Osaamisperustaisuus ja osaamistavoitteet

Osaamisperustaisen opetuksen lähtökohta on opiskelijalle tulevaisuuden kannalta keskeisen osaamisen tunnistaminen ja määrittäminen. Tämä osaaminen kuvataan opetussuunnitelmissa osaamistavoitteina. 

Osaamistavoitteet esitetään usein tiedon, taitojen tai asenteiden  muodossa ja niiden avulla kuvataan sekä alakohtainen tieteenalan edellyttämä syväosaaminen että geneeriset taidot. 

Ohjelman ja opintojakson osaamistavoitteet

Ohjelman osaamistavoitteet kertovat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän ja osaavan tutkinto-ohjelman suoritettuaan. Ohjelman yhdessä määritelty selkeä tarkoitus ja tavoite ohjaa osaamistavoitteiden muotoilua ja niiden avulla voidaan viestiä opiskelijoille, mistä ohjelmassa on pohjimmiltaan kysymys ja mitä he voivat odottaa opinnoiltaan. 

Opintojakson osaamistavoitteet kertovat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän ja osaavan opintojakson suoritettuaan. Linjakkaassa opetuksessa opetuksen sisällöt, opetusmenetelmät ja arviointimenetelmät muodostavat yhtenäisen ja koordinoidun kokonaisuuden. Opettajan tehtävä on luoda oppimiselle ympäristö, jossa valitut oppimisen tavat tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista. 

Osaamisperustaisuuden hyödyt

Osaamisperustainen opetus vahvistaa opiskelijan toimijuutta ja aktiivista roolia oppimisprosessissa. Se tasapainottaa opiskelijan työmäärää ja parantaa näin opiskeluhyvinvointia. Lisäksi osaamisperustainen ja linjakkaasti suunniteltu opetus edistää opiskelijoiden syväoppimista ja auttaa opiskelijoita tunnistamaan osaamisensa. 

Ohjelman näkökulmasta osaamisperustaisuus avaa mahdollisuuden rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä osaaminen on eri aloilla ja mitä opiskelijan tulisi osata ohjelmasta valmistuttuaan. Osaamistavoitteet ovat keskeinen työkalu linjakkaan opetussuunnitelman rakentamisessa: osaamistavoitteiden avulla opetussuunnitelmasta tai opintojaksosta on mahdollista luoda yhtenäinen kokonaisuus, jossa opiskelijat saavuttavat osaamistavoitteet asteittain, aiemmilla kursseilla opittua syventäen ja tavoitteet, menetelmät sekä arviointitavat ovat linjassa keskenään. 

Miten osaamistavoitteet laaditaan?

Osaamistavoitteiden tulisi:

• ilmaista, mitä opiskelijan odotetaan osaavan valmistumisen tai opintojakson suorittamisen jälkeen
• kuvailla, minkä tasoisia tietoja, taitoja tai toimintaa opiskelija oppii
• tehdä opettajalle mahdolliseksi arvioida osaamistavoitteiden saavuttamista.

Yliopiston tutkintojen osaamistavoitteita ohjaavat kansalliset osaamistasokuvaukset (yliopistossa tasot 6, 7 ja 8), jotka pohjautuvat Eurooppalaiseen viitekehykseen (The European Qualifications Framework, EQF).

Osaamistavoitteiden kirjoittamisessa voit hyödyntää alla olevaa kaavaa: 

Esimerkiksi näin: 

"Ohjelmasta valmistunut taiteen kandidaatti osaa ilmaista suunnittelijan näkemyksensä monipuolisesti eri tavoilla ja materiaaleilla."

"Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa luokitella matemaattisia malleja ja valita käsiteltyjen ohjelmistojen joukosta soveltuvan ohjelmiston tietyn matemaattisen mallin toteuttamiseen."

Näin muotoilet osaamistavoitteet ohjelmallesi:

1. Aloita osaamistavoitteiden laatiminen pohtimalla ohjelmasi tarkoitusta ja tavoitteita: miksi ohjelma on olemassa, mihin tarpeeseen se vastaa ja mikä on keskeistä tämän tutkinnon tuottamaa osaamista? 
2. Seuraavaksi tarkenna edellisessä vaiheessa pohdittuja asioita: tunnista tutkinnon edellyttämä keskeinen tietäminen (tiedot), taitaminen (taidot) ja oleminen (ammatillinen identiteetti, asenteet). Mitä tieteenalaan ja ammattiin liittyviä tietoja ja taitoja valmistuvalla tulisi olla? Entä mitä yleistä, alasta riippumatonta asiantuntijaosaamista valmistunut tarvitsee? Millä tavoin ohjelma tukee opiskelijan henkilökohtaista kasvua?
3. Mitä edellisessä vaiheessa eritellyt asiat tarkoittavat opiskelijan oppimisena? Mitä opiskelijan on tarkoitus osata tehdä valmistuttuaan? Entä mikä on osaamisen taso, jolle opiskelija yltää opiskeltuaan asiaa? Käytä osaamistavoitteissa tasoa ilmentäviä verbejä, esimerkiksi tähän tapaan: suoritettuaan tutkinnon opiskelija osaa "luetella toimenpiteen XYZ vaiheet" tai "kuvailla ja perustella toimenpiteen XYZ" tai "suorittaa toimenpiteen XYZ" tai "laatia toimenpiteen XYZ ohjeet".  (Biggs & Tang 2011, 98.) 
4. Lähde muotoilemaan osaamistavoitteita hyödyntäen yllä olevaa kaavaa: valmistuttuaan opiskelija osaa + verbi + tieto, taito tai oleminen / asenne + asiayhteys. Käytä verbejä, jotka kuvailevat, minkä tasoisia tietoja, taitoja tai toimintaa opiskelijalta odotetaan. ​
5. Viisaasti laadittu osaamistavoite on riittävän konkreettinen, jotta se kertoo opiskelijalle, mitä hänen odotetaan oppivan, mutta kuitenkin tarpeeksi avoin jättääkseen tilaa opintojaksojen kehittämiselle. 
6. Osaamistavoitteiden muotoilun jälkeen voit siirtyä tarkastelemaan ja kehittämään opetussuunnitelman linjakkuutta curriculum mapping -menetelmän avulla. 

Näin muotoilet osaamistavoitteet omalle opintojaksollesi:

1. Pohdi ja arvioi ensin oman opintojaksosi roolia opetussuunnitelman kokonaisuudessa: Millainen osa opetussuunnitelmaa oma opintojaksosi on? Mikä opintojakso edeltää omaa opintojaksoasi ja mikä tulee sen jälkeen? Tarkastele koko ohjelman tai pääaineen osaamistavoitteita: voitko käyttää niitä pohjana opintojakson osaamistavoitteiden muotoilulle? 
2. Aloita osaamistavoitteiden muotoilu kysymällä itseltäsi, mitä odotat opiskelijoiden osaavan opintojakson tai opetussession jälkeen. Onko kyseessä tiedon vai taidon oppiminen vai tukeeko opintojakso opiskelijan identiteetin kasvua? Entä mikä on osaamisen taso, jolle opiskelija yltää opiskeltuaan asiaa? Käytä osaamistavoitteissa tasoa ilmentäviä verbejä, esimerkiksi tähän tapaan: opintojakson jälkeen opiskelija osaa "luetella toimenpiteen XYZ vaiheet" tai "kuvailla ja perustella toimenpiteen XYZ" tai "suorittaa toimenpiteen XYZ" tai "laatia toimenpiteen XYZ ohjeet".  (Biggs & Tang 2011, 98.) 
3. Lähde muotoilemaan osaamistavoitteita hyödyntäen yllä olevaa kaavaa: opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa + verbi + tieto, taito tai oleminen / asenne + asiayhteys. Käytä verbejä, jotka kuvailevat, minkä tasoisia tietoja, taitoja tai toimintaa opiskelijalta odotetaan. ​
4. Arvioi realistisesti, kuinka kauan opiskelija tarvitsee aikaa tavoitteen saavuttamiseen. Aika on oppimisen edellytys ja syvällinen oppiminen vaatii aikaa.
5. Suunnittele osaamistavoitteiden perusteella muu opintojakson kokonaisuus linjakkaaksi. Millaisilla arviointimenetelmillä voit mitata oppimista tai varmistaa onko osaamistavoitteet saavutettu? Mikä on keskeistä sisältöä? Entä millaiset opetusmenetelmät tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista? Millainen opiskelijan työmäärä on suhteessa opintopisteisiin?
6. Tarkista lopuksi linjakkuus koko opetussuunnitelman tasolla: ovathan opintojaksosi osaamistavoitteet johdonmukaiset ohjelman tai pääaineen osaamistavoitteiden kanssa? 

Apuna osaamistavoitteiden kirjoittamisessa voidaan esimerkiksi soveltaa erilaisia luokitteluja, kuten Bloomin taksonomiaa (ks. esim. Hyland, A. & Kennedy, D. 2007), tai ydinainesanalyysia. 

Tukea ja lisätietoja osaamistavoitteiden laatimiseen

Alta voit ladata ohjeet ohjelmatason osaamistavoitteiden laatimiseen sekä ohjeet ja taulukkopohjan osaamistavoitteiden mukaisten oppimisaktiviteettien, sisältöjen, arvioinnin ja palautteen suunnitteluun opintojaksolle.
 

Lisätietoa ja lähteitä:

• Annala, J., Lindén, J. & Mäkinen, M. 2015. Tutkimuksen ja opetuksen yhteys yliopistossa –opetussuunnitelmatyön näkökulma. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68542/29800
• Barnett, R. & Coate, K. (2005). Engaging the curriculum in higher education.
• Biggs, J. (2014) Constructive alignment in university teaching. HERDSA Review of Higher Education 1: 5-22.
• Biggs, J. & Tang, C. (2011) Teaching for Quality Learning at University, 4th ed. New York, NY: Open University Press. Berkshire: McGraw-Hill Education.
• Hemminki, M; Leppänen, M. & Valovirta, T.(2013) Innostu ja onnistu opetuksessa. https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/11856/isbn9789526054841.pdf?sequence=1&isAllowed=y
• Hyland, A. & Kennedy, D. (2007) Writing and Using Learning Outcomes: A Practical Guide. https://www.researchgate.net/publication/238495834_Writing_and_Using_Learning_Outcomes_A_Practical_Guide
• Murtonen, M. & Gruber, H. & Lehtinen, E. (2017). The return of behaviourist epistemology: A review of learning outcomes studies. Educational Research Review. 
• Murtonen, M., Halttunen, T., Lappalainen, M. & Pyykkö, R. (2017). Osaamistavoitteet ja opetuksen suunnittelu. In: Murtonen, M. (ed.), Opettajana yliopistolla: korkeakoulupedagogiikan perusteet. Vastapaino.