Miksi opetukseen ja tutkimukseen kannattaa lahjoittaa?

Suomessa opetusministeriö rahoittaa yliopistoja valtion myöntämällä perusrahoituksella, jota käytetään sekä koulutukseen että tutkimustyöhön. Kaikkia kuluja ei kuitenkaan kateta opetusministeriön budjetista, vaan esimerkiksi meillä Aalto-yliopistossa, ministeriöltä saatavan rahan osuus on alle 60 % vuosittaisista kuluista. 

Jäljelle jäävä osuus katetaan erilaisilla hankerahoituksilla, Suomen Akatemian ja säätiöiden avustuksella sekä yrityksien ja yksityishenkilöiden lahjoitustuella. 

Lahjoitusten suhteellinen arvo nousee vuosi vuodelta, kun samanaikaisesti julkisesta rahoituksesta käydään poliittista vääntöä.

Lahjoitusten vaikuttavuus?

Aalto-yliopiston perustekeminen on turvattu, mutta jotta voimme tehdä uusia monitieteellisiä avauksia ja saavuttaa tieteen läpimurtoja, tarvitsemme lahjoituksia. Esimerkiksi bioinnovaatiokeskuksessamme kehitetään muovia korvaavia pakkausmateriaaleja selluloosasta, ja rakennusgeologian ja taidekeramiikan yhteistyössä tutkitaan saven mahdollisuuksia betonin korvaajana. Meillä edistetään myös mm. tutkimusta ja teknologiainnovaatioita kohti ihmishenkiä pelastavia älytekstiilejä ja kansanterveyttä parantavaa digitaalista pelaamista. Ilman lahjoituksia paljon jäisi tekemättä, tutkimatta ja keksimättä.

Amerikkalaisyliopistot saavat yleisesti ottaen lahjoituksensa omilta alumneiltaan, kun taas Suomessa (ja Ruotsissa) pääosa lahjoituksista tulee säätiöiltä, järjestöiltä ja yrityksiltä. Kun yliopistot puhuvat niiden kanssa lahjoituksista, kyse on myös laajemmasta yhteiskunnallisesta keskustelusta, yhteisestä vastuun kannosta ja vaikuttavuudesta. 

Tutkimus ja opetus tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen

Osana vaikuttavuutta ja verkostoja yliopistot haluavat edistää lahjoituskulttuuria niin alumnien kuin muidenkin yksityishenkilöiden parissa. Meillä kaikilla on erilaisia elämäntilanteita ja siksi lahjoittamiseenkin on tarjolla erityyppisiä ja -kokoisia vaihtoehtoja. 

Tietenkään kaikki eivät ole sellaisessa taloudellisessa asemassa, että voisivat lahjoittaa ollenkaan, mutta samalla myös todettakoon, että pienilläkin lahjoituksilla on merkitystä. Aalto-yliopistolla on kaiken kaikkiaan jo 100,000 alumnia, ja jos jokainen alumni lahjoittaisi vaikkapa 10 euroa, meillä olisi kasassa jo miljoonapotti.

Aallon verkkolahjoitussivulla voi tällä hetkellä lahjoittaa paitsi Aalto-yliopistolle tai sen koulutusaloille yleisesti, myös esimerkiksi Aalto-yliopisto Juniorin toimintaan, Ukrainasta paenneiden, Aalton tulleiden opiskelijoiden tueksi sekä opiskelijavaihtoon, opiskelijoiden kansainvälistymisen edistämisen puolesta.

On siis monta hyvää käytännön syytä lahjoittaa yliopistoille. Mutta perimmäinen vastaus kysymykseen miksi on yksinkertainen: tutkimus ja opetus tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen haasteet ratkaistaan kolmella tavalla: kuluttajavalinnoilla, valtioiden toimenpiteillä sekä tieteen ja teknologian läpimurroilla. 

Lahjoitukset tukevat viimeksi mainittua. Lahjoitus on sijoitus parempaan tulevaisuuteen.

Miksi lahjoittaa yliopistoille, joita tuetaan verovaroin?

Varainhankinta on kasvanut osaksi suomalaisten yliopistojen arkea. Mutta yliopistoille lahjoittamisen kulttuuria myös kritisoidaan: sitä pidetään uutena, Amerikasta ehkä turhaankin rantautuneena tuontitavarana. Toisin kuin Yhdysvalloissa, Suomessa yliopistojen perusrahoitus tulee valtiolta. Joten miksi lahjoittaa yliopistoille, kun niitä tuetaan verovaroin?

Itse asiassa yliopistoille lahjoittaminen ei ole uusi ilmiö Suomessakaan. Suomalaisilla yliopistoilla on lukuisia rahastoja, jotka periytyvät jopa vuosisatojen takaa. Tyypillisesti ne ovat tiettyyn tarkoitukseen osoitettuja varoja, joista jaetaan esimerkiksi apurahoja.

Suhteellisen uutta modernissa varainhankinnassa on systemaattisuus ja kokonaistarkastelu. Lahjoitukset ovat osa monipuolistuvaa rahoituspohjaa, johon kuuluu valtionrahoituksen ja lahjoitusten lisäksi kilpailtu tutkimusrahoitus ja yritysyhteistyö. 

Eri rahoituslähteet yhdessä antavat varmemman taloudellisen pohjan ja turvaavat yliopistojen pitkäjänteistä työtä yhteiskunnan hyväksi. Uudet innovaatiot ovat aina pitkäaikaisen tutkimustyön huipentumia; uuden sukupolven elinkeinoelämän vaikuttajat, teknologian edelläkävijät, monialaiset huippuosaajat ja systeemitason ratkaisuiden kehittäjät eivät synny hetkessä.

Suomalainen erityispiirre: valtion vastinrahakampanjat

Yliopistojen varainhankinnan kehitykseen Suomessa liittyy piirre, josta Amerikassa muualla maailmassa voi vain uneksia: valtion vastinrahakampanjat. Jo kolmeen otteeseen valtio on pääomittanut yliopistoja suhteessa kampanja-aikana kerättyihin varoihin. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että valtio on vastannut tietyllä kertoimella yliopistojen keräämän summan: lahjoita 50 €, yliopisto saa 100 €. Yksityisen lahjoituksen vaikuttavuutta on siis kampanjan aikana pystytty kasvattamaan valtion lisätuella.

Tällä hetkellä ei ole tietoa, toteutetaanko uusia vastinrahakampanjoita, ja jos kyllä, niin milloin.

Verovähennyskelpoinen lahjoitus

Eurooppalaista ja amerikkalaista lahjoituskulttuuria vertailtaessa vedotaan usein siihen, että Yhdysvalloissa lahjoittaja voi vähentää lahjoituksensa verotuksessa. Mutta näin on myös Suomessa: vähintään 850 euron vuosilahjoitus mille tahansa yliopistolle on verovähennyskelpoinen. Sivuhuomautuksena kerrottakoon, että lahjoituksen Aalto-yliopistolle voi vähentää verotuksessa myös Yhdysvalloissa, jos on verovelvollinen siellä.

Sekä vastinraha että verovähennysmahdollisuus ovat poikkeuksellisia koko Euroopassa.

Tule mukaan ratkaisemaan yhteiskunnan isoja haasteita ja rakentamaan kestävää tulevaisuutta kanssamme!