Asumisen parantaminen pienissä kutistuvissa ja syrjäisissä kunnissa ja kaupungeissa – esimerkkeinä Puolanka (Suomi) ja Lauscha (Saksa)

>>>>> Zur deutschen Version / Saksankielinen verkkosivusto <<<<<

Projekti

Kutistuvista kunnista, kaupungeista ja alueista on tullut ilmiö, jonka tunnusomaisin piirre on jatkuva ja pitkäaikainen väestökato. Tästä on tullut maailmanlaajuinen haaste, sillä epätasainen aluekehitys lisää köyhien paikkakuntien määrää kaikkialla. Ongelma on vakavin rakenteellisesti heikoilla alueilla sijaitsevissa pienissä, syrjäisissä kunnissa ja kaupungeissa. Nämä kunnat ja kaupungit sekä niiden asukkaat kokevat hylätyksi tulemista ja alueellista syrjäytymistä sekä palveluiden menetystä. Mediassa tällaisia kuntia ja kaupunkeja kuvataan usein melko negatiivisesti ja leimaavasti. (Julistettu) riippuvuus ulkopuolisesta avusta ja resursseista voi johtaa yhteisöjen ihmisarvon ja omanarvontunnon menettämiseen. Tällaisissa tapauksissa tietoisuus siitä, että nämä kunnat ja kaupungit ovat yhä koteja ihmisille, joilla on yhteisiä siteitä, yhteisiä arvoja ja kiintymystä paikkaan, voi helposti kadota.

Analysoimme paikallisten aloitteiden ja käytäntöjen olosuhteita syrjäisissä kutistuvissa kunnissa ja kaupungeissa sekä paikallisia, alueellisia ja kansallisia strategioita kuntien ja kaupunkien kutistumisen käsittelemiseksi. Hanke suunniteltiin alun perin venäläisten, suomalaisten ja saksalaisten kumppaneiden kolmenväliseksi yhteistyöksi, jota johti FT Maria Gunko yhdessä Irina Shirobokovan kanssa. Ukrainassa käynnissä olevan sodan vuoksi yhteistyömme venäläisten instituutiokumppaneiden kanssa on keskeytetty. Verkkosivustollamme esitellään kaksi tutkimuspaikkakuntaa: Lauscha Saksassa ja Puolanka Suomessa. Jaamme näkemyksiä hankkeen etenemisestä ja tuloksista sekä pohdintoja paikallisten aloitteiden mahdollisuuksista ja rajoista asumisen parantamiseksi kutistuvissa kunnissa ja kaupungeissa.

Menetelmämme

Hankkeessa käytettiin monimenetelmällistä lähestymistapaa, joka sisälsi laadullista kenttätyötä ja työpajoja. Hankkeen tavoitteena oli paikallistiedon ja aktivismin avulla edistää yhteisöjen arvokkuutta tukemalla itse määritettyjä ratkaisuja. Hanke fasilitoi yhteyksiä paikallisten aloitteiden ja päätöksenteon välillä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Kenttätyötä tehtiin tutkimuspaikoilla Suomessa ja Saksassa vuosina 2021–2022. Painopisteinä olivat paikalliset aloitteet ja niiden näkökulmat ja paikallisten mielipiteet siitä, mikä tekee kunnasta elinvoimaisen ja elinkelpoisen. Tutkimusmenetelmiin kuuluivat muun muassa haastattelut, osallistuva havainnointi sekä “tulevaisuus”konferenssi Lauschassa ja fokusryhmät Puolangalla yhdessä eri toimijaryhmien kanssa.

Rahoitus

Kaksivuotista hanketta rahoittivat Suomen Akatemia ja Saksan “Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt” ERA.NET Plus -ohjelman puitteissa. Sen toteutti kansainvälinen konsortio, joka koostui tutkimusryhmistä Suomessa ja Saksassa.

PAIKALLISET TYÖPAJAT

Kahdessa Puolangalla ja Lauschassa järjestetyssä työpajassa kokosimme yhteen eri sidosryhmiä edustavat delegaatiot kahdesta kunnasta vertailemaan ja pohtimaan omien kuntien tilanteita. He keskustelivat siitä, mikä on erilaista ja samanlaista, mitä haasteita kunnilla  on edessään ja mitä strategioita kehitetään.

Lauscha ja Puolanka vertailevasta näkökulmasta

Kunnat

Puolangan väkiluku oli 2 524 asukasta vuonna 2020 (5 337 asukasta vuonna 1980) ja väestötiheys on erittäin alhainen, noin 0,99 asukasta neliökilometrillä. Väestö on ikääntyvää, ja yli 64-vuotiaiden osuus on 37,4 %. Väestön supistumisesta huolimatta kunta panostaa kestävän matkailun hankkeisiin ja kehittää olemassa olevaa infrastruktuuria paikallisille yrityksille ja asukkaille. Alueella on paljon vapaita tontteja ja asuntoja. Puolanka sijaitsee keskellä Suomea ja sinne on melko heikot joukkoliikenneyhteydet. Kaupunki sai kuuluisuutta  lehdistössä ”maailman pessimistisimpänä paikkakuntana.” Puolangan Pessimistit Ry  kehittää pessimismiä paikkabrändinä isännöimällä pessimismitalolla kesäisin kahvilaa, kauppaa ja kulttuuritapahtumaa kesäteatterin/musikaalin muodossa.  Puolanka on myös suosittu mökkipaikkakunta, jossa  väkiluku kaksinkertaistuu kesällä. Lauschaan verrattuna Puolangalla on vähemmän historiallisen kulttuuriperinnön kohteita. Lauscha tunnetaan maailmanlaajuisesti lasisista joulukoristeistaan, mutta viime aikoihin asti Puolankaa ei ole juurikaan tunnettu Suomen ulkopuolella. Pessimismin hankkeen myötä  myös ulkomaiset mediat ovat kiinnostuneet Puolangasta. Alueella vierailevat  suuntaavat  enimmäkseen läheisiin Paljakan ja Ukkohallan hiihtokeskuksiin, eivätkä niinkään itse kunnan keskustaan. Palvelut, kuten esimerkiksi kaupat, kirjasto, apteekki ja terveyspalvelut löytyvät kunnan keskustasta.

Lauschassa oli noin 3 145 asukasta vuonna 2021, ja se menetti noin kolmanneksen asukkaistaan sosialismin jälkeisen siirtymän aikana. Parhaimmillaan Lauschassa asui 5 500 asukasta. Se on pieni kaupunki, joka sijaitsee syrjässä Thüringenin osavaltion vuoristoalueella. Lauscha on kuuluisa taidelasituotannostaan ja -teollisuudestaan, joka oli sen pääasiallinen erikoisala vuosisatojen ajan ja teki Lauschan kansainvälisesti tunnetuksi joulukoristeiden valmistuksesta. Markkinoiden globalisoitumisen myötä lasiteollisuus ja käsityötaito ovat kamppailleet kilpailukyvyn kanssa ja nykyään perinnekäsityötä harjoittavien perheyritysten määrä on vähentynyt. Tästä syystä kaupunki kamppailee väestönsä ja identiteettinsä ylläpitämisen puolesta. Vuonna 2021 Lauschan joululasikoristeet nimettiin osaksi UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa. Lauschaan on pienimuotoista yhden päivän matkailua käsityölasin valmistukseen. Sillä on myös mainetta talviurheilupaikkana.

Paikalliset aloitteet

Molemmissa paikoissa toimii paljon vapaaehtoisryhmiä ja yhdistyksiä, joissa tehdään yhteistyötä lisäpalveluiden, yhteisöllisen elämän, taiteen ja musiikin projekteissa. Vapaaehtoisten työskentelyolosuhteet vaihtelevat kuitenkin suuresti: Suomen valtio antaa maaseutukunnille huomattavasti enemmän taloudellista tukea sosiaalipalvelujen ja julkisen infrastruktuurin ylläpitoon kuin Saksa. Tällaiset rakenteelliset olosuhteet vaikuttavat siihen, miten paikalliset aloitteet voivat toimia eri yhteyksissä olosuhteissa väestökadon myötä. Puolangalla on useita esimerkkejä siitä, miten myöhemmissä vaiheissa paikalliset aloitteet institutionalisoituivat ja alkavat saada kunnan tukea, kun taas Lauschassa paikalliset aloitteet ovat ottaneet haltuunsa aiemmin julkisia palveluita, kuten paikallisen uimahallin toiminnan. Myös varainkeruukokemuksissa on eroja. Vaikka molemmat maat ovat ns. maksajamaita (eli osallistuvat EU:n kokonaisbudjettiin), EU-rahoituksen saaminen on Suomen tapauksessa helpompaa, kun kuntabudjetin parantumisen ansiosta on saatavilla enemmän ammattitaitoista tukea.

Lauschassa paikallinen identiteetti perustuu enimmäkseen vahvoihin sosiaalisiin siteisiin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen, lasinvalmistuksen historialliseen perintöön ja kauniiseen vuoristoluontoon. Siellä on erittäin vahva yhdistyskulttuuri ja pitkälle kehittynyt yhteisöllisen yhteenkuuluvuuden tunne sukupolvien välillä. Toisaalta julkisissa palveluissa on suuria eroja maiden välillä (terveydenhuolto, asuminen, hallinto, koulutus): Saksassa on tehty leikkauksia, kun taas Puolangalla on huomattavasti anteliaampia palveluja. Osa vapaaehtoistoiminnasta kehitettiin vastauksena tähän puutteeseen; ihmiset tekevät yhteistyötä luodakseen elinkelpoisemman ympäristön ja ylläpitääkseen elintasoaan. Molemmissa tapauksissa ikääntyminen johtaa uusien tulokkaiden puutteeseen yhdistyksissä ja vaarantaa olemassa olevan toiminnan.

Lauschassa paikallinen identiteetti perustuu pääasiassa vahvaan yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen, lasituotannon historialliseen perintöön ja kauniiseen vuoristomaisemaan perinteisellä liuskekiviarkkitehtuurilla. Projektin aikana keskustelimme kaupungin vilkkaan yhdistyselämän aktiivisimpien toimijoiden kanssa: Historiayhdistys suojelee menneisyyttä, kun taas matkailuyhdistys markkinoi nykyisyyttä (esim. järjestää vuosittain voikukkamarkkinat). Kulttuurikollektiivi Goetheschule e.V. ei ainoastaan ole pelastanut merkittävän maamerkin, vaan mikä tärkeintä, elvyttää ja edistää taidetta ja kulttuuria. He isännöivät paikallisia konsertteja samoin kuin Gollo Musik e.V., toinen paikallinen musiikki- ja kulttuuritapahtumien yhdistys. Lisäksi karnevaali, huvipuisto ja vapaaehtoinen palokuntayhdistys edistävät sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja Lauscha-yhteisön elämää.

Puolangalla toimii laaja valikoima paikallisia aloitteita, järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka tekevät arvokasta työtä asukkaiden puolesta. On olemassa erilaisia urheilualoitteita ja kyläyhdistykset, metsästysyhdistykset, kirkkotoiminta, eläkeläiskerhot ja kulttuuritapahtumat ovat elintärkeitä kaupungin elämisen ja houkuttelevuuden kannalta. Käsityöaloite, joka tekee töitä perinteisten käsityötaitojen säilyttämisen puolesta ei ole tarkoitettu ainoastaan palvelemaan aktiivisia ryhmän jäseniä heidän hyvinvointinsa edistämisessä, vaan sillä on laajempi vaikutus kulttuuriperinnön elossa pitämiseen. Jotkut tuotteista on uudistettu innovatiivisesti vastaamaan "nykyajan kuluttajan" tarpeita. Nuoren naisrunoilijan Isa Aspin perinnön aloitteen pitäminen elossa on erinomainen esimerkki siitä, kuinka henkilökohtainen sitoutuminen ja innostus voivat johtaa vanhan perinnetalon säilyttämiseen ja muistomerkin tuomiseen paikkaan. Pessimismitoiminta on tuottanut tekemistä paikallisille, ja pessimismi-ideaa kehitettiin edelleen bisnekseksi luomalla kulttuuritapahtuma (kesämusikaali) ja erilaisia tuotteita, kuten paitoja, julisteita, postikortteja, kuppeja ja makeisia pessimismin aiheen ympärille.

Puolangan kunta tarjoaa yllättävän laajan valikoiman palveluita, kuten perusterveydenhuollon, vanhustenkodin, päiväkodin, perus- ja lukiokoulun sekä aktiivisen "kansalaisopiston" monipuolisine palveluineen sekä kirjaston. Tarjolla on myös mahdollisuudet urheiluun ja ulkoiluun hiihto- ja vaellusreiteillä, ulkoilu portailla, urheilukentällä ja hiljattain katetulla luistinradalla. Paikallisia nähtävyyksiä ovat matkailukeskus Paljakka, jossa on lomahuviloita, hotelli, vaellusreittejä, pyöräilyreittejä, maastohiihtolatuja ja laskettelurinteitä sekä luonnonkaunis vesiputous Hepoköngäs. Puolangan kulttuuritoimintaa on kaupungin kokoon nähden monipuolista: kotiseutumuseo, taidetalo, elokuvaprojekti, kaksi kesäteatteria, jotka tarjoavat vuosittain esityksiä, kesäkahvila "Pessimistitalossa" ja vuosittainen heavy metal -festivaali "Lankafest".