidaattitutkinnossa hän oli jo päässyt mielenkiintonsa pariin, mutta Aallossa tietämys laajeni biopohjaisiin materiaaleihin.

”Halusin tulla Aaltoon, koska täällä etsitään vastauksia kestävän ympäristön ja kestävien ratkaisujen kehittämiseen. Aallossa minua houkutti ehdottomasti myös sen yrittäjähenkisyys. Tulevaisuuden haaveeni on tulla yrittäjäksi. Sen takia haluan valmistua tohtoriksi.”

Väitöstutkimuksessaan Babaeipour kehittää tekstiileihin ja pakkauksiin kestäviä päällysteitä, jotka perustuvat selluloosan sivutuotteeseen ligniiniin. Tavoitteena on vähentää fossiilipohjaisten ja ei-hajoavien pakkausmateriaalien käyttöä sekä tekstiilien värjäyksessä käytettäviä vaarallisia kemikaaleja.

”Ligniinipohjaisen päällysteen tarkoituksena on parantaa pakkausmateriaalien ja tekstiilien laatua. Päällysteen tulisi suojata materiaaleja muun muassa lialta, auringonvalolta, vedeltä ja bakteereilta.”

Edessä on paljon haasteita. Niiden voittamiseksi tarvitaan innovatiivisuuden ja systemaattisen ajattelun lisäksi elinkaarinäkökulmaa.

”Väitöstutkimus ei ole minulle vain tiedettä, vaan haluan vaikuttaa sillä teollisuuteen. Asioita pitää ajatella pitkällä tähtäimellä ja tiedostaa mitä materiaaleille tapahtuu niiden käytön jälkeen: kuinka biohajoavia materiaalit ovat ja onko esimerkiksi niiden uusiokäyttö taloudellisesti kannattavaa.”

Työelämän ja yrittäjyyden taitoja oppimassa

Babaeipourille väitöstutkimus on mahdollisuus rikkoa tieteen rajoja, mutta paljon muutakin:

”Tohtoriopiskelijana minua motivoi se, että opin koko ajan uusia taitoja. Opin ratkaisemaan erilaisia ongelmia, projektinhallintaa, verkostoitumista ja tekemään töitä poikkitieteellisissä tiimeissä. Näitä kaikkia tarvitaan tutkinnon jälkeisessä työelämässä.”

Hän toivoo, että pääsisi jonain päivänä kaupallistamaan nyt tekemäänsä tutkimusta. Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksen tohtorikoulu antaa hyviä eväitä myös tätä ajatellen.

”Jos haluat kehittää tuotteen, on tärkeää, että ympärilläsi on erilaisia näkemyksiä ympäröivästä maailmasta. Tohtorikoulussa tulemme kaikki eri taustoista ja maista. On hienoa, että voimme tehdä yhdessä töitä ja oppia koko ajan toisiltamme.”

Suomessa Babaeipour arvostaa maan rauhallista ilmapiiriä, ihmisten vastuuntuntoa työstään sekä opiskelun arvostamista. 

”Yliopisto antaa hyvän ympäristön oppimiselle, täällä kunnioitetaan opiskelijoita ja ollaan avoimia heidän mielipiteilleen.”

Toistaiseksi jatko-opintojen ja väitöstutkimuksen alkuvaihe on pitänyt Babaeipourin kiireisenä, mutta kun vapaa-ajalle löytyy aikaa, ovat urheilu ja musiikki hänen rakkaita harrastuksiaan. Myös suomen kielen opinnot ovat tärkeitä.

”Jos haluan tehdä Suomessa töitä yrittäjänä, on minun osattava maan kieltä ja tunnettava sen kulttuuria. Suomen kieli on vaikeaa, mutta haluan oppia käyttämään sitä.”

Teksti: Marjukka Puolakka.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Matti Rossi vastaanotti palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024

Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Three happy students. Photo: Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen

Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.