Uutiset

Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta

Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Suvi Hirvonen-Ere
Suvi Hirvonen-Ere suosittaa väitöskirjassaan, että kaupallista ja sopimusjohtamista käytetään kiihdyttämään ympäristön kannalta kestävää ja yrityksen kannalta taloudellisesti menestyvää liiketoimintaa. Kuva: Veikko Somerpuro

Kaupallinen ja sopimusjohtaminen tarkoittaa yritysten kokonaisvaltaista toimintatapaa, jonka tavoitteena on niin kaupallisesti, oikeudellisesti, sopimuksellisesti kuin projektinjohdollisestikin parempi liiketoiminta. Tämä taas saavutetaan toimintalinjojen, prosessien, parhaiden käytäntöjen ja tukityökalujen, kuten tekoälypohjaisten IT-järjestelmien avulla.

Tällä viikolla tarkastettava Suvi Hirvonen-Eren väitöstutkimus laajentaa kaupallisen ja sopimusjohtamisen toimintatapaa myös ydinkäyttötarkoitustensa ulkopuolelle: vauhdittamaan taloudellisen kasvun lisäksi ympäristön kannalta kestävää ja vastuullista liiketoimintaa. 

Tutkimuksessaan Hirvonen-Ere esittää, kuinka laajennetusti ja tehostetusti hyödynnetty kaupallinen ja sopimusjohtaminen auttaa yritysjohtajia paitsi saavuttamaan ympäristövastuutavoitteensa, myös tekemään tulosta. Tutkimuksessa kestävyydellä ja kestävällä liiketoiminnalla tarkoitetaan kahta asiaa: yhtäältä ympäristön kannalta kestävää ja vastuullista liiketoimintaa, toisaalta taloudellisesti ja ajallisesti kestävää taloudellista kasvua ja strategista kilpailuetua.

”Yritys on yhtä vastuullinen kuin sen toimitusketjut, ja siksi vastuullisen ja kestävän toimitusketjujen hallinnan vaikutus on merkittävä”, Hirvonen-Ere sanoo.

Hirvonen-Ere ehdottaakin väitöksessään useita konkreettisia keinoja ja toimintatapoja, joita yritysjohtajat voivat heti ryhtyä soveltamaan käytännön liike-elämässä ja yrityksensä strategisessa johtamisessa sekä strategian implementoinnissa. Näin yritykset saavuttavat kestävyyttä, strategista kilpailuetua sekä hyvää mainetta – ja samalla täyttävät omat taloudelliset tulosvastuutavoitteensa.

Tutkimuksessa todetaan, että vaikka kaupallisen ja sopimusjohtamisen laajennettu ja tehostettu käyttö kestävyyden edistämiseksi on alkanut, sitä ei vielä osata täysimääräisesti hyödyntää. Organisaatiot tunnistavat kuitenkin sen kasvupotentiaalin, ja suhtautuvat aiheeseen innostuneesti. 

Väitöskirjan johtopäätös on, että kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi päästä sekä ympäristön että yrityksen talouden kannalta kestävään tulokseen.

”Toimintatavan odotetaan laajenevan ja kasvavan. Valtavan potentiaalinsa takia se tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia sekä tutkimukselle, julkiselle sektorille että liike-elämälle”, Hirvonen-Ere toteaa.

**

Oikeustieteen tohtori, MCCM Cert. Suvi Hirvonen-Erellä on yli parinkymmenen vuoden kokemus johtotehtävistä kansainvälisissä korporaatioissa, ja yritysten ja organisaatioiden hallitusten ja johtoryhmien neuvonantajana. International Project Management Association/PRY on antanut hänelle Academic Project Management Awardin, eli Vuoden opetusteko 2022 -palkinnon. Samana vuonna alan globaali kattojärjestö World Commerce and Contracting myönsi hänelle alan arvostetuimman kunnianosoituksen, elinikäisen Honorary Fellowship / WorldCC Fellow -urapalkinnon työstä alan kehittämisen hyväksi. 

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelujohtamisen laitoksen väitös ”Environmentally and economically sustainable business via commercial and contract management as a leadership strategy instrument” logistiikan ja toimitusketjujen hallinnan kontekstissa.

Väitöstä voi seurata 12.9.2024 paikan päällä Dipolissa, Auditorio Lumituulessa (Otakaari 24, Espoo) klo 12.00 ja Zoomissa klo 12.15 alkaen osoitteessa https://aalto.zoom.us/j/61486127731

Väitöskirjatutkija: Oikeustieteen tohtori, MCCM Cert. Suvi Hirvonen-Ere 
Vastaväittäjä: Professori Gyula Vastag, Szechenyi University
Kustos: Professori Markku Kuula, Aalto-yliopisto. 

Lisätietoja:
Suvi Hirvonen-Ere
suvi.hirvonen-ere@aalto.fi
+358 40 5043554

Tieto- ja palvelujohtamisen laitos

Tieto- ja palvelujohtamisella viitataan tiedon ja digitaaliteknologian luovaan hyödyntämiseen liiketoiminnassa ja siirryttäessä teollisesta tuotannosta palveluvoittoiseen tuotantoon.

Lue lisää
Two business students, one is holding a laptop, discussing with the Professor after his lecture. Another group of students talk in the background.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu
Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä

Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Top