Opetussuunnitelman kehittäminen

Ohjelman ja sen opetussuunnitelman arviointi

Opetussuunnitelman kehittämisen lähtökohtana on tietoon perustuva, ohjelman ja sen opetussuunnitelman kattava itsearviointi.

Itsearvioinnissa arvioidaan opetussuunnitelman onnistumista eri osa-alueilla. Arviointi pohjautuu palaute- ja tilastotietoon, jonka perusteella luodaan ymmärrys ohjelman nykytilasta yhdessä opettajayhteisön, sidosryhmien ja opiskelijoiden kanssa. Aalto-yliopisto osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin arviointeihin, auditointeihin ja vertaisarviointeihin (benchmarking) ja tekee säännöllisesti itsearviointeja liittyen oppimisen ja opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi seurataan opiskelijoiden opintosuorituksia, valmistumista ja työllistymistä sekä kerätään opiskelun aikaista palautetta opiskelijoilta sekä palautetta koulutuksen ja osaamisen laadusta työnantajilta ja valmistuneilta.

Ohjelman ja sen opetussuunnitelman arviointi tapahtuu seuraavien vaiheiden kautta: 

1. Keskeisten arvioitavien osa-alueiden määrittäminen (avainkysymykset): mitä haluamme tietää? Arviointi voi kohdistua esimerkiksi ohjelman tarkoitukseen ja tavoitteisiin, houkuttelevuuteen, opiskelukokemukseen, linjakkuuteen tai yhteisiin toimintatapoihin. 
2. Relevantin tiedon kokoaminen ja analysointi: Alustava analyysi on tärkeä vaihe, jotta arviointikeskustelussa yhteisön ja sidosryhmien kanssa voidaan keskittyä oleellisiin havaintoihin ja rajata esitettävän datan määrää.
3. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen ohjelman nykytilasta arviointityöpajassa pohjautuen palaute- ja tilastotiedon perusteella tehtyyn analyysiin.

Kehittämistavoitteiden tunnistaminen ja asettaminen

Opetussuunnitelman kehittämisen tavoitteet tunnistetaan ja asetetaan pohjautuen tehtyyn opetussuunnitelman arviointiin. 

Opetussuunnitelman kehittämisen tavoitteet määritellään arviointitiedon analysoinnin pohjalta yhdessä opettajayhteisön, opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa. Kehittämistavoitteiden asettamisessa keskeistä on sisäisten ja ulkoisten tavoitteiden synkronointi ja niiden priorisointi sekä konkreettisen pitkän ja lyhyen aikavälin toimenpidesuunnitelman laatiminen ja sen toteutumisen seuranta. 

Kehittämistavoitteet asetetaan pohjautuen tehtyyn arviointiin seuraavien vaiheiden kautta: 

1. Keskeisten kehitettävien osa-alueiden tunnistaminen ja priorisointi: millaisia kehittämistavoitteita voidaan tunnistaa tehdyn arvioinnin pohjalta? Mitä ovat ohjelman omat kehittämistavoitteet ja millaisia yliopiston tai koulun yhteisiä tavoitteita tulee huomioida? Millä tavoin näitä sisäisiä ja ulkoisia tavoitteita voidaan synkronoida? Mitä on tärkeää kehittää heti ja mitä voidaan kehittää pidemmällä tähtäimellä? 
2. Kehittämissuunnitelman tekeminen: kehittämiselle määritellään selkeät tavoitteet ja toimenpiteet ja sovitaan vastuut, aikataulu ja tarpeen mukaan seurantatapaaminen. On myös tärkeää sopia, miten kehittämistyöstä viestitään: mihin tietoon ja palautteisiin päätökset perustuvat. 

Opetussuunnitelman linjakkuuden kehittäminen

Linjakkaalla opetuksella tarkoitetaan sitä, että opetuksen osaamistavoitteet, sisällöt, arviointimenetelmät ja opiskeluilmapiiri muodostavat johdonmukaisen ja eheän kokonaisuuden. Linjakkuutta voidaan tarkastella opintojaksojen ja niiden toteutusten sisällä, niiden välisesti sekä koko opetussuunnitelman tasolla. 

Opintojaksojen linjakkuuden lisäksi merkityksellistä on koko ohjelman ja tutkinnon tason linjakkuus: hyvin suunnitellun ja eheän koulutusohjelman opetuksessa osaaminen kehittyy aiemmin opittua syventäen ja loogisesti liiallisia päällekkäisyyksiä välttäen. Tällöin esimerkiksi jonkin taidon soveltamiseen edetään vasta, kun siihen on ensin johdatettu ja perehdytty aiemmin opinnoissa. 

Linjakkuuden rakentamisessa keskeistä on yhteisen ymmärryksen rakentaminen opetussuunnitelmasta ja sen yhteissuunnittelu ohjelmatasolla. Opetussuunnitelman yhteisellä kehittämisellä varmistetaan, että opiskelijat oppivat tutkintonsa aikana useilla eri tavoilla ja menetelmillä ja osaaminen kehittyy asteittain. Eheä, linjakas ja ennakoitava opiskelupolku tukee opiskelijan hyvinvointia ja motivaatiota ja yhteissuunnittelulla voi parhaimmillaan olla myös yhteisön työhyvinvointia tukeva vaikutus.

Opetussuunnitelman linjakkuuden kehittäminen tapahtuu seuraavien vaiheiden kautta: 

1. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen ohjelman tarkoituksesta ja tutkinnon tuottamasta keskeisestä osaamisesta: Mikä on keskeistä tietoa ja taitoa? Millainen on valmistuvan opiskelijan asiantuntijaidentiteetti?
2. Ohjelman osaamistavoitteiden kehittäminen vastaamaan edellisessä vaiheessa rakennettua ymmärrystä. Mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän ja osaavan tehdä tutkinto-ohjelman suoritettuaan? Osaamistavoitteet koostuvat sekä alakohtaisen substanssitiedon ja -taidon että muun asiantuntijuuden tai ammatin (työelämän) edellyttämän osaamisen tavoitteista (ns. geneeriset tiedot ja taidot). 
3. Tutkintovaatimusten kehittäminen: mistä opintokokonaisuuksista opiskelijan tutkinto koostuu? Selkeä tutkinnon rakenne sujuvoittaa opintojen aloittamista ja etenemistä ja edistää tutkintojen suorittamista tavoiteajassa. Tutkintovaatimusten suunnittelua ohjaa tutkintosäännössä vahvistettu tutkintorakenne.
4. Opintojaksojen välisen linjakkuuden ja ajallisen etenemisen suunnittelu: etenevätkö opintojaksot loogisesti ja onko opintojaksojen työskentelytapoja ja arviointimenetelmiä tarkasteltu kuormittavuuden näkökulmasta? Ohjelmatasolla voidaan samoin varmistua, että oppimisen välineet (esim. tietyt ohjelmistot) otetaan käyttöön johdonmukaisissa vaiheissa opiskelua. Lisäksi on tärkeää varmistaa, etteivät opintojaksot ole päällekkäin vaan opiskelijan on mahdollista edetä opinnoissaan sujuvasti. 
5. Ohjelman resursoinnin muutosten huomioiminen: millaisia muutoksia tunnistamme ohjelman resurssoinnissa? Miten muutokset tulee huomioida?

Opetuksen ja oppimisen toteutus

Aalto-yliopiston tapa toimia pohjautuu jatkuvan parantamisen PDCA-periaatteeseen (Plan-Suunnittele, Do-Toteuta, Check-Arvioi, Act-Kehitä). Opetussuunnitelman julkaisun jälkeen ja opetuksen käynnistyttyä jatkuva kehittäminen toteutuu edistämällä avointa palautekulttuuria ja palautteen vastavuoroisuutta opetuksessa.

Palaute on väline, jonka avulla opettaja voi vahvistaa vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa, arvioida oman työnsä tuloksia ja kehittää omaa toimintaansa. 

Opetuksen ja oppimisen toteuttamisen aikainen opetuksen kehittäminen tapahtuu seuraavien vaiheiden kautta: 

1. Opiskelijoilta ennakkoon kerättävän tiedon avulla opettajan on mahdollista muokata opetustaan ennen opintojakson aloittamista. Palautetta voi kerätä ennen opetusta esim. ennakkotehtävien tai erilaisten kyselyiden (esim. Presemo, Zoom poll, MyCoursesin työkalut) avulla.
2. Opetuksen aikana kerätty palaute mahdollistaa opetuksen pienimuotoisen kehittämisen nopeasti jo kurssin kuluessa. Palautetta voi kerätä kurssin aikana esim. oppimistehtävien, ryhmäkeskustelun, palauteryhmän tai erilaisten kyselyiden (esim. Presemo, Zoom poll, MyCoursesin työkalut) avulla.
3. Opintojakson päätyttyä kerättävä Aallon kurssipalaute kerätään automaattisesti jokaisen opintojakson toteutuksen päätteeksi sähköisellä järjestelmällä. Kurssin päätyttyä opettaja analysoi opiskelijapalautteen, reflektoi sitä ja suunnittelee mahdolliset kurssin jatkokehitystoimet. Vertaiskeskustelut palautteesta ja kehitystoimista auttavat kehittämisen toteuttamisessa.