Yliopiston tutkimusdata näkyväksi kansallisessa tutkimusportaalissa
![Värikäs kristallinomainen teos hehkuu auringossa](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/o_288w_ah_n/public/2022-02/Aalto_University_Crystal_Flowers_exhibition_Collineation_Grounds_The_Dragonfly_photo_Mikko_Raskinen_031.jpg?itok=eB-jsCjR)
Tiedot siirretään yliopiston tutkimustietojärjestelmä ACRIS:sta. Käytännössä metatiedot toimitetaan kansalliseen METAX-katalogiin, josta ne päätyvät kansallisen tutkimusportaalin lisäksi kansalliseen ETSIN-palveluun. Tarkoituksena on lisätä tutkimusaineistojen löydettävyyttä ja näkyvyyttä. Hanke toteuttiin yhteistyössä Tieteen tietotekniikan keskuksen, CSC:n kanssa.
ACRIS:ssa on tällä hetkellä n. 650 tutkimusaineiston kuvailutiedot. Tutkimusaineistojen tietoja haravoidaan tutkimustietojärjestelmään yli 2000 data-arkistosta. Suurin osa Aallon tutkijoiden julkaisemista tutkimusaineistoista ovat avoimia, joten ne ovat hyödynnettävissä myös tutkimuksessa ja opetuksessa.
Tutkijat voivat myös itse lisätä julkaisemiensa tutkimusaineistojen tietoja ACRIS:een. Lue lisää tutkimusdatan julkaisemisesta: https://www.aalto.fi/fi/palvelut/tutkimusdatan-julkaiseminen
Lue lisää uutisia
![Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/pexels-tima-miroshnichenko-5992553-%283%29.jpg?h=2c2d78ee&itok=kOaxt7fM)
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.![bakteereja ohjataan magneettikentän avulla](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/bakteerit.png?h=9eadbaff&itok=i5Vm1LSf)
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.![2020 rajanylitykset pohjoismaissa](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/illustration_2.png?h=3dc4be93&itok=Rag-cQH7)