Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännössä (5 §).Tutkinnon osaamistavoitteet tarkentuvat pääaine- ja kurssikohtaisissa osaamistavoitekuvauksissa.

Pää- ja sivuaine

Tekniikan kandidaatin tutkinnon perus- ja pääaineopinnot antavat opiskelijalle laajan perusteiden tuntemuksen helposti tunnistettavalla, kansainvälisesti tunnetulla teknistieteellisellä alalla. Opiskelijalle kehittyy kandidaatin opintojen aikana pääaineeseen liittyvä teknillistieteellinen identiteetti. Opiskelijalla on mahdollisuus valita sivuaine ja valinnaisia opintokokonaisuuksia niin, että tutkinnossa toteutuu Aalto-yliopistolle ominainen tieteen, tekniikan, talouden ja taiteen yhdistyminen. Opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan pääaineen alan ammatillista kehitystä ja hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi. Opiskelija tunnistaa oman pääaineensa keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä, lainalaisuuksia, malleja ja menetelmiä ja osaa soveltaa näitä käytännössä.

Teknillistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa

Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija on saanut valmiuksia teknillistieteelliseen ajatteluun ja työskentelytapojen perusteisiin. Opintojen aikana opiskelija oppii ymmärtämään omaan alaansa liittyviä perusteorioita ja -käsitteitä sekä soveltamaan niitä keskeisissä omaan alaansa liittyvissä tutkimus- ja suunnittelutehtävissä. Opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä. Opiskelija osaa soveltaa luonnontieteen ja matematiikan menetelmiä oman alansa tehtävissä.

Opiskelija tuntee oman alansa tuotteiden ja palveluiden kehitysprosesseja sekä pystyy osallistumaan niissä tarvittaviin insinöörityön vaiheisiin. Opiskelija osaa tunnistaa, määritellä ja ratkaista teknisiä ongelmia käyttäen oppimiaan alan yleisiä menetelmiä. Hän osaa soveltaa oppimiaan suunnittelumenetelmiä määriteltyjen vaatimusten toteuttamiseksi. Hän osaa myös valita asianmukaiset työvälineet ja -menetelmät ja käyttää niitä.

Opiskelija tuntee oman pääaineensa keskeiset tiedonlähteet ja osaa hakea tietoa oman työnsä tueksi. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut uskaltaa tarttua teknisten järjestelmien kehittämisessä tai suunnittelussa eteen tuleviin avoimiin ongelmiin, joihin ei ole valmista ratkaisua. Opiskelija tunnistaa tekniikan, suunnittelun ja oman työnsä vaikutuksia ihmisiin, talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Opiskelutaidot ja perusta diplomi-insinöörin opintoihin

Opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan yliopistoyhteisön jäsenenä. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa edellytykset opiskella diplomi-insinööriksi soveltuvissa ohjelmissa Aalto-yliopistossa ja syventäää osaamista haluamassaan maisteritason pääaineessa. Tutkinto antaa myös mahdollisuuden hakeutua maisteriohjelmiin muissa yliopistoissa kotimaassa ja ulkomailla. Opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella opintonsa niin, että hän saa tiedolliset edellytykset opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon myös oman professionsa (diplomi-insinööri) sivuaineen alueelta. Kandidaatin tutkinnon aikana opiskelija saa tukea maisteriohjelman ja sen pääaineen valintaan. Opiskelu tekniikan kandidaatiksi luo pohjan itsenäiselle elinikäiselle oppimiselle ja ammatilliselle kehittymiselle.

Työelämävalmiudet

Sähkötekniikan kandidaattiohjelman opinnoissa opiskelija parantaa työelämävalmiuksiaan. Opiskelija kehittää sekä suullisia että kirjallisia kieli- ja viestintätaitojaan tavoitteena kyky viestiä selkeästi oman alan asiantuntijoille, sidosryhmille ja muulle yleisölle. Opintojensa aikana opiskelija harjoittelee myös ryhmätyöskentelyä ja oppii tehokkaan ryhmätyöskentelyn ja ryhmän johtamisen periaatteet ja osaa noudattaa niitä. Opiskelija oppii soveltamaan monipuolisesti tietotekniikan eri mahdollisuuksia sekä harjaantuu päämäärätietoiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn.

Opiskelija osaa toimia aktiivisena oman alansa edustajana monitieteisessä ympäristössä. Opiskelija oppii alansa keskeisen englanninkielisen terminologian ja osaa vähintään yhtä vierasta kieltä toimiakseen omalla alallaan. Opiskelijalla on säädösten mukainen toisen kotimaisen kielen taito.

Kurssikoodi muodostuu seuraavasti

LYHENNE - KIRJAIN - NUMEROSARJA

missä kurssikoodin eri osat määräytyvät seuraavasti:

Lyhenne

Kaikki kurssit alkavat lyhenteellä ELEC

Kirjain

A = kandidaattitason perusopinnot (ohjelman yhteiset perusopinnot)

C = kandidaattitason aineopinnot (pääaineen opinnot)

D = maisterintutkintoa täydentävät opinnot (sijoittuvat kandidaatti- ja maisteriopintojen väliin)

E = maisteriopinnot (kaikki maisteritason opinnot)

L = jatko-opinnot

Huom! Maisteritasoinen opinto, joka on jatko-opintokelpoinen merkitään kurssin perässä olevalla P-kirjaimella. L-kirjain laitetaan koodiin vain niille kursseille, jotka käyvät ainoastaan jatkotutkintoihin.

Numerosarja

Numerosarjan ensimmäinen numero osoittaa kurssin tuottaneen laitoksen:

Uusille kursseille:

0 = Korkeakoulun yhteiset opinnot

5 =  Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos

7 = Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos

8 = Sähkötekniikan ja automaation laitos (lv 2014-2015 eteenpäin)

9 = Elektroniikan ja nanotekniikan laitos (lv 2018-2019 eteenpäin)

Vanhoilla kursseilla osittain käytössä:

1 = Automaatio- ja systeemitekniikan laitos (vain lv 2013-2014)

2 = Elektroniikan laitos (vain lv 2013-2014)

3 = Mikro- ja nanotekniikka (vain lv 2013-2014 - 2017-2018)

4 = Radiotieteen- ja tekniikan laitos (vain lv 2013-2014 - 2017-2018)

6 = Sähkötekniikan laitos (vain lv 2013-2014)

Kolmesta viimeisestä numerosta päättää laitos

Esimerkki

ELEC-C5031 kuvaa SPA-laitoksen tuottamaa kandidaatin tutkinnon aineopintokurssia, jolle laitos on antanut juoksevan numeron 031.

Koodi: ELEC.A
Laajuus: 70 op
Vastuutaho: Sähkötekniikan kandidaattikoulutusneuvosto

Perusopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee teknisissä tieteissä tarvittavat matemaattis-luonnontieteelliset sekä ohjelmoinnin ja tietotekniikan perustaidot. Hän tuntee kandidaattiohjelmansa alan perusteet sekä on saavuttanut tutkintosäännössä määritellyn kielitaidon. Opiskelija osaa myös käyttää yliopiston tietojärjestelmiä ja on tutustunut työelämän asettamiin vaatimuksiin.

Kurssit

Katso myös alta tutkintoon kuuluvat kieliopinnot 2018–2020.

Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 13 §):

• suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
• vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe.

Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe.

Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 13 §:n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä.

Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen suorittamisesta saa Kielikeskuksen sivuilta.

Ainekoodi: ELEC3014
Laajuus: 60 op 
Vastuuhenkilö: Pekka Forsman

Huvudämne på svenska: Automations- och systemteknik
Major in English: Automation and Control Engineering

Automaatio- ja informaatioteknologian hakukohteesta valitut opiskelijat valitsevat pääaineekseen joko automaatio- ja systeemitekniikantai informaatioteknologian. Valinta tehdään ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä HOPSin yhteydessä.

Automaatio- ja systeemitekniikan pääaineen perustavoitteena on luoda pohja automaatioinsinöörin ammattikuvalle, joka profiloituu teollisuuden ja tuotteiden automaatioon ja säätötekniikkaan, koneoppimiseen ja teolliseen internetiin, signaalin- ja kuvankäsittelyyn, robotiikkaan sekä ihminen-kone-liitäntöihin. Pääaine antaa laajan pohjan tulevaisuuden uusille ja kehittyville aloille kuten palvelurobotiikkaan, mikro- ja nanorobotiikkaan, tehdasautomaatioon sekä sulautettuihin järjestelmiin. Tavoitteena on antaa kuva yhtenäisestä ammattialueesta, jonka sisällä on mahdollisuus vaihtaa sovellusaluetta.

Opinnot perustuvat vahvaan teoreettiseen pohjaan matematiikassa ja luonnontieteissä, minkä lisäksi annetaan riittävä pohja tietotekniikassa, elektroniikassa ja sähkötekniikassa eri sovelluksia ajatellen. Sovellusalueiden moninaisuutta ajatellen perusopinnoissa perehdytään myös muiden insinöörialojen perusteisiin. Automaatio- ja systeemitekniikan kannalta koneenrakennuksen perusteet tukevat opiskelijan myöhempää monialaista suuntautumista automaation sovellutusten piirissä.

Opiskelijalla on myöhemmässä vaiheessa monipuoliset mahdollisuudet suuntautua automaatio- ja systeemitekniikan kentässä ja painottaa opintojaan haluamallaan tavalla. Suuntautuminen voi tapahtua käytäntöön painottuen tai enemmän teoreettisia taitoja kehittäen. Opintoihin kuuluva pienryhmätyöskentely kehittää projektinhallintataitoja ja kykyä työskennellä ryhmän jäsenenä.

Myöhemmät opinnot ovat samoin suunnattavissa eri tavoin. Tieteellistä tutkimusta ajatellen pääaineeseen on pyritty sisällyttämään riittävät ja monipuoliset valmiudet teoreettisten tietojen osalta omaksua alan tutkimustuloksia. Automaatio- ja systeemitekniikan kenttä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia jatkaa opintoja ja suuntautua alan tieteellisen tutkimuksen pariin

Kurssit

Ainekoodi: ELEC3016
Laajuus: 60 op
Vastuuhenkilö: Ari Koskelainen

Huvudämne på svenska: Bioinformationsteknologi
Major in English: Bioinformation Technology

Bioinformaatioteknologian kandidaattipääaineen suoritettuaan opiskelija ymmärtää biologisia järjestelmiä ja niitä perusteorioita ja -käsitteitä, joita tarvitaan biologisen informaation hankkimisessa ja käsittelyssä sekä lääketieteellisen tekniikan sovelluksissa. Opintojen aikana opiskelija oppii yhdistämään tekniikkaa biologisiin järjestelmiin ja soveltamaan insinöörilähestymistapaa biologisiin systeemeihin.

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan alansa ammatillista kehitystä, hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi.

Kurssit

Ainekoodi: ELEC3013
Laajuus: 60 op
Vastuuhenkilö: Jussi Ryynänen

Huvudämne på svenska: Elektronik och elektroteknik
Major in English: Electronics and Electrical Engineering

Suoritettuaan elektroniikan ja sähkötekniikan pääaineen tekniikan kandidaatintutkinnossa opiskelija ymmärtää alansa perusteoriat ja -käsitteet. Opiskelija tuntee alan keskeiset suunnittelu- ja analyysimenetelmät ja osaa käyttää yleisimpiä komponentteja ja  mittalaitteita. Valmistuvalla on hyvät valmiudet kehittää osaamistaan niin, että hän kykenee myöhemmin toimimaan alalla myös tutkimus- ja suunnittelutehtävissä.

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi. Opiskelija pystyy yhdistämään teoriaa käytännön laitteen suunnitteluun ja ohjelmointiin.

Kurssit

Ainekoodi: ELEC3015
Laajuus: 60 op
Vastuuhenkilö: Esa Ollila

Huvudämne på svenska: Informationsteknologi
Major in English: Information Technology

Nykyinen informaatioyhteiskuntamme pohjautuu tietoon sekä tiedon siirtoon ja käsittelyyn. Informaatioteknologian (IT) entistä keskeisempi osa-alue on langaton viestintä ja tärkein infrastruktuuri on internet ja sen lukuisat palvelut. Erona perinteiseen tietotekniikkaan informaatioteknologian pääaineessa korostuu tiedon siirto ja käsittely, mobiiliteknologiat sekä Internetin ymmärtäminen ja kehittäminen sekä tietoturvallisuus.

Opinnoissa syntyy vahva teoreettinen pohja matematiikassa ja luonnontieteissä, joka yhdistyy tekniseen osaamiseen tietotekniikassa, langattomassa tietoliikenteessä ja tietoverkoissa. Kokeellisen työn kautta opitaan teorian soveltamista käytännön ongelmien ratkaisemiseen.

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan informaatioteknologian alan ammatillista kehitystä, hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi syventää opintojaan monissa eri maisterivaiheen pääaineissa. Suoritettuaan kandidaatintutkinnon opiskelija tuntee laajasti informaatioteknologian alan, ja ymmärtää sen perusteoriat ja –käsitteet, bittitasolta aina käyttäjäkeskeisiin kysymyksiin ja liiketoimintamalleihin. Valmistuvalla on hyvät valmiudet kehittää osaamistaan niin, että hän kykenee toimimaan alalla myös vaativissa tutkimus- ja suunnittelutehtävissä ja ymmärtää käyttäjäkeskeisyyttä sekä Internet-pohjaista palveluliiketoimintaa.

Kurssit

Pääaineen pakolliset opinnot (35 op)

Pääaineen valinnaiset opinnot (25 op)

Valitse alla olevista kursseista viisi kurssia niin että pääaineen kokonaislaajuus 60 op täyttyy.

Sivuaine on pakollinen kandidaatin tutkinnossa, ja se voi olla joko Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulujen tai muiden Aallon koulutusalojen tarjoama tai toisessa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla suoritettu kokonaisuus. Sivuaineen laajuus on vähintään 25 op. Mikäli opiskelijan valitsemaa sivuainetta ei ole mahdollista suorittaa sen laajuisena, voi sivuaine olla suppeampi.

Suositeltavia sivuaineita ovat sellaiset, jotka syventävät pääaineen antamia ammatillisia valmiuksia ja sellaiset, jotka käsittelevät pääaineen sovellutusaloja. Sivuaine kannattaa valita rohkeasti oman kiinnostuksen mukaan. Aalto-yliopiston eri koulut tarjoavat erillisiä sivuaineita ja jotkut ohjelmat myös pääaineitaan muiden ohjelmien opiskelijoille sivuaineiksi. Tutustu tarjontaan Aallon sivuaineoppaassa!

Opiskelusta ulkomailla ja muissa kotimaisissa yliopistoissa löydät lisätietoja kohdasta Muut opinnot.

Sivuaineen valinta voi vaikuttaa opiskelijan mahdollisuuksiin diplomi-insinöörin tutkinnossa. Sivuaineen opinnot tulee pääsääntöisesti aloittaa toisen opiskeluvuoden aikana, jotta sivuaine on mahdollista suorittaa tutkinnon suoritusaikana.

Vapaasti valittavat opinnot opiskelija saa valita kiinnostuksensa mukaan. Valinnaisia opintoja suunnitellessa kannattaa huomioida ainakin:

• Työharjoittelukurssit: ELEC-A4020 Työssäoppiminen 5 op ja/tai ELEC-C5270 Insinööri työelämässä 5 op
• kieliopinnot: tutustu kieliopintoihin Kielikeskuksen sivuilla
• Puheviestinnän opinnot
• University Wide Arts Studies –opinnot
• Tarjonta taiteen ja suunnittelun sekä kauppatieteen aloilta
• Vaihto-opiskelumahdollisuudet
• Mahdolliset maisteriohjelmasi suosittelemat kurssit

Vapaasti valittaviin opintoihin voi sijoittaa Aalto-yliopiston opetussuunnitelmassa olevia kursseja tai muissa korkeakouluissa Suomessa (mm. JOO-sopimuksen puitteissa) tai ulkomailla suoritettuja, Aaltoon hyväksiluettuja opintoja.

Halutessaan vapaasti valittavien opintojen sijaan voi suorittaa toisen sivuaineen. Tällöin opiskelijan tutkintotodistukseen merkitään kaksi sivuainetta ja tavallisesti varsinaisia  vapaasti valittavia opintoja ei ole tutkinnossa lainkaan.

Kandidaattiseminaarin tavoitteena on että opiskelija oppii hakemaan tieteellistä tietoa, muodostamaan tutkimussuunnitelman, työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaisesti opinnäytteeksi, raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset tieteellisen esitystavan mukaisesti ja esittämään opinnäytteensä julkisesti. Opiskelija oppii myös tieteellistä argumentaatiota arvioimalla muiden opiskelijoiden laatimia opinnäytetöitä.

Kandidaattiseminaari on opintosuoritus, jonka aikana opiskelija tekee kandidaatintyön, esittelee työn julkisesti yleisölle ja opponenteille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden opiskelijoiden kandidaatintöitä. Kandidaattiseminaarin edetessä opiskelija osallistuu lisäksi tieteellistä ajattelua ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin, jotka tukevat tekeillä olevaa kandidaatintyötä.

Kandidaattiseminaarin opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi, ja kandidaatintyö kirjoitetaan lähtökohtaisesti seminaarin opetuskielellä. Opiskelija voi valita, osallistuuko hän suomen- vai ruotsinkieliseen seminaariin. Suomenkielinen seminaari on sähkötekniikan kandidaattiohjelman oma seminaari. Ruotsinkielinen seminaari on Aalto-yliopiston tekniikan alojen yhteinen. On suositeltavaa, että opiskelija osallistuu koulusivistyskielensä mukaiseen kandidaattiseminaariin

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, voi kirjoittaa kandidaatintyönsä englanniksi.

Poikkeustapauksessa myös koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä saanut opiskelija voi kirjoittaa kandidaatintyönsä muulla kuin koulusivistyskielellään, esimerkiksi englanniksi. Opiskelija ei voi valita kieltä vapaasti, vaan lupa työn kirjoittamiseen englanniksi on pyydettävä kandidaattiseminaarin vastuuopettajalta ennen seminaaria tai viimeistään seminaarin alkaessa. Työn kirjoittaminen englanniksi voi olla mahdollista esim. silloin, kun työn ohjaaja ei ole suomen- tai ruotsinkielinen.

Kandidaattiseminaarin yhteydessä tehdään kypsyysnäyte, joka kirjoitetaan aina sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkistaa opiskelijan perehtyneisyys oman kandidaatintyön alaan sekä sen kotimaisen kielen, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä, erinomainen taito.

Kandidaattiseminaari on lukukauden pituinen ja se järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syksyisin ja keväisin. Kandidaattiseminaarista on usein tarjolla myös kesätoteutus. Kandidaattiseminaariin ilmoittaudutaan ennen luentokauden alkua. Kandidaatintyö laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta, joka sovitaan kandidaattiseminaarin vastuuopettajan kanssa kandidaattiseminaarin alussa. Jokaiselle opiskelijalle osoitetaan kandidaatintyönohjaaja, joka seuraa kandidaatintyön etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. Kandidaatintyö tehdään valmiiksi yhden seminaarin aikana.

Kandidaatintyön rakenteen tulee olla hyvän tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjen mukainen, esitystavaltaan hyvin jäsennelty sekä tyylillisesti ja kielellisesti viimeistelty. Opiskelijan tulee saada ohjausta ja palautetta työtä tehdessään. Kandidaatintyön arvostelee vastuuopettaja ohjaajan esityksestä, ja hyväksytyn työn arvostelussa käytetään arvosanoja 1–5. Kandidaatintyön ulkoasua koskevat ohjeet annetaan seminaarissa. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävillä korkeakoulussa.

Lisätietoja seminaarista ja kandidaatintyöstä löydät seminaarisi MyCourses-sivuilta. Katso myös Opinnäyte -välilehti.