Kuvataidekasvatus - Taide ja Media, taiteen maisteri
Tutkinto:
Hakuaika:
Opetuskieli:
Kesto:
Hakukelpoisuus:
Koulutusala:
Laajuus:
Korkeakoulu:
Koulutuksen kuvaus
Kuvataidekasvatuksen pääaineen opinnoissa syvennytään taiteelliseen ajatteluun suhteessa yhteiskunnan ja ympäristön muutoksiin sekä niihin vaikuttamiseen taidepedagogisen toiminnan keinoin. Opinnoissa kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin ilmiöitä lähestytään kasvatuksen, pedagogiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmista. Opetus perustuu ajankohtaiseen tutkimustietoon ja rakentaa taidekasvatuksen mahdollisuuksia luoda kestävää tulevaisuutta yhdessä muiden alojen kanssa. Pääaine on sitoutunut kulttuurisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämiseen. Toimintakulttuurissa korostuu yhteisöllisyys sekä luova suhde digitaalisiin oppimisympäristöihin ja ilmaisuvälineisiin. Opiskelijalta edellytetään uteliaisuutta kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin moninaisia ilmiöitä ja pedagogisia kysymyksiä kohtaan, kriittistä ajattelua sekä avoimuutta uusille näkökulmille.
Kuvataidekasvatuksen erilliset maisteriopinnot on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet taide- tai kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavat opinnot toisessa korkeakoulussa tai Aalto-yliopiston muussa pääaineessa. Valtaosa opinnoista suoritetaan yhdessä kuvataidekasvatuksen pääaineessa opintojaan alemmasta korkeakoulututkinnosta maisteriopintoihin jatkavien opiskelijoiden kanssa. Osa opetuksesta toteutetaan englanninkielisenä yhteistyössä Taiteen ja median maisteriohjelman kansainvälisten pääaineiden kanssa.
Maisterin tutkinto (120 op) kuvataidekasvatuksen pääaineessa antaa opiskelijalle kuvataiteen aineenopettajan laaja-alaisen kelpoisuuden ja valmiudet toimia kuvataiteen opetus-, ohjaus- ja asiantuntijatehtävissä taiteen kentällä ja muilla yhteiskunnan sektoreilla sekä osallistua alansa kansainväliseen keskusteluun. Opinnot sisältävät opettajan kelpoisuuteen vaadittavat kuvataiteen opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Kelpoisuus koskee suomalaista koulujärjestelmää. Opettajan kelpoisuuksista on säädetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (A986/1998, A865/2005) ja siihen johtavasta koulutuksesta on säädetty asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (A794/2004).
Kuvataidekasvatuksen pääaineesta maisteriksi valmistunut
1. Osaa toimia nykyisyydestä käsin tulevaisuuteen suuntautuen. Ymmärtää kuvataidekasvatuksen laajoja historiallisia ja yhteiskunnallisia suhteita. Hän hyödyntää toiminnassaan taiteellisia ja pedagogisia mahdollisuuksia rohkeasti, kriittisesti ja yhteisöllisesti.
2. Suunnittelee, toteuttaa ja arvioi taidepedagogista toimintaa suhteessa moninaisiin teoreettisiin ja filosofisiin näkökulmiin. Ymmärtää opetussuunnitelmien ja muiden tavoitteita ohjaavien rakenteiden merkityksiä kuvataidekasvattajan toiminnassa ja osallistuu aktiivisesti niiden kehittämiseen.
3. Toimii vastuullisesti ja yhdenvertaisesti oppilas- ja opiskelijaryhmien ohjaajana sekä taidekasvatuksen asiantuntijana moninaisissa ryhmissä ja toimijayhteisöissä sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Hän huomioi saavutettavuuden näkökulmat ammatillisessa vuorovaikutuksessaan.
4. Kehittää yhdessä muiden kanssa taidepedagogisia ja taiteidenvälisiä menetelmiä kestävän elämäntavan ehdot tiedostaen. Hyödyntää kehittyvän teknologian ja erilaisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia.
5. Ymmärtää taiteellisen ajattelun ja taiteellisten oppimisprosessien dynamiikkaa. Hän tiedostaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti moninaisten tekijöiden yhteydet pedagogiseen, taiteelliseen ja tutkimukselliseen toimintaan ja hahmottaa niiden taustalla vaikuttavat taloudelliset ja poliittiset reunaehdot.
Opetuskieli
Kuvataidekasvatuksen pääaineen opiskelukielet ovat suomi ja ruotsi. Osa opetusmateriaaleista on englanninkielisiä ja osa opetuksesta toteutetaan englanniksi yhteistyössä Taiteen ja median maisteriohjelman muiden pääaineiden kanssa.
Opintojen rakenne
Kuvataidekasvatuksen maisteriopinnot koostuvat pääaineen syventävistä opinnoista ja maisterivaiheen opettajan pedagogisista opinnoista (35 op). Opinnot laajentavat taiteen ja visuaalisen kulttuurin tuntemusta, syventävät pedagogisia ja akateemisia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja ja antavat valmiuksia tieteelliseen ajatteluun ja tutkimuksen tekemiseen. Syventävät opinnot sisältävät 30 op:n laajuisen opinnäytetyön. Opettajan pedagogiset opinnot järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston kanssa.
Kuvataidekasvatuksen erillisten maisteriopintojen opiskelijalta voidaan edellyttää pohjakoulutuksesta riippuen maisteritutkinnon 120 opintopisteen lisäksi enintään 60 opintopistettä pääaineen ja pedagogiikan täydentäviä opintoja, jotka määritellään opintojen alussa henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS).
Huomioithan, että osa syventävistä opinnoista opetetaan englanniksi, joten opiskelu vaatii englannin kielen taitoa.
Lisätietoa koulutuksen sisällöstä löydät opinto-oppaasta kohdasta Opetussuunnitelma.
Suuntautumisvaihtoehdot
Pääaineessa ei ole erillisiä varsinaisia suuntautumisvaihtoehtoja, mutta henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) perusteella opiskelija voi valita opintoja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tai Aalto-yliopiston muiden korkeakoulujen laajasta tarjonnasta.
Kansainvälistyminen
Kuvataidekasvatuksen pääaineella on laaja ja aktiivinen kansainvälinen opetuksen ja tutkimuksen yhteistyöverkosto. Henkilökohtaisesta opintosuunnitelmastaan (HOPS) riippuen opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa kansainvälisiä yhteistyöprojekteja tai ulkomailla suoritettuja harjoittelujaksoja.
Jatko-opintomahdollisuudet
Maisteriksi valmistuttuaan opiskelija on oikeutettu hakemaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tai muun koti- tai ulkomaisen yliopiston tohtorikoulutukseen. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa väitelleen oppiarvo on Taiteen tohtori.
Uramahdollisuudet
Taiteen maisterin tutkinto kuvataidekasvatuksen pääaineessa antaa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden ja kelpoisuuden, joka tarvitaan peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan tehtäviin. Maisteriksi valmistuneet voivat suuntautua kuvataidealan ja visuaalisen alan opetus-, ohjaus-, asiantuntija- ja kehittämistehtäviin muille koulutusasteille tai sosiaali- ja kulttuurialoille esimerkiksi järjestöjen, museoiden ja muiden taidelaitosten palvelukseen. Opinnot antavat valmiuksia projektinhallintaan, taideyrittäjyyteen, koulutus- ja kuvataidealan palveluiden ja oppimateriaalien tuottamiseen sekä muuhun itsenäiseen toimijuuteen taidealalla. Maistereiksi valmistuneita toimii työelämässä mm. tehtävänimikkeillä kuvataideopettaja, kuvataiteen lehtori, taidepedagogi, suunnittelijaopettaja, kouluttaja, museolehtori, yrittäjä ja projektikoordinaattori.
Tutkimuksen painopisteet
Kuvataidekasvatuksen pääaineen tutkimuksen ja opetuksen yhteinen perusta muodostuu taidekasvatuksen ja -pedagogiikan, nykytaiteen sekä visuaalisen kulttuurin käytänteistä ja teorioista.
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
Kuvataidekasvatuksen pääaineopiskelija tulee opintojen kautta mukaan laajoihin, moninaisiin ja monialaisiin ammatillisiin ja akateemisiin verkostoihin. Kursseja, opintoprojekteja, harjoittelujaksoja ja tutkimushankkeita toteutetaan yhteistyössä useiden muiden yliopistojen, koulujen ja oppilaitosten, museoiden, järjestöjen sekä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Taiteen maisterin opinnäyte on mahdollista toteuttaa yhteistyössä ulkopuolisen taide-, kulttuuri- tai kasvatus- tai opetusalan toimijan kanssa.
Opiskelija voi hyödyntää sovitusti Aalto-yliopiston muiden korkeakoulujen ja laitosten sekä muiden yliopistojen opetustarjontaa.
Iida Jääskeläinen, kuvataiteen opettaja
”Koen tämänhetkisen työni todella merkityksellisenä – juuri nyt haluan käyttää aikani tähän.”
Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamisessa on rajoituksia, jotka koskevat Aalto-yliopistossa kuvataidekasvatuksen pääainetta.
Opettajankoulutuksessa edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun.
Kuvataidekasvatuksen pääaine näkee opiskelijavalinnoissaan monimuotoisuuden keskeisenä arvonaan. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä, esimerkiksi erityisen avun tarve, ei ole este opiskelijaksi ottamiselle niin kauan kuin pääaineen mukainen koulutus voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, tehdä kaikille osapuolille mahdolliseksi. Erilaiset lähtökohdat nähdään voimavarana, joka kehittää kuvataidekasvatuksen alaa sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan suuntaan. Rajoituksia opiskelijaksi ottamisessa sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa mahdollisista erityisjärjestelyistä huolimatta on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen.
Päätös hakijan toimintakyvyn ja terveydentilan vaikutuksesta opiskelijaksi ottamiseen tehdään tarvittaessa opiskelijavalinnan yhteydessä. Päätöstä tehtäessä hakijan toimintakyky ja terveydentila arvioidaan yksilöllisesti asiantuntijalausuntojen ja hakijan kuulemisen pohjalta. Yliopisto ei anna etukäteen arvioita päätöksen sisällöstä.
Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa. Jos opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden.
Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote
Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä.
Opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset).
Alakohtaiset terveydentila- ja toimintakykyvaatimukset
Alla on kuvattu alakohtaisesti työn toimintaympäristö ja tyypillinen työtilanne sekä toimintakyvyn edellytyksiä, joiksi on määritelty sosiaaliset, psyykkiset ja fyysiset edellytykset.
Toimintakyky- ja terveydentilavaatimukset linkittyvät erityisesti harjoittelutilanteisiin. Terveydentilamäärityksissä on mahdotonta antaa poissulkevaa listaa diagnooseista tai terveydentilasta. Toimintakyvyn ja terveydentilan arviointi onkin hyvin tapauskohtaista. Ensisijaisesti ammatissa toimiminen pyritään mahdollistamaan apuvälinein.
Toimintaympäristön kuvaus
Opettajan ja ohjaajan työ on vaativa asiantuntija- ja ihmissuhdetyö, jossa tieto ja ymmärrys kytkeytyvät käytännön toimintakykyyn. Opettajia ja ohjaajia työskentelee varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa sekä aikuiskoulutuksessa.
Opettajan kelpoisuuden saaneita ohjaajia työskentelee edellisten lisäksi monilla muilla tehtäväkentillä, missä ohjausosaamista tarvitaan. Opettajat tukevat työssään kasvua, oppimista ja hyvinvointia. Ohjaajien tehtäviin kuuluu psykososiaalinen tuki sekä uranvalinnan ja oppimisen ja opiskelun ohjaus.
Työnkuva vaihtelee sen mukaan, minkä ikäisten ihmisten parissa opettajat ja ohjaajat työskentelevät. Työ edellyttää kykyä suunnitella, toteuttaa ja arvioida erilaisissa oppimis- ja kasvatusympäristöissä tapahtuvaa opetus- ja kasvatustoimintaa. Opettajat ja ohjaajat tekevät työtään yhä enemmän rakentavassa yhteistyössä toisten opettajien ja ohjaajien kanssa moniammatillisissa ryhmissä/tiimeissä/verkostoissa.
Ammatillisen toimintakyvyn edellytykset
- Riittävä vuorovaikutuskyky toimia ammatin mukaisissa tehtävissä.
- Riittävät kognitiiviset ja sosioemotionaaliset taidot toimia ammatin mukaisissa tehtävissä.
- Riittävä psyykkinen terveys, että pystyy toimimaan turvallisesti ammatin mukaisissa tehtävissä. Esteenä opiskelussa etenemiselle voi olla opinnoissa tai harjoitteluissa tapahtuva toistuva epävakaa tai uhkaavaksi havaittu käytös, joka haittaa ammattimaista toimintaa.
- Ala ei sovellu henkilöille, joilla on vakava päihderiippuvuus ja riippuvuuteen ei ole saatu hoidollista vastetta.
Hakukohteen arviointiperusteet vuoden 2025 maisterihaussa
Hakijat, jotka täyttävät Aalto-yliopiston maisteriopintoja koskevat yleiset hakukelpoisuusvaatimukset, arvioidaan ja asetetaan paremmuusjärjestykseen hakukohteelle etukäteen määriteltyjen arviointiperusteiden mukaisesti. Hakemukset Taiteen ja median maisteriohjelmaan - kuvataidekasvatuksen pääaineeseen arvioidaan seuraavien arviointiperusteiden mukaisesti.
Vaihe I
| Taiteellinen ja/tai designtoiminta 1 | |
| Arvioinnin kohde | Taiteellinen ja taidepedagoginen toiminta |
| Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset | Kuvataidekasvatuksen pääaineeseen hakijoilta edellytetään vähintään kandidaatin tutkinnon tasoista taiteellista tai pedagogista pohjakoulutusta sekä opetuskokemusta. Hakijoilta odotetaan laaja-alaista kiinnostusta kuvataidekasvatukseen ja alan kehittämiseen. |
| Kompetenssien osoittamisen tapa |
Portfolio Motivaatiokirje arvioidaan osana portfoliota. Portfoliossa hakija esittelee taidepedagogista ja taiteellista toimintaansa selkeästi kuvallisesti ja kirjallisesti (korkeintaan 10 sivua). Hakijan tulee perustella portfolioon valitsemiaan sisältöjä ja ajatteluaan. Motivaatiokirjeessä hakija perustelee, miksi hakee kuvataidekasvatuksen pääaineen maisteriopintoihin ja kuvailee omia kiinnostuksen kohteitaan pääaineen opinnoissa. Motivaatiokirjeen maksimipituus on 4000 merkkiä. Arviointia varten portfolio toimitetaan yhtenä pdf-tiedostona, joka sisältää hakijan nimen ja päiväyksen. Pdf-portfolioon voi tarvittaessa sisällyttää linkkejä videotiedostoihin. |
| Muu osaaminen 1 | |
| Arvioinnin kohde | Taiteellinen ja taidepedagoginen suuntautuminen |
| Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset |
Toiminta taiteen, visuaalisen kulttuurin ja taidepedagogiikan kentällä
|
| Kompetenssien osoittamisen tapa | Curriculum vitae |
| Muu osaaminen 2 | |
| Arvioinnin kohde | Opetuskokemus |
| Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset |
Taidealan opetustyö ja/tai Muu opetustyö, esimerkiksi luokanopettaja, muu aineenopettaja tai varhaiskasvatuksen opettaja |
| Kompetenssien osoittamisen tapa | Opetustyötä koskevat työtodistukset, selvitys opetuskokemuksesta |
| Aiemmat opinnot | |
| Arvioinnin kohde | Aiempien opintojen sisältö ja määrä suhteessa hakukohteen vaatimuksiin/sisältöön |
| Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset | Taide- ja/tai kasvatusalan tutkinnot |
| Kompetenssien osoittamisen tapa | Tutkintotodistukset taide- ja/tai kasvatusalan tutkinnoista. |
Vaihe II
| Soveltuvuus 1 | |
| Arvioinnin kohde |
Ohjelman soveltuvuus hakijalle, kommunikointitaidot, motivaatio, toisen vaiheen tehtävien arviointi, muut ohjelman etukäteen määrittelemät kohteet |
| Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset | Kyky analysoida ja sanallistaa aineiston merkityksiä taidekasvatuksen näkökulmasta, kriittinen ja tutkiva ajattelu. |
| Kompetenssien osoittamisen tapa | Ennakkomateriaaliin perustuva esseesuoritus, joka tuodaan mukana valintakokeeseen. |
| Soveltuvuus 2 | |
| Arvioinnin kohde | Ohjelman soveltuvuus hakijalle, kommunikointitaidot, motivaatio ja sitoutuminen opintoihin |
| Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset |
Kyky arvioida, reflektoida ja sanallistaa omaa työskentelyä valintakoetilanteessa. Soveltuvuus opintoihin ja alalle, motivaatio. |
| Kompetenssien osoittamisen tapa | Haastattelu |
| Soveltuvuus 3 | |
| Arvioinnin kohde | Ohjelman soveltuvuus hakijalle, kommunikointitaidot, motivaatio, toisen vaiheen tehtävien arviointi |
| Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset | Ryhmässä toimimisen valmiudet |
| Kompetenssien osoittamisen tapa | Ryhmätehtävä |
| Taiteellinen ja/tai designtoiminta 2 | |
| Arvioinnin kohde | Taiteelliset ja/tai suunnittelun näytöt sekä tehtävät |
| Mitä edellytämme hakijalta/Hakukohteen vaatimukset | Kyky välittää ajatuksia taiteellisen työskentelyn keinoin. |
| Kompetenssien osoittamisen tapa | Kuvallinen tehtävä |
Valintamenettely
Hakijat arvioidaan aluksi Aalto-yliopiston yleisten hakukelpoisuusvaatimusten perusteella. Hakijat, jotka täyttävät maisteriopintoja koskevat yleiset hakukelpoisuusvaatimukset, arvioidaan ja asetetaan paremmuusjärjestykseen hakukohteelle etukäteen määriteltyjen arviointiperusteiden mukaisesti.
Valintamenettely koostuu kahdesta vaiheesta niiden hakijoiden osalta, jotka täyttävät valinnan yleisen hakukelpoisuuden ehdot.
Vaihe I
Hakemukset arvioidaan I vaiheessa seuraavien kriteereiden perusteella:
- Taiteellinen ja/tai designtoiminta
- Muu osaaminen
- Aiemmat opinnot
Vain ne hakemukset, jotka täyttävät vaatimukset/jotka saavat parhaimmat pisteet I vaiheessa, kutsutaan valinnan II vaiheeseen.
Osa hakijoista kutsutaan hakemusten perusteella valintaprosessin toiseen vaiheeseen eli yksipäiväiseen valintakokeeseen. Valintakoe edellyttää hakijan henkilökohtaista läsnäoloa.
Vaihe II
Arviointi perustuu seuraaviin kriteereihin II vaiheessa
- Taiteellinen ja/tai designtoiminta
- Soveltuvuus
Valintakoe sisältää ennakkoesseen, joka tuodaan mukana valintakokeeseen. Valintakoepäivän aikana hakija osallistuu haastatteluun, ryhmässä toimimisen taitoja testaavaan tilanteeseen sekä toteuttaa yhden tai useamman kuvallisen tehtävän.
Lopullinen päätös valinnoista tehdään II vaiheen arvioinnin perusteella.
Hakukohteen vaatimat hakudokumentit on lueteltu alla. Huomioithan myös Aalto-yliopiston yleisissä hakuohjeissa kerrottavat hakuasiakirjoja koskevat vaatimukset (https://www.aalto.fi/fi/opiskelu-aallossa/haku-maisterikoulutuksiin).
Kuvataidekasvatuksen pääaineen maisteriopintoihin hakijoilta edellytetään vähintään kandidaatin tutkinnon tasoista taiteellista tai pedagogista pohjakoulutusta.
Portfolio
Portfoliossa hakija esittelee taidepedagogista ja taiteellista toimintaansa selkeästi kuvallisesti ja kirjallisesti (korkeintaan 10 sivua). Hakijan tulee perustella portfolioon valitsemiaan sisältöjä ja ajatteluaan.
Arviointia varten portfolio toimitetaan yhtenä pdf-tiedostona, joka sisältää hakijan nimen ja päiväyksen. Pdf-portfolioon voi tarvittaessa sisällyttää linkkejä videotiedostoihin.
Tiedoston maksimikoko on 1.0 GB. Tiedostonimen tulee olla muodossa Portfolio-sukunimi-etunimi.pdf.
CV
Hakemuksen liitteenä tulee olla hakijan ansioluettelo, josta käy ilmi henkilötiedot, koulutus, alaan liittyvä työkokemus, näyttely- ja julkaisutoiminta, palkinnot ja apurahat, opintomatkat ja luottamustehtävät.
Hakija lataa CV:n yhtenä pdf-tiedostona hakujärjestelmään ennen hakemuksen lähettämistä.
Motivaatiokirje
Motivaatiokirjeessä hakija perustelee, miksi hakee kuvataidekasvatuksen pääaineen maisteriopintoihin ja kuvailee omia kiinnostuksen kohteitaan pääaineen opinnoissa.
Motivaatiokirjeen maksimipituus on 4000 merkkiä.
Muut
Kuvataidekasvatuksen pääaineen maisteriopinnot on tarkoitettu hakijoille, joilla on jo vähintään kandidaatin tutkinnon tasoinen taiteellinen tai pedagoginen pohjakoulutus ja opetuskokemusta. Liitä hakemukseesi työtodistukset opetuskokemuksestasi.
Hakudokumenttien kieli
Hakudokumentit tulee palauttaa joko suomen- tai ruotsinkielisinä.
Yhteystiedot
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun oppimispalvelut
Tämän hakukohteen edellyttämiä hakudokumentteja ja ohjelmassa opiskelemista koskevat kysymykset voi lähettää Aalto ARTSin oppimispalveluihin.
Hakijapalvelut
Hakuprosessia, pakollisia hakudokumentteja ja vaadittua englannin kielitaitoa koskevat kysymykset voi lähettää Aallon hakijapalveluihin.