Perustieteiden korkeakoulun teknistieteellisen kandidaattiohjelman osaamistavoitteet perustuvat Aalto-yliopiston määrittelemiin tekniikan kandidaatintutkinnon osaamistavoitteisiin. Kandidaattiohjelman yksityiskohtaiset osaamistavoitteet tarkentuvat pääaine- ja kurssikohtaisissa osaamistavoitekuvauksissa.

Koulutustehtävä

Koulutusohjelma kouluttaa tekniikan kandidaatteja, joilla on valmiudet kehittyä myöhemmissä opinnoissaan ja työelämässä mm. teknologiatuotteiden ja -palvelujen suunnittelijoiksi ja kehittäjiksi, teknistaloudellisten järjestelmien asiantuntijoiksi ja johtajiksi, teknologiayrittäjiksi tai tutkijoiksi. Näiden valmiuksien ytimenä ovat teknistieteellisen ongelmaratkaisun perusteiden hallinta, kyky siirtää ja soveltaa alansa teoreettista osaamista monialaisessa kontekstissa, kyky hankkia, arvioida ja käsitellä kriittisesti tieteellistä ja ammatillista tietoa sekä taito osallistua monipuolisesti ammatilliseen ja tieteelliseen viestintään.

Pää- ja sivuaine

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman perus- ja pääaineopinnot antavat opiskelijalle laajan perusteiden tuntemuksen koulutusohjelman määrittelemillä, kansainvälisesti tunnetuilla teknistieteellisillä aloilla.

Opiskelijalle kehittyy kandidaatin opintojen aikana pääaineeseen liittyvä ammatillinen identiteetti.

Opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä ja ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden tieteellisen tutkimukseen.

Opiskelijalla on mahdollisuus valita sivuaine tai valinnaisia opintokokonaisuuksia niin, että tutkinnossa toteutuu Aalto-yliopistolle ominainen tieteen, tekniikan, talouden ja taiteen yhdistyminen.

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan pääaineensa alan ammatillista kehitystä ja hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi.

Teknillistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman suoritettuaan opiskelija hallitsee teknillistieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen perusteet.

Opiskelija tunnistaa oman pääaineensa keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät ja osaa soveltaa näitä käytännössä.

Opiskelija osaa soveltaa fysiikan, matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden menetelmiä oman alansa tehtävissä.

Opiskelija tuntee oman alansa tuotteiden ja palveluiden kehitys- ja tuotantoprosesseja ja elinkaareen vaikuttavia tekijöitä sekä pystyy osallistumaan niissä tarvittaviin insinöörityön vaiheisiin.

Opiskelija osaa tunnistaa, määritellä ja ratkaista teknisiä ongelmia käyttäen oppimiaan alan yleisiä menetelmiä. Hän osaa soveltaa oppimiaan suunnittelumenetelmiä määriteltyjen vaatimusten toteuttamiseksi. Hän osaa myös valita asianmukaiset työvälineet ja -menetelmät ja käyttää niitä. Hän kykenee arvioimaan insinöörityön tuloksia, prosesseja ja metodeja kriittisesti.

Opiskelija tuntee oman pääaineensa keskeiset tiedonlähteet ja osaa hakea tietoa oman työnsä tueksi. Hän tuntee alan tutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa niitä tiedon hankkimiseksi.

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman suorittanut osaa tarttua teknisten järjestelmien kehittämisessä tai suunnittelussa eteen tuleviin avoimiin ongelmiin, joihin ei ole valmista ratkaisua.

Opiskelija tunnistaa tekniikan, suunnittelun ja oman työnsä vaikutuksia ihmisiin, talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Hän tunnistaa alan eettisiä kysymyksiä ja ymmärtää niiden merkityksen omassa työssään.

Opiskelutaidot ja perusta diplomi-insinöörin opintoihin

Opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan yliopistoyhteisön jäsenenä.

Teknistieteellinen kandidaattiohjelma antaa edellytykset opiskella diplomi-insinööriksi soveltuvissa ohjelmissa Aalto-yliopistossa. Suoritetut opinnot antavat myös mahdollisuuden hakeutua ylemmän korkeakoulututkinnon ohjelmiin muissa yliopistoissa kotimaassa ja ulkomailla.

Opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella opintonsa niin, että hän saa tiedolliset edellytykset opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon myös oman professionsa (diplomi-insinööri) sivuaineen alueelta.

Suoritetut teknistieteellisen kandidaattiohjelman opinnot luovat pohjan itsenäiselle elinikäiselle oppimiselle ja ammatilliselle kehittymiselle.

Työelämävalmiudet

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman opinnot suorittanut opiskelija:

• kykenee päämäärätietoiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn
• tietää ryhmätyöskentelyn ja ryhmän johtamisen periaatteet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään
• osaa toimia oman alansa edustajana monialaisessa ryhmässä
• tietää projektinsuunnittelun, projektin toteutuksen ja toteutuksen arvioinnin periaatteet ja osaa soveltaa niitä opiskelussaan ja työssään
• tuntee oman alansa liiketoiminnan ja yrittäjyyden perusteet
• soveltaa opiskelussaan ja työssään monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia
• osaa viestiä selkeästi koulusivistyskielellään ja toisella kotimaisella kielellä (suomi tai ruotsi) sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä suullisesti ja kirjallisesti oman alansa asiantuntijoille ja muulle yleisölle Suomessa ja kansainvälisesti
• osaa toimia monenlaisten ihmisten kanssa ja kansainvälisessä ympäristössä.

Perusopinnot

Perusopinnot kartuttavat opiskelijan myöhemmille osaamistavoitteille välttämättömän matemaattisluonnontieteellisen, tietoteknisen sekä yleissivistyksellisen tieto- ja taitopohjan. Perusopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee teknillisen alan matemaattisten ongelmien ratkaisun perustaidot, ohjelmoinnin perusteet sekä tunnistaa koulutukselleen keskeisen monitieteisen ajattelun.

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: Risto Sarvas
Koodi: SCI3026.A

^{* Opiskelija voi sijoittaa kurssin itselleen parhaiten sopivaan opiskeluvuoteen.}

^{** Vieraan kielen voi opiskella myöhemminkin kuin tässä esitettynä toisena opiskeluvuotena. Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista löydät Kielikeskuksen sivuilta.}

Pääaine

Pääaineopinnot vahvistavat diplomi-insinööriopintojen edellyttämää esitietopohjaa laajentamalla perusopintojen sisältöalueita liiketoiminnallisessa ajattelussa sekä käyttäjälähtöisessä viestintä- ja vuorovaikutusteknologiassa. Pääaineopinnot päättyvät opiskelijaryhmissä tehtävään monitieteelliseen projektityöhön sekä henkilökohtaiseen opinnäytetyöhön. Opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteellisen ajattelun perusteet, kykenee hyödyntämään osaamistaan teknistuotannolliseen ongelmaratkaisuun sekä omaa ryhmä- ja projektityöskentelyn perustaidot.

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: Risto Sarvas
Koodi: SCI3026

Pääaineen osaamistavoitteet

Tässä kuvatut osaamistavoitteet täydentävät Teknistieteellisen kandidaattiohjelman yleisiä osaamistavoitteita:

Koulutustehtävä

Informaatioverkostot -pääaine kouluttaa digitaalisen murroksen asiantuntijoita, joilla on valmiudet kehittyä myöhemmissä opinnoissaan ja työelämässä mm.

• tieto-, viestintä- ja mediateknologiaa hyödyntävien uusien tuotteiden, palvelujen ja toimintamallien luojiksi ja kehittäjiksi,
• yksilö- ja yhteisökäyttöön soveltuvien tieto- ja viestintäjärjestelmien kehittäjiksi ja toteuttajiksi moniulotteisissa liiketoiminnallisissa ja sosiaalisissa ympäristöissä,
• yrittäjiksi tai tutkijoiksi.

Perus- ja pääaineopinnot

Perus- ja pääaineopinnot antavat opiskelijalle laajan perusteiden tuntemuksen ihmisestä informaation ja tieto-, viestintä- ja visualisointiteknologian käyttäjänä sekä yrityksistä ja organisaatioista kyseisen teknologian hyödyntäjinä. Opinnot suoritettuaan opiskelija tunnistaa ja osaa soveltaa tieto-, viestintä- ja visualisointitekniikan sovellusten kehittämiseen ja hyödyntämiseen tarvittavia matemaattisia ja tuotantotaloudellisia ongelmanratkaisumenetelmiä. Opiskelija osaa ohjelmoida ja ymmärtää ohjelmistokehityksen keskeiset käsitteet ja toimintamallit.

Pääaineopintojen aikana opiskelijalle kehittyy käyttäjälähtöiseen teknologiaan liittyvä ammatillinen identiteetti. Pääaineen opinnot suoritettuaan opiskelija pystyy monipuolisesti seuraamaan tieto-, viestintä- ja visualisointiteknologian kehitystä ja soveltamista liiketoimintaan sekä vaikutuksia käyttäjiin, hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi.

Teknistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa

Opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee alalleen ominaisen teknistieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen perusteet yhdistettynä ihmisten toiminnan, tekniikan ja liiketoiminnan tuotannollistoiminnalliseen kokonaisuuteen.

Opiskelija osaa tunnistaa, määritellä ja ratkaista yritysten tai yhteisöjen teknistaloudellisia ongelmia käyttäen oppimiaan menetelmiä. Hän osaa soveltaa oppimaansa monitieteistä ongelmanratkaisua käyttäjälähtöisyyden toteuttamiseksi tieto-, viestintä- ja visualisointiteknologian hyödyntämisessä. Hän osaa myös valita asianmukaiset työvälineet ja -menetelmät ja käyttää niitä.  Opiskelija osaa myös tarttua tieto-, viestintä- ja visualisointitekniikkaa hyödyntävien järjestelmien kehittämisessä, suunnittelussa ja liiketoiminnallisessa soveltamisessa ilmeneviin avoimiin ongelmiin, joihin ei ole valmista ratkaisua. Hän kykenee arvioimaan työnsä tuloksia, prosesseja ja metodeja kriittisesti.

Perusopinnot

Laajuus: 65 op
Vastuuopettajat: Juha Kinnunen, Ahti Salo, Jani-Petri Martikainen
Koodi: SCI3029.A (matematiikka ja systeemitieteet)

Ruotsinkieliset kurssivaihtoehdot ovat kirjattu kursiivilla. Opiskelija valitsee joko suomen- tai ruotsinkieliset kokonaisuudet kieliopinnoissa, matematiikan opinnoissa ja tuotantotalouden opinnoissa.

^{* Kurssista on useita rinnakkaisia versioita eri periodeilla. Mikä tahansa rinnakkaisista versioista käy perusopintoihin, mutta tässä mainittu ajoitus on ensisijainen, malliohjelman mukainen toteutus.}

^{** Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista on sivulla Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot.}

Matematiikan ja systeemitieteiden pääaine

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessorit: Juha Kinnunen, Ahti Salo
Koodi: SCI3029

Lisäksi opiskelijoita kannustetaan sisällyttämään matematiikan ja systeemitieteiden kursseja (MS-CXXXX) vapaavalintaisiin opintoihin.

Tavoitteet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tavoitteet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan (TFM) kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa vahva ja laaja-alainen fysiikan ja matematiikan peruskoulutus ylempien tutkintojen opintoja varten sekä luoda edellytykset poikkitieteellisiin opintoihin. Koulutuksessa korostuvat erityisesti ongelmanratkaisutaidot unohtamatta työelämään valmentavaa itsenäistä ja ryhmän osana tapahtuvaa projektityöskentelyä. Kandidaatin tutkinto antaa mahdollisuuden opiskella soveltuvissa tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon ohjelmissa Aalto-yliopistossa ja hakeutua opiskelemaan vastaaviin ohjelmiin myös muissa yliopistoissa kotimaassa ja ulkomailla. Kandidaatin tutkinnossa opiskellaan aluksi kaikille yhteinen perusfysiikan ja -matematiikan pohja, jolle opiskelija toisena opiskeluvuotenaan alkaa rakentaa erityisosaamista joko teknillisen fysiikan tai matematiikan ja systeemitieteiden pääaineessa. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee teknillistieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen perusteet ja osaa soveltaa luonnontieteen ja matematiikan menetelmiä omalla alallaan ilmeneviin ongelmiin. Opiskelija tunnistaa tekniikan ja oman työnsä vaikutukset ihmisiin, talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Matematiikan ja systeemitieteiden pääaineen tavoitteet

Tekniikan kandidaatin tutkinnon matematiikan ja systeemitieteiden pääaine antaa perustiedot tekniikassa keskeisten matematiikan alueiden teorioista, laskentamenetelmistä ja sovelluksista. Pääainetta voi suunnata matematiikkaan tai systeemitieteisiin.

Opintojen suuntautuessa matematiikkaan tavoitteena on taso, joka antaa valmiudet omaksua uusia matemaattisia menetelmiä. Matematiikan kandidaatti osaa hankkia alan tietoa, ymmärtää oppimansa yhteyden tieteelliseen tutkimukseen ja soveltaa taitojaan luovasti ongelmanratkaisussa. Tämä suuntautumisvaihtoehto luo hyvän pohjan matematiikan tai sovelletun matematiikan jatko-opintoihin Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen maisteriohjelmissa.

Opintojen suuntautuessa systeemitieteisiin tavoitteena on oppia systeemi-insinöörin tarvitsemat perusmenetelmät ja antaa myös perustiedot ylemmän tutkinnon pääaineopintoihin systeemi- ja operaatiotutkimuksessa. Tällöin opiskelijalla on valmius mallien laatimiseen ja käyttöön päätöksenteossa sekä teknistaloudellisten järjestelmien analyysissä, suunnittelussa ja optimoinnissa. Tällaisia malleja käytetään nykyään hyvin laajasti myös yhteiskunnallisia, ympäristöön liittyviä ja biologisia ilmiöitä kuvattaessa ja analysoitaessa.

Fysiikan ja matematiikan menetelmien studio -kurssilla tutustutaan keskeisiin tietokoneavusteisen matemaattisen mallintamisen ohjelmistoihin ja menetelmiin, joita tarvitaan erilaisten ilmiöiden ja järjestelmien analysoinnissa, suunnittelussa ja optimoinnissa.

Kurssilla Abstrakti algebra (Abstract algebra) tutustutaan algebrallisiin rakenteisiin, mikä luo pohjan myöhemmille algebran ja diskreetin matematiikan opinnoille. Euklidiset avaruudet esittelee euklidisen geometrian ja topologian matemaattisen analyysin perustavanlaatuisina lähtökohtina. Osittaisdifferentiaaliyhtälöt (Partial differential equations) täydentää differentiaali- ja integraalilaskennan perusopintoja ja on tärkeä myös matemaattisen mallinnuksen näkökulmasta. Optimoinnin perusteet (Introduction to optimization) esittelee optimointiteoriaa ja -tekniikoita, jotka ovat oleellisia mm. ratkaistaessa monia käytännön ongelmia. Kurssilla Stokastiset prosessit (Stochastic processes) opitaan analysoimaan sovellusten kannalta keskeisiä ajasta riippuvia satunnaismalleja todennäköisyys- ja matriisilaskennan työkalujen avulla.

SCI-projektikurssi kehittää työelämävalmiuksia. Kurssilla opiskelija oppii työskentelemään monenlaisten ihmisten kanssa ja toimimaan samalla oman alansa edustajana ryhmässä. Kurssilla opitaan myös ryhmän johtamista ja projektinhallintaa sekä vuorovaikutustaitoja. Kurssi suoritetaan pienryhmissä kolmannen opiskeluvuoden aikana.

Kandidaatintyö ja seminaari muodostavat opintokokonaisuuden, jonka tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tieteellisessä ajattelussa, tiedonhaussa, tiedon jäsentämisessä ja käsittelyssä sekä kielen ja viestinnän suullisissa ja kirjallisissa taidoissa. Kandidaatintyön valmistuttua opiskelijat esittelevät omat työnsä kandidaattiseminaarissa.

Perusopinnot

Laajuus: 65 op
Vastuuopettajat: Jani-Petri Martikainen, Ahti Salo, Riikka Korte
Koodi: SCI3028.A (teknillinen fysiikka)

Ruotsinkieliset kurssivaihtoehdot ovat kirjattu kursiivilla. Opiskelija valitsee joko suomen- tai ruotsinkieliset kokonaisuudet kieliopinnoissa, matematiikan opinnoissa ja tuotantotalouden opinnoissa.

^{* Kurssista on useita rinnakkaisia versioita eri periodeilla. Mikä tahansa rinnakkaisista versioista käy perusopintoihin, mutta tässä mainittu ajoitus on ensisijainen, malliohjelman mukainen toteutus.}

^{** Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista on sivulla Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot.}

Teknillisen fysiikan pääaine

Laajuus: 65 op
Vastuuopettaja: Jani-Petri Martikainen
Koodi: SCI3028

^{* Huom! Lukuvuonna 2018-2019 kurssi opetetaan syksyllä 2018 ja keväällä 2019 kurssista tarjotaan korvaava suoritustapa. Lukuvuodesta 2019-2020 eteenpäin kurssi opetetaan vain syksyisin.}

Tavoitteet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tavoitteet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan (TFM) kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa vahva ja laaja-alainen fysiikan ja matematiikan peruskoulutus ylempien tutkintojen opintoja varten sekä luoda edellytykset poikkitieteellisiin opintoihin. Koulutuksessa korostuvat erityisesti ongelmanratkaisutaidot unohtamatta työelämään valmentavaa itsenäistä ja ryhmän osana tapahtuvaa projektityöskentelyä. Kandidaatin tutkinto antaa mahdollisuuden opiskella soveltuvissa tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon ohjelmissa Aalto-yliopistossa ja hakeutua opiskelemaan vastaaviin ohjelmiin myös muissa yliopistoissa kotimaassa ja ulkomailla. Kandidaatin tutkinnossa opiskellaan aluksi kaikille yhteinen perusfysiikan ja -matematiikan pohja, jolle opiskelija toisena opiskeluvuotenaan alkaa rakentaa erityisosaamista joko teknillisen fysiikan tai matematiikan ja systeemitieteiden pääaineessa. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee teknillistieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen perusteet ja osaa soveltaa luonnontieteen ja matematiikan menetelmiä omalla alallaan ilmeneviin ongelmiin. Opiskelija tunnistaa tekniikan ja oman työnsä vaikutukset ihmisiin, talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Teknillisen fysiikan pääaineen tavoitteet

Teknillisen fysiikan pääaineopinnot luovat tukevan pohjan ammattifyysikon koulutukselle. Aallon Fysiikka (Aalto Physics) -kokonaisuuden suorittanut opiskelija muodostaa näkemyksen fysiikan ammatillisista käytännöistä ja ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden tieteelliseen tutkimukseen. Hän oppii tunnistamaan fysiikan keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät sekä soveltamaan näitä käytännössä erilaisten teknisten ongelmien ratkaisemiseen. Opiskelija osaa myös työskennellä ryhmän osana, sekä raportoida työn tulokset. Teknillisen fysiikan pääaineopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee fysiikan keskeiset tiedonlähteet, osaa seurata fysiikan alan ammatillista kehitystä ja hakea tietoa oman työnsä tueksi. Lisäksi opiskelija pystyy avustamaan fysiikan eri osa-alueiden tutkimustehtävissä. Pääaineen ensimmäisen vuoden kurssilla Fysiikan ja matematiikan menetelmien studio opiskelija tutustuu tekniikassa tarvittaviin matemaattisiin menetelmiin ja tietokoneohjelmistoihin sekä fysiikan mittausten tekemiseen ja tulosten analysointiin.

Kurssi Partial differential equations täydentää perusopintojen matematiikkaa fyysikon tarvitsemilta aloilta toisen opiskeluvuoden alussa. Kurssit Kvanttimekaniikka, Termodynamiikka ja statistinen fysiikka, Sähkömagneettisen kenttäteorian perusteet sekä Materiaalifysiikka kattavat aihepiirit, joille nykyfysiikka ja sen tärkeimmät sovellusalat perustuvat.  Nämä kurssit on suunniteltu suoritettavaksi perusopintokurssien jälkeen toisen vuoden aikana. Kurssi Teknillisen fysiikan laboratoriotyöt toisena vuotena toimii johdatuksena itsenäiseen tutkimustyöhön ja sen raportointiin. Töiden järjestämiseen osallistuvat kaikki korkeakoulun fysiikan laboratoriot, ja niiden puitteissa opiskelijat pääsevät tutustumaan laajasti laboratorioiden tutkimustoimintaan.

SCI-projektikurssi kehittää työelämävalmiuksia. Kurssilla opiskelija oppii työskentelemään monenlaisten ihmisten kanssa ja toimimaan samalla oman alansa edustajana ryhmässä. Kurssilla opitaan myös ryhmän johtamista ja projektinhallintaa sekä vuorovaikutustaitoja. Kurssi suoritetaan pienryhmissä kolmannen opiskeluvuoden aikana.

Kandidaatintyö ja seminaari muodostavat opintokokonaisuuden, jonka tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tieteellisessä ajattelussa, tiedonhaussa, tiedon jäsentämisessä ja käsittelyssä sekä kielen ja viestinnän suullisissa ja kirjallisissa taidoissa. Kandidaatintyön valmistuttua opiskelijat esittelevät omat työnsä kandidaattiseminaarissa.

Perusopinnot

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: prof. Tuomas Aura
Koodi: SCI3027.A

^{* Kurssista on useita rinnakkaisia versioita eri periodeilla. Mikä tahansa rinnakkaisista versioista käy perusopintoihin, mutta tässä mainittu kurssikoodi on ensisijainen, tietotekniikan malliohjelman mukainen kurssi.}

^{** Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista on sivulla Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot.}

Pääaineopinnot

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: prof. Tuomas Aura
Koodi: SCI3027

Tietotekniikan opiskelijoille, jotka haluavat laajentaa matemaattista tai menetelmällistä osaamistaan pääainetta tukevilla opinnoilla, suositellaan esimerkiksi seuraavia vapaavalintaisia kursseja:

Pääaineen tavoitteet

Tietotekniikan pääaine antaa opiskelijalle laajan tietotekniikan perusteiden tuntemuksen. Sisältö vastaa kansainvälisesti ymmärrettyä computer science -alan kanditutkintoa. Kandiopintojen pohjalta opiskelija pystyy omaksumaan jatkuvasti uutta ja soveltamaan uusinta tekniikkaa luovalla tavalla tietojenkäsittelyn muuttuviin tehtäviin. Kandiopinnot myös luovat perustan tietotekniikan DI-opinnoille, joissa syvennytään valittuun erityisalueeseen.

Tietotekniikan ytimessä ovat ohjelmistot, digitaalisen tiedon käsittely sekä ihminen tietoteknisten palvelujen käyttäjänä ja kehittäjänä. Pääaineen ensimmäinen tavoite on vankka ohjelmointitaito. Opiskelija osaa määritellä tietojenkäsittelyn tehtäviä abstrakteina ongelmina, ratkaista niitä algoritmisesti ja toteuttaa ratkaisun tietokoneohjelmana. Opinnoissa tutustutaan tietojenkäsittelyn käsitteisiin, ilmiöihin ja lainalaisuuksiin sekä ohjelmistojärjestelmien keskeisiin rakennuspalikoihin kuten tietokantoihin, tietoverkkojen palveluihin, digitaaliseen mediaan, käyttöliittymiin, datan käsittelyyn ja tietoturvatekniikoihin. Näiden perusteiden hallinta antaa mahdollisuuden sekä systemaattiseen ongelmaratkaisuun että mielikuvituksen lentoon tietojärjestelmiä toteutettaessa. Toisaalta pääaineessa opitaan analysoimaan käyttäjän ja asiakkaan tarpeita, ymmärtämään tuotteiden ja palveluiden elinkaarta ja hallitsemaan ohjelmistotuotannon menetelmiä.

Nopeasti kehittyvällä alalla on tärkeää, että pääaine antaa opiskelijalle pitkäikäisiä tietoja ja taitoja, joilla on käyttöä läpi koko työuran. Abstraktiot, menetelmät ja kriittinen ajattelu ovat tärkeämpiä kuin tuotteet tai teknologiat. Esimerkiksi ohjelmointikielten kursseja ei pääaineeseen kuulu lainkaan, vaan tavoitteena on laaja käsitys ohjelmoinnin malleista ja tyyleistä. Monipuolinen ohjelmointitaito on kaiken tietojenkäsittelyn perusta, ja sen kehittämiseen useista eri näkökulmista panostetaan heti opintojen alussa. Matematiikalla on myös keskeinen asema tietojenkäsittelyssä: eri tietotekniikan osa-alueet käyttävät eri matemaattisia menetelmiä, ja niiden hallitseminen avaa tien vaativimpiin teknisiin asiantuntijatehtäviin. Matematiikkaa olisi suositeltavaa opiskella enemmänkin kuin pakolliset kurssit. Pysyvien periaatteiden korostaminen ei kuitenkaan tee tietotekniikan pääaineesta erityisen teoreettista, sillä insinöörialan opintoihin kuuluu paljon soveltavia harjoituksia, joissa uusimmat teknologiat tulevat tutuiksi ja käytännön ammattitaito kehittyy.

Tietotekniikka kaikkine sovelluksineen on laaja ja monipuolinen kenttä, ja pääaineen opetusta suunniteltaessa on jouduttu pohtimaan valintoja tarkkaan. Opetuksessa painotetaan niitä aihepiirejä, joita Aalto-yliopistossa tutkitaan. Peruskursseilla tieteellinen tutkimus näkyy niin, että opettajat ovat aihepiirinsä tutkijoita. Opintojen edetessä päästään käyttämään tieteellisiä menetelmiä ja tietolähteitä. Keskeinen linjavalinta on, että pääaineessa korostuvat ohjelmistopinon yläkerrokset: korkean tason sovellusten ja palveluiden kehittäminen ja tiedon käsittely. Tietokoneen toiminta on jätetty aiempaa vähemmälle ja sähkötekniikka kokonaan pois, joten niistä kiinnostuneen opiskelijan on syytä täydentää osaamistaan valinnaisilla opinnoilla.

Kandiohjelmassa on jokaisena lukukautena studio- tai projektimuotoinen kurssi. Niissä kehitetään luovan ongelmanratkaisun, ryhmätyöskentelyn sekä projektinhallinnan taitoja, tutustutaan tuotekehityksen ja liiketoiminnan prosesseihin ja saadaan kokemusta monialaisesta yhteistyöstä. Läpi opintojen harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää niin suomeksi kuin englanniksi. Opiskelija tottuu käyttämään englantia työkielenä tarpeen vaatiessa ja saa ensimakua kansainvälisestä työympäristöstä.

Tietotekniikan pääaineen lisäksi kandiopintoihin sisältyy matematiikan, luonnontieteen ja talouden opintoja sekä sivuaine ja muita valinnaisia opintoja. Tämä antaa mahdollisuuden monialaiseen tutkintoon, jossa yhdistyvät tietotekniikka ja jokin sen sovellusalue tai esimerkiksi yritystalouden tuntemus.

Perusopinnot

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: apulaisprofessori Mikko Jääskeläinen
Koodi: SCI3025.A

Opiskelija valitsee joko suomen- tai ruotsinkieliset kurssit kieliopinnoissa, matematiikan ja fysiikan opinnoissa ja Tuotantotalous 1 -kurssilla.

^{*Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista löydät Kielikeskuksen sivuilta}

Pääaine

Tuotantotalouden (Produktionsekonomi, Industrial Engineering and Management) pääaineen vastuuhenkilönä toimii apulaisprofessori Mikko Jääskeläinen.

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: apulaisprofessori Mikko Jääskeläinen
Koodi: SCI3025

^{*) CS- ja MS-kurssien suorittaminen osana pääainetta ei ole este systeemitieteiden tai tietotekniikan sivuaineen suorittamiselle. Tällöinkin sivuaineen laajuuden 25 op tulee kuitenkin täyttyä. Tarkemmat ohjeet:}

• ^{Tietotekniikka: mikäli suoritat osana pääaineopintoja esimerkiksi kurssit CS-A1120 Programming 5 cr ja CS-A1140 Data Structures and Algorithms 5 cr, voit suorittaa tietotekniikan sivuaineen valitsemalla 25 opintopistettä vaihtoehtoisia kursseja.}
• ^{Systeemitieteet: voit valita pääaineen vaihtoehtoisiin opintoihin vain yhden MS-kurssin (huom. tällöin 25 opintopisteen laajuinen sivuaine muodostetaan opinto-oppaassa ilmoitetuista kursseista).}

Pääaineen tavoitteet

Konteksti tuotantotalouden pääaineen osaamistavoitteille

Tuotantotalouden diplomi-insinööri osaa yhdistää teknistä, taloudellista ja sosiaalista osaamista yritysten ja muiden arvoa luovien organisaatioiden toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa. Perusta tälle laaja-alaiselle osaamiselle luodaan jo kandidaatintutkinnossa. Industrial Engineering and Management on termi, joka yleensä liitetään kansainvälisiin verrokkiohjelmiin tai vastaaviin pääaineisiin. Kandidaatintutkinnon opintojen rakenteesta on selvästi tunnistettavissa insinöörialoille tyypilliset matemaattis-luonnontieteelliset ja tietojenkäsittelyn perusopinnot, niihin perustuvat jonkin tekniikan alan sivuaineopinnot ja varsinaiset tuotantotalouden pääaineopinnot.

Tuotantotalouden pääaineen osaamistavoitteet

Tuotantotalous tarkastelee arvoa luovien organisaatioiden toiminnan kehittämistä ja johtamista systeeminä, jossa eri osa-alueita on hallittava kokonaisuutena: omistaja-arvo, asiakasarvo ja rajallisten resurssien tehokas käyttö ovat toisiinsa liittyviä päämääriä. Yrityksen toiminta syntyy pohjimmiltaan ihmisten vuorovaikutuksesta, vaikka teknisillä ja sääntöihin perustuvilla järjestelmilläkin on oma tehtävänsä. Teknologian kehitys vaikuttaa sekä yrityksen että sen asiakkaiden toimintamahdollisuuksiin. Yritys on sidoksissa globaaliin toimintaympäristöönsä ja siinä tapahtuviin muutoksiin, joten sekä nykyisten että potentiaalisten asiakkaiden, kilpailijoiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien päämäärät ja toimet on otettava huomioon.

Pääaineen kursseista on löydettävissä kolme tuotantotalouden DI-ohjelman pääaineisiin ja tuotantotalouden laitoksen tutkimukseen kytkeytyvää pääaluetta: strategia, operaatiot ja organisaatiokäyttäytyminen. Suoritettuaan pääaineen kurssit opiskelija tunnistaa tuotantotalouden keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät. Hän tuntee ryhmän johtamiseen sekä ryhmän ja organisaation tehokkaaseen toimintaan liittyvät pääperiaatteet, projektinhallinnassa ja yleisemminkin tuotantojärjestelmien ohjauksessa tarvittavat pääperiaatteet, yrityksen taloudellisen tilan arvioimisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa käytettävät perusmenetelmät sekä yrityksen strategisessa kehittämisessä käytettävät pääperiaatteet. Lisäksi opiskelija tuntee tuotantotalouden ja sen aihealueiden keskeiset tiedonlähteet ja osaa hakea tietoa oman työnsä tueksi.

Teoreettinen perusta luo edellytykset itsenäiselle oppimiselle ja kehittymiselle alan asiantuntijana. Opiskelija tuntee alan tutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa niitä tiedon hankkimiseksi.  Tätä valmiutta kehitetään ja arvioidaan lopulta kandidaattityössä. Pääaineen opintoihin kuuluu myös useita harjoitustöitä ja muita oppimistilanteita, joissa opiskelija oppii  tunnistamaan, määrittelemään ja ratkaisemaan tuotantotaloudellisia ongelmia käyttäen alan yleisiä menetelmiä, käsitteitä ja malleja. Hän osaa valita asianmukaiset menetelmät ja käyttää niitä määriteltyjen vaatimusten toteuttamiseksi Lisäksi hän kykenee arvioimaan kriittisesti sekä muiden saavuttamia tuloksia että käytettyjä prosesseja ja metodeja.

Opiskelijalle kehittyy myös valmius ja asenne tarttua teknistaloudellisten järjestelmien kehittämisessä tai suunnittelussa eteen tuleviin avoimiin ongelmiin, joihin ei ole valmista ratkaisua. Pääaineeseen kuuluva, teknistieteellisen kandidaattiohjelman opiskelijoille yhteinen projektityökurssi asettaa eri pääaineiden osaajat tämän haasteen eteen. Tuotantotalouden pääaineopiskelijan on toimittava oman alansa asiantuntijana monialaisessa ryhmässä. Hänen on kyettävä välittämään omaa osaamistaan suullisesti ja kirjallisesti ryhmän muille jäsenille.

Aalto-kurssit (3 op) sisältyvät teknistieteellisen kandidaattiohjelman perusopintoihin. Aalto-kurssien tavoitteena on tarjota kaikille opiskelijoille riittävä ymmärrys Aalto-yliopistosta ja sen avaamista mahdollisuuksista. Tavoitteena on myös tukea erilaisten ja eri koulutusaloista tulevien opiskelijoiden kohtaamista ja inspiroida liikkuvuutta. 

Informaatioverkostojen opiskelijoiden Aalto-kurssi on TU-A1150 Filosofia ja systeemiajattelu 3 op. Muissa pääaineissa Aalto-kurssin voi valita vapaasti alla olevalta listalta. Opiskelija voi myös ehdottaa jonkin muun, pääsääntöisesti kandidaattitasoisen Aalto-kurssin sisällyttämistä perusopintoihin, oman pääaineen alan kursseja lukuun ottamatta. Esimerkiksi University Wide Art Studies kurssit ovat suositeltavia vaihtoehtoja. Ehdotus tehdään henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS).

^{*Ei tietotekniikan pääaineen opiskelijoiden Aalto-kurssiksi!}

Kandidaatin tutkinnon sivuaineen laajuus on 20–25 op. Sivuaineen (20–25 op) ja vapaasti valittavien opintojen (25–30 op) yhteislaajuuden tulee olla 50 op. Sivuainevalinta vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS). Huomaathan, että joihinkin sivuaineisiin on kiintiö ja hakuaika. Tuotantotalouden opiskelijoilta edellytetään teknisen sivuaineen suorittamista.

Aalto-yliopiston sivuainetarjonta löytyy sivulta Sivuaineet.

Joissain tapauksissa sivuaine mahdollistaa siirtymisen toiseen tekniikan alan maisteriohjelmaan kuin mihin opiskelijalla on alunperin oikeus. Katso Jatkaminen maisteriohjelmaan -sivulta lisätiedot Perustieteiden korkeakoulun maisteriohjelmista ja niiden mahdollisista siirtymäehdoista. Sivulta löytyvät myös siirtymäkriteerit, joita noudatetaan jos opiskelija haluaa siirtyä muun kuin Perustieteiden korkeakoulun maisteriohjelmaan.

Informaatioverkostojen pääaineopiskelija voi valita tekniikan koulujen kandidaattitason sivuainetarjonnasta oman pääaineensa sisällöstä eroavan teknisen sivuaineen. Jos informaatioverkostojen pääaineen opiskelija valitsee muun kuin teknisen sivuaineen, hänen tulee valita vähintään 20 op teknisiksi katsottavia kursseja vapaasti valittaviin opintoihin. Tutkinnossa tulee siis olla vähintään 20 op teknisiä opintoja pakollisten perus- ja pääaineopintojen lisäksi. Nämä kurssit vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa, joka täytyy tehdä ennen kuin opiskelija alkaa opiskella näitä teknisiä kursseja.

Lukuvuosien 2018–2020 sivuainetarjonta on esitetty sivulla Sivuaineet. Tarjontaa voi tarkastella teemoittain, kielen mukaan, tai kohderyhmittäin. Tekniikan koulujen tarjoamat sivuaineet tunnistaa sivuaineen kuvausosioissa ilmoitetun koodin perusteella (koodit, joiden alussa SCI, ENG, CHEM tai ENG). Seuraavat lukuvuosien 2018–20 sivuaineet täyttävät teknisyysvaatimukset informaatioverkostojen pääaineopiskelijoilla:

• SCI3096 Data Science (UUSI)
• SCI3035 Energiatieteet
• SCI3033 Matematiikka
• SCI3034 Systeemitieteet
• SCI3032 Teknillinen fysiikka
• SCI3031 Tietotekniikka
• SCI3063 Tilastotiede
• ENG3045 Energia- ja ympäristötekniikka
• ENG3046 Kone- ja rakennustekniikka
• ENG3047 Rakennettu ympäristö
• ENG3050 Insinööritieteiden älykkäät järjestelmät
• ENG3048 Computation and Modelling in Engineering
• ENG3061 Energiatekniikka
• ENG3062 Georakentaminen
• ENG3063 Konetekniikka
• ENG3071 Geoinformatiikka
• ELEC3019 Automaatio- ja systeemitekniikka
• ELEC3021 Bioinformaatioteknologia
• ELEC3057 Digital Systems and Design (UUSI)
• ELEC3018 Elektroniikka ja sähkötekniikka
• ELEC3020 Informaatioteknologia
• CHEM3051 Biotuotteet (UUSI)
• CHEM3016 Kemia
• CHEM3017 Teollinen prosessitekniikka
• CHEM3018 Luonnonvarojen kestävä jalostaminen
• CHEM3037 Teollisuus ja ympäristö

Kun jokin sivuaine ei käy tekniseksi sivuaineeksi kandidaatintutkinnossa, on syynä se, että sisältö ja oppimistavoitteet eivät muodosta tutkintovaatimusten mukaista tarvittavaa teknistä osaamistasoa. Esimerkiksi Kauppakorkeakoulun tai Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tarjoamat sivuaineet eivät täytä teknisyysvaatimuksia. Seuraavassa luetellaan joitakin teknisiksi sivuaineiksi soveltumattomia sivuaineita:

• ENG3049 Aaltonaut
• BIZ30004E Information Technology Programme
• ARTS3046 Media

TFM-opiskelijoiden sivuainevalintaa ei lähtökohtaisesti ole rajoitettu, vaan opiskelijat voivat valita sivuaineen Perustieteiden korkeakoulun sisältä, toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta. Sivuaineeksi ei kuitenkaan voi valita pääaineesta johdettua sivuainetta. Apua sivuaineen valintaan saa pääaineiden professoreilta.

Perustieteiden korkeakoulu ja muut Aallon korkeakoulut tarjoavat joukon sivuaineita, jotka sopivat myös TFM-pääaineiden opiskelijoille. Aallon sivuainevalikoima on laaja ja osin monitieteinen: opiskelijoille suositellaankin rohkeita valintoja Perustieteiden korkeakoulusta tai sen ulkopuolelta. Yksi perinteinen vaihtoehto on teoreettinen sivuaine, joka tukee valittua pääainetta. Näihin kuuluvat tietojenkäsittelyä, laskennallista tiedettä, fysiikkaa ja matematiikkaa sisältävät sivuaineet. Sivuaineen voi suorittaa myös vaihto-opintojen aikana ja International Studies Minor -sivuaine on tällöin yksi hyvä vaihtoehto.

Sivuaineen voi valita Perustieteiden korkeakoulun sisältä, toisesta Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulusta, Aallon kauppakorkeakoulusta, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta. Tietotekniikan pääaineopiskelija ei voi suorittaa sivuainetta tietotekniikasta (poikkeuksena vaihto-opintoina ulkomailla suoritettava sivuaine International Studies Minor).

Sivuaine on merkittävässä roolissa tuotantotaloudellisen osaamisen muodostumisessa. Sivuaine syventää opiskelijan insinööriosaamista valitulla tekniikan osa-alueella. Tuotantotalouden pääaineopiskelija valitsee tekniikan koulujen kandidaattitason sivuainetarjonnasta tuotantotaloudesta selvästi poikkeavan ja sisällöltään insinööri- tai luonnontieteellisen sivuaineen (ns.teknisen sivuaineen) joka on laajuudeltaan 25 opintopistettä. Esimerkiksi oikeus- tai talousaineet eivät sovellu tuotantotalouden pääaineopiskelijan sivuaineeksi.

Sivuaine vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Edellä kuvatun teknisyyden lisäksi sivuaineesta on oltava yhteys johonkin kandidaattitason pääaineeseen ja sen osaamista syventävään ylemmän tutkinnon pääaineeseen tai vastaavaan opintokokonaisuuteen. Sivuaineen opintojen tulee antaa opiskelijalle perusedellytykset hakeutua kyseisen aineen pääaineopiskelijaksi maisterivaiheessa.

Lukuvuosien 2018–2020 sivuainetarjonta on esitetty sivulla Sivuaineet. Tarjontaa voi tarkastella teemoittain, kielen mukaan, tai kohderyhmittäin. Tekniikan koulujen tarjoamat sivuaineet tunnistaa sivuaineen kuvausosioissa ilmoitetun koodin perusteella (koodit, joiden alussa SCI, ENG, CHEM tai ENG).

Lukuvuosien 2018–2020 tarjonnassa on 18 sivuainetta, jotka täyttävät tutkintovaatimukset:

• SCI3035 Energiatieteet
• CHEM3051 Biotuotteet
• SCI3096 Data Science
• ELEC3057 Digital Systems and Design
• SCI3033 Matematiikka *)
• SCI3034 Systeemitieteet **)
• SCI3032 Teknillinen fysiikka
• SCI3031 Tietotekniikka **)
• ENG3061 Energiatekniikka
• ENG3062 Georakentaminen
• ENG3063 Konetekniikka
• ENG3064 Rakennustekniikka
• ENG3071 Geoinformatiikka
• ELEC3019 Automaatio- ja systeemitekniikka
• ELEC3021 Bioinformaatioteknologia
• ELEC3018 Elektroniikka ja sähkötekniikka
• ELEC3020 Informaatioteknologia
• CHEM3016 Kemia

*) Tuotantotalouden opiskelijalla Matematiikan sivuaine ei saa sisältää kursseja MS-C1001 Spapes in action (5 op), MS-E1000 Crystal Flowers in Halls of Mirrors: Mathematics meet Art and Architecture (5–15 op) ja UWAS-C0014 Spatical Structures (5 op).

**) CS- ja MS-kurssien suorittaminen osana pääainetta ei ole este systeemitieteiden tai tietotekniikan sivuaineen suorittamiselle. Tällöinkin sivuaineen laajuuden 25 op tulee kuitenkin täyttyä. Tarkemmat ohjeet:

Tietotekniikka: mikäli suoritat osana pääaineopintoja esimerkiksi kurssit CS-A1120 Programming 5 cr ja CS-A1140 Data Structures and Algorithms 5 cr, voit suorittaa tietotekniikan sivuaineen valitsemalla 25 opintopistettä vaihtoehtoisia kursseja.
Systeemitieteet: voit valita pääaineen vaihtoehtoisiin opintoihin vain yhden MS-kurssin (huom. tällöin 25 opintopisteen laajuinen sivuaine muodostetaan opinto-oppaassa ilmoitetuista kursseista).

Myös seuraavat sivuaineet käyvät tekniseksi sivuaineeksi:

• CHEM3017 Teollinen prosessitekniikka
• CHEM3037 Teollisuus ja ympäristö
• ENG3045 Energia- ja ympäristötekniikka
• ENG3046 Kone- ja rakennustekniikka
• ENG3050 Insinööritieteiden älykkäät järjestelmät
• ENG3048 Computation and Modelling in Engineering

Sen sijaan esimerkiksi seuraavat sivuaineet eivät kelpaa tekniseksi sivuaineeksi:

• ENG3065 Kiinteistötalous
• CHEM3018 Luonnonvarojen kestävä jalostaminen
• SCI3063 Tilastotiede
• ENG3047 Rakennettu ympäristö
• SCI3030 Informaatioverkostot
• ENG3049 Aaltonaut
• CHEM3040 CHEMARTS
• ENG3070 Vesi- ja ympäristötekniikka

Sivuaine suositellaan kokonaisuudessaan suoritettavan kolmannen vuoden aikana. Huomaa kuitenkin, että joissain sivuaineissa voi olla sellaiset esitietopolut, että tietyt kurssit on suoritettava jo toisen vuoden aikana. Joidenkin sivuaineen kurssien suorittaminen toisena vuotena voi olla tarpeen myös silloin, kun vaihto-opiskelu estää kurssien suorittamisen kolmantena vuotena.

Sivuainetta valittaessa on syytä huomioida, että joissain sivuaineissa voi olla rajoituksia tai hakuaikoja.

Code: SCI3041
Extent: 20–25 cr
Language: According to agreement
Professor in charge: Professors in charge of the majors
Target group: Students of the School of Science

International studies minor consists of courses, which are relevant to student’s degree at Aalto University and which are completed during the student exchange abroad. International study minor is a strong and visible unit of international dimension in a student’s degree and addresses the need for engineers who can combine technical expertise with international understanding.

In addition to the professional content of the minor, module aims to produce knowledge and practical skills in languages and intercultural competence as well as for the needs of modern working life, learned after direct experience of studying and practicing of engineering in a foreign country.  Skills such as critical thinking, ability to use relevant theoretical concepts according to context and ability to cope with uncertainty and multiple interpretations. Furthermore, student will possess an increased knowledge base related to the country or region where the student gains his/her global experience.

International studies minor consists of 20–25 credits and it can be a minor either in Bachelor of Science or Master of Science degree. It may include other than the student's major subject studies, as well as the host country language and cultural studies and it can be interdisciplinary by its nature. International minor content should be discussed in advance with the planning officer and the professor of student's major. It is possible to supplement the International Studies Minor with courses completed at Aalto University with maximum of 5 credits. Supplementation should be agreed beforehand with the planning officer and the professor of student’s major.  International studies minor is graded with the scale of pass/fail.  Terms and conditions of Aalto University student exchange applies.

Students of Industrial Engineering and Management and Information Networks: International studies minor is possible as elective studies as the minor of the degree has to be technical. Note that in Information Networks this concerns only Bachelor's degree.

Minimum requirement to gain the International Studies minor status:

• Credits: 20–25 cr
• Minimum requirement for professional studies completed during the exchange: 15 credits
• Maximum requirement for language and cultural studies (with the exception of specific Language and Culture Study unities offered by exchange partner universities): 10 credits
• Maximum supplementation with Aalto University courses:  5 credits. Following courses are recommended: language courses (advanced level), international communication courses, internationally oriented professional courses taught in English.
• Traineeship abroad can be considered a way of completing the minor (max 5 credits)
• Cannot include Master’s Thesis

Koodi: M1FINU-SCI
Laajuus: 20–25 op
Kieli: Sopimuksen mukaan
Sivuaineen vastuuprofessori: pääaineiden vastuuprofessorit
Kohderyhmä: Perustieteiden korkeakoulun opiskelijat
Sivuaineen nimi muilla kielillä: Biämne utfört vid ett inhemskt universität, Minor completed at a Finnish University

Sivuaine kotimaisesta yliopistosta on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka suorittavat koko sivuaineen toisessa kotimaisessa yliopistossa, pääsääntöisesti JOO-opintoina. Sivuaineeksi tarkoitettujen opintojen tulee olla yliopiston tarjoama valmis tai muutoin hyväksymä kokonaisuus (esimerkiksi tietyn aineen perusopinnot). Mikäli sivuaineelle asetettu laajuus ei täyty, sitä voi täydentää erikseen sovittavalla, kokonaisuuteen sopivalla kurssilla.

Tuotantotalouden ja informaatioverkostojen pääaineopiskelijoiden sivuainekokonaisuuden on vastattava sisällöltään ja oppimistavoitteiltaan opetussuunnitelmassa kuvattuja ehtoja eli sivuaineen tulee täyttää ns. teknisyysvaatimus. Huom. Informaatioverkostojen opiskelijoilla tämä koskee vain kandidaatin tutkintoa.

Vapaasti valittavien opintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on on 25–30 op. Kandidaatin opintoihin sisältyvien vapaasti valittavien opintojen ja sivuaineen yhteislaajuuden tulee olla 50 op. Kokonaisuuteen voi sisällyttää varsin vapaasti kursseja Aalto-yliopistosta tai muista kotimaisista (JOO-opinnot) tai ulkomaisista (vaihto-opinnot) yliopistoista. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös toisen sivuaineen.

Alla esimerkkejä suositeltavista vapaasti valittavista.

Pääainetta tukevat opinnot

Kaikki pääaineen kurssit, jotka eivät jo sisälly pääaineeseen ovat hyviä valintoja vapaasti valittaviin opintoihin. Myös DI-tason valinnaiset pääainekurssit, joihin esitiedot riittävät, ovat soveltuvia vapaasti valittaviin opintoihin.

Sivuainetta tukevat opinnot

Jos haluaa laajentaa sivuaineen osaamista, kurssit, jotka eivät jo sisälly kandidaatin tai DI-tutkinnon sivuaineeseen, voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Jos olet epävarma sivuainevalinnastasi, voit käyttää vapaasti valittavia opintoja eri sivuaineisiin tutustumiseen tekemällä peruskursseja muutamasta eri sivuainevaihtoehdosta ja valitsemalla sitten sopivan sivuaineen.

Harjoittelu

Teknistieteellisessä kandidaattiohjelmassa tutkintoon voi sisällyttää 1–10 opintopistettä harjoittelua. Harjoittelu auttaa hahmottamaan valmistumisen jälkeisiä työmahdollisuuksia ja luo opiskelijalle suhteita työelämään. Harjoittelu ei ole pakollista, mutta se on erittäin suositeltavaa. Harjoittelu sijoitetaan tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin, ja se voidaan suorittaa joko kotimaassa tai ulkomailla. Pääsääntöisesti omassa yliopistossa suoritettuja työtehtäviä, luottamustehtäviä ja opiskelijan omia projekteja ei hyväksilueta harjoitteluksi.

Tutkintoon hyväksyttävän harjoittelun tulee liittyä ohjelman opintoihin ja sen tulee olla suoritettu opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen. Harjoittelun tavoitteena on kehittää ja syventää opinnoissa saatuja tietoja ja taitoja sekä perehdyttää harjoittelija työympäristöön.

Kahden viikon kokopäiväinen harjoittelu (40 h/viikko) vastaa yhtä opintopistettä. Harjoittelu voi myös olla osa-aikaista, jolloin yhtä opintopistettä vastaa 80 tunnin harjoittelu. Puolikkaita opintopisteitä ei myönnetä.

Harjoittelupaikan hankinnasta vastaa opiskelija itse, mutta apua saa Ura- ja rekrytointipalveluista. Kattavin tieto ajankohtaisista harjoitteluasioista, harjoitteluohjelmista sekä avoimista harjoittelu- ja työpaikoista löytyy Aalto CareerWebin sivuilta.

Harjoittelun voi suorittaa myös ulkomailla.

Lisätietoa harjoittelusta löytyy harjoittelun MyCourses -sivuilta, jota kautta voi myös palauttaa sekä kotimaan harjoittelun (SCI.harj) että kansainvälisen harjoittelun (SCI.khar) harjoitteluraportit.

Työelämävalmiuksia voi kartuttaa myös mm. Kielikeskuksen puheviestinnän kursseilla, esim. LC-0310 Puheviestinnän perusteet L (2–3 op) ja LC-0320 Esiintymistaito L (3 op).

Muiden teknistieteellisen kandidaattiohjelman pääaineiden kurssit

• Tietotekniikan kurssit, esim.
  • CS-A1120 Ohjelmointi 2 (5 op)
  • ELEC-A1100 C-ohjelmoinnin peruskurssi (5 op)
  • CS-A1140 Data Structures and Algorithms (5 op)
  • CS-A1150 Tietokannat (5 op)
• Tuotantotalouden laitoksen kurssit (TU-alkuiset)
• Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen kurssit (MS-alkuiset)
• Teknillisen fysiikan laitoksen kurssit (PHYS-alkuiset)

Kansainvälistyminen

• Ulkomailla suoritetut vaihto-opinnot
• International Studies Minor
• Kielikeskuksen vieraan kielen opinnot
• LC-0420 Introduction to Intercultural Communication (3 op)
• LC-0421 Multicultural Teamwork and Leadership (3 op)

Yleissivistävät opinnot

• Aalto-kurssit (kaikille Aallon opiskelijoille avoimet kurssit)
• University Wide Art Studies -kurssit (kaikille Aallon opiskelijoille avoimet kurssit)
• Kauppakorkeakoulun kurssit (haku sisäisen liikkuvuuden kautta)

Kandidaatin tutkintoa suorittamaan valitun opiskelijan tulee kandidaatin tutkinnon yhteydessä osoittaa saavuttaneensa (TS-2013, 13–15 §):

• suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
• vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Opiskelijalta vaadittava kotimaisten kielten hallinta määräytyy koulusivistyskielen mukaan. Jos koulusivistyskieli on suomi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava ruotsin kielessä ja kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte suomenkielellä. Jos koulusivistyskieli on ruotsi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava suomen kielessä ja kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte ruotsin kielessä.

Toisen kotimaisen kielen koe on pakollinen kaikille opiskelijoille, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi ja jotka ovat saaneet koulusivistyksensä Suomessa.

Toisen kotimaisten kielen taito osoitetaan tekemällä perusopintoihin kuuluva toisen kotimaisen kielen (suomi/ruotsi) kirjallinen ja suullinen koe. Oman koulusivistyskielen erinomainen hallinta osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla vieraan kielen kurssi(t) tai kirjallinen ja suullinen kielikoe. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Pakollisen vieraan kielen laajuus on kolme opintopistettä ja siihen tulee kuulua sekä kirjallinen että suullinen osuus samasta kielestä.

Pakolliset kieliopinnot sijoittuvat perusopintoihin ja niiden suositeltu suoritusajankohta on merkitty pääaineiden malliohjelmiin. Toinen kotimainen kieli (ruotsi) on hyvä suorittaa malliohjelmaan merkittynä ajankohtana, koska ruotsin kursseilla on pääaineiden mallilukujärjestyksiin sijoitetut ryhmät Perustieteiden korkeakoulun opiskelijoille ja kurssille pääsy on näin varmempaa. Vieraan kielen voi puolestaan suorittaa itselleen parhaiten sopivana ajankohtana (2. tai 3. opiskeluvuonna).

Lisätietoja kielitaidon osoittamisesta ja koulusivistyskielen määräytymisestä saa Kielikeskuksen sivuilta, tutkintosäännöstä (TS-2013 13-15 §) sekä oman pääaineen suunnittelijalta. Lista kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista löytyy Kielikeskuksen sivuilta sekä lukuvuosien 2018–2019 ja 2019–2020 osalta ohesta.

Toinen kotimainen kieli

Jos koulusivistyskieli on suomi, tutkinnon perusopintoihin suoritetaan:

• LC-5001 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kokeen kirjallinen osio, 1 op
• LC-5002 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kokeen suullinen osio, 1 op

Jos koulusivistyskieli on ruotsi, tutkinnon perusopintoihin suoritetaan:

• LC-7001 Toisen kotimaisen kielen (suomi) kokeen kirjallinen osio, 1 op
• LC-7002 Toisen kotimaisen kielen (suomi) kokeen suullinen osio, 1 op

Kypsyysnäyte

Kandidaatintyön ja seminaarin yhteydessä suoritetaan

• SCI.kyps Kypsyysnäyte 0 op

Pakollisiin kieliopintoihin kelpaavat kurssit lv 2018–2019 ja 2019–2020

(o) = kelpaa tutkintoon pakollisena kuuluvan suullisen kielitaidon osoittamiseen

(w) = kelpaa tutkintoon pakollisena kuuluvan kirjallisen kielitaidon osoittamiseen

Pakollisen vieraan kielen kurssit tulee tehdä samasta kielestä.

Kurssit löytyvät Kielikeskuksen sivuilta.

Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta. Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari ovat 10 opintopisteen opintokokonaisuus, johon kuuluu lisäksi kypsyysnäyte. Kandidaattiseminaari ja sen aikana tehtävä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja.

Kandidaattiseminaarin tavoitteena on, että opiskelija oppii

• hakemaan tieteellistä tietoa, muodostamaan tutkimussuunnitelman
• työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaisesti opinnäytteeksi
• raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset tieteellisen esitystavan mukaisesti
• esittämään opinnäytteensä julkisesti
• tieteellistä argumentaatiota arvioimalla muiden opiskelijoiden laatimia opinnäytetöitä.

Kandidaattiseminaarin on tarkoitus tukea kandidaatintyön tekemistä. Kandidaattiseminaarissa opiskelija osallistuu tieteellistä ajattelua ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin. Opiskelija laatii seminaarin aikana kandidaatintyönsä.

Kandidaattiseminaarin kokonaisjärjestelyistä ja tavoitteiden toteuttamisesta vastaa vastuuopettaja ja kandidaatintöiden ohjauksesta hänen nimeämänsä ohjaajat. Kandidaattiseminaari on kahden periodin pituinen ja seminaari järjestetään sekä syksyllä että keväällä. Kaikkien koulutusohjelmien yhteinen ruotsinkielinen kandidaattiseminaari järjestetään sekä syksyisin että keväisin.

Katso myös sivu Opinnäyte.

Kandidaattiseminaarin opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi. Kandidaatintyö kirjoitetaan pääsääntöisesti koulusivistyskielellä (suomi/ruotsi). Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, opiskelija voi laatia kandidaatintyönsä englanniksi.

Myös koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä saanut opiskelija voi kandidaattiseminaarin vastuuopettajan päätöksellä kirjoittaa kandidaatintyönsä englanniksi, mikäli

• kandidaatintyö tehdään kansainvälisessä tutkimusryhmässä tai
• kandidaatintyön ohjaajan tai valvojan kielitaito niin vaatii tai
• kandidaatintyö tehdään ulkomailla.

Opiskelijat, joiden koulusivistyskielenä on suomi tai ruotsi, voivat kandidaattiseminaarin vastuuopettajan päätöksellä tehdä kandidaatintyönsä myös sillä toisella kotimaisella kielellä, joka ei ole opiskelijan koulusivistyskieli.

Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkistaa opiskelijan perehtyneisyys kandidaatintyön alaan sekä sen kotimaisen kielen erinomainen taito, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen suoritettuaan opiskelija on samalla osoittanut, että hänellä on sellainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä.

Kypsyysnäyte suoritetaan kandidaattiseminaarin ohjeiden mukaisesti. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa suomen- tai ruotsin kielen opettaja ja sisällön hyväksyy työn ohjaaja tai vastuuopettaja. Jos opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi, tulee kypsyysnäytekäytäntö tarkistaa kurssin kotisivulta. Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty ja hylätty.

Lisätietoja koulusivistyskielen määrittämisestä ja kypsyysnäytteestä Kielikeskuksen sivuilta.