Alustatalous haastaa valmistavan teollisuuden yritysten perinteistä innovaatiotoimintaa ja kilpailukykyä. Toisaalta alustatalous merkitsee uusia mahdollisuuksia yrityksille kehittää innovaatioita, uudistaa liiketoimintaa ja löytää uutta kasvua. Alustatalous mahdollistaa uudenlaisen verkostopohjaisen arvonluonnin yhdistämällä digitaalisen teknologian fyysisiin hyödykkeisiin ja työvoimaan (Goldfarb & Tucker, 2019). Tulevaisuuden kilpailukyvyn keskiössä ovat verkostopohjainen yhteiskehittäminen ja kumppanuudet digitaalisia alustaratkaisuja käyttäen.
Valmistavassa teollisuudessa alustatalouden kehitys on ollut vielä vähäistä. Innovointia ja tuottavuutta edistävän digitaalisen teknologian käyttöönotto on ollut selvästi vähäisempää valmistavassa teollisuudessa kuin palvelusektoreilla (Gal et al., 2019). Tämä näkyy siinä, että tehdasteollisuus ei ole vuoden 2007 jälkeen enää ollut tuottavuuden kasvun lähde (Pohjola, 2020). Tuottavuuden kasvun uusi keskeinen ajuri ovat olleet ICT-investoinnit, jotka Suomessa kansantalouden tasolla ovat alle OECD-maiden keskiarvon (Pohjola, 2020). Suomessa ICT-pääoman vaikutus tuottavuuden kasvuun on ollut puolet pienempi kuin Ruotsissa (Pohjola, 2020). Myös valmistavan teollisuuden investointitaso tutkimukseen ja tuotekehitykseen on matala (OECD, 2017; Pohjola, 2020).
Esitämme tässä politiikkasuosituksessa neljä valmistavan teollisuuden innovointihaastetta nykytilanteessa ja keskeiset syyt niiden takana. Tuomme esille innovaatiopolitiikkaan liittyviä suosituksia, joiden avulla alustatalouden kehitystä ja kasvua on mahdollista kiihdyttää valmistavassa teollisuudessa.
Digitaalisten alustojen kehityksen alkuvaiheessa yritysten osallistumiskynnystä nostavat kolme tekijää: luottamuspula, alustatalouden osaamisvaje ja suljetut ICT-järjestelmät.
Nykyiset datamarkkinat eivät kannusta datan jakamiseen. Tilanteen taustalla on neljä syytä: datan arvon määrittely on vaikeaa, yhteistyökäytännöt ovat rajoittavia, lainsäädäntö on puutteellinen tai rajoittava sekä yrityksissä ei ole osaamista datapohjaisesta liiketoiminnasta.
Keskeisiä syitä jaettujen digitaalisten hyödykkeiden vähäisyyteen valmistavassa teollisuudessa ovat sekä alusta- ja dataliiketoiminnan osaamisvaje että jäykät organisaatiorakenteet.
Innovointi tapahtuu kasvavassa määrin alustojen ja digitaalisten arkkitehtuurien ympärille muodostuvissa verkostoissa. Valmistavan teollisuuden yritykset eivät vielä hyödynnä innovaatiotoiminnassaan digitaalisten verkostojen tuomia etuja.
Alustatalouden nopeasti kehittyvät rakenteet ovat yrityksille strategisia innovoinnin, liiketoiminnan uudistumisen ja tuottavuuden edistämisen kannalta. Suomen innovaatiopolitiikan tulee määrätietoisesti ja entistä tarkemmin huomioida alustatalouden haasteet ja mahdollisuudet. Politiikkatoimenpiteillä voidaan edistää suotuisien alustapohjaisten rakenteiden ja liiketoiminnan kehittymistä ja nopeuttaa alustatalouden kehitystä valmistavassa teollisuudessa. Politiikkatoimien toteutuksessa on syytä arvioida tarkasti käytetäänkö velvoitteita vai kannustimia.
Mahdollisimman suuren vaikuttavuuden takaamiseksi olisi suositukset syytä toteuttaa rinnakkain, sillä yksittäin toteutettuna niiden vaikuttavuus laimenee. Alustatalouden edistäminen valmistavassa teollisuudessa vaatii innovaatiopolitiikan rahoittajien sekä työ- ja elinkeinoministeriön rinnakkaista politiikan suunnittelua ja tiivistä yhteistyötä suositusten toimeenpanemiseksi. Tämän lisäksi innovaatiopolitiikan rahoittajien ja ministeriön on yhdessä edistettävä alusta- ja datatalouden standardointi- ja sääntelytyötä aktiivisesti ja kunnianhimoisesti. Alustatalous vaatii pitkän aikavälin investointeja ja asemointia globaalissa taloudessa kasvupotentiaalin saavuttamiseksi. Tärkeää on huomioida, että alustatalouden rakenteet tulevat olemaan pitkällä aikajänteellä Suomen talouselämälle strategisia. Näin ollen mukanaolo näiden rakenteiden kehityksen eturintamassa on perusteltua.
Politiikkasuositus perustuu kattavaan yli sadan tutkimusartikkelin, kirjan ja politiikkaraportin kirjallisuusanalyysin sekä kahden asiantuntijatyöpajan tuloksiin. Työpajoihin osallistui Suomen kärkitutkijoita, ministeriöiden ja julkisten laitosten keskeisiä asiantuntijoita, suurten, keskisuurten ja pienten yritysten digijohtajia sekä keskeisten välittäjä- ja asiantuntijaorganisaatioiden ammattilaisia.
Ensimmäinen työpaja käsitteli innovoinnin ja kasvun keskeisiä haasteita alustataloudessa. Kirjallisuusanalyysin ja ensimmäisen työpajan johtopäätökset on raportoitu erillisenä ‘Alustatalouden innovoinnin ja kasvun haasteet’ työpaperina (Aalto, Gustafsson & Lipiäinen, 2020). Toinen työpajoista käsitteli valmistavan teollisuuden innovointihaasteita alustataloudessa. Politiikkasuositus käsittelee jälkimmäisen työpajan keskeisiä johtopäätöksiä.
Professori Robin Gustafsson
Aalto-yliopisto, tuotantotalouden laitos
PL 15500, 00076 AALTO
Puh. 050 316 0981
[email protected]
@robingustafs #alustapolitiikka
Tohtorikoulutettava Eero Aalto
Aalto-yliopisto, tuotantotalouden laitos
PL 15500, 00076 AALTO
Puh. 050 3484 303
[email protected]
@eeroaalto1 #alustapolitiikka
Aalto, E., Gustafsson, R., & Lipiäinen, N. (2020). Alustatalouden innovoinnin ja kasvun haasteet. Aalto University publication series CROSSOVER 15/2020.
Cusumano, M. A., Gawer, A., & Yoffie, D. B. (2019). The business of platforms: Strategy in the age of digital competition, innovation, and power. New York, NY: HarperCollins. OECD Economics Department Working Papers, No. 1533, OECD.
Gal, P., Nicoletti, G., Renault, T., Sorbe, S., & Timiliotis, C. (2019). Digitalisation and productivity- In search of the holy grail–Firm-level empirical evidence from EU countries.
Goldfarb, A. & Tucker, C. (2019). Digital Economics. Journal of Economic Literature, 57(1), pp.3–43.
Karhu, K., Heiskala, M., & Ritala, P., (2020). Beyond the N in Network Effects: Five Type of Network Externality Functions in Platform Markets (May 5, 2020). Aalto University publication series CROSSOVER 14/2020.
Karhu, K., Gustafsson, R. & Lyytinen, K. (2018). Exploiting and Defending Open Digital Platforms with Boundary Resources: Android’s Five Platform Forks. Information Systems Research, 29(2), pp.479–497.
Mucha, T., & Seppälä, T. (2020). Artificial Intelligence Platforms–A New Research Agenda for Digital Platform Economy (No. 76). The Research Institute of the Finnish Economy.
OECD. Publishing. (2017). OECD Science, Technology and Industry Scoreboard 2017-The Digital Transformation. OECD Publishing.
Parker, G., & Van Alstyne, M. (2018). Innovation, openness, and platform control. Management Science, 64(7), pp. 3015-3032.
Parvinen, P., Laitila, M., Pöyry, E., Gustafsson, R., & Rossi, M. (2020). Advancing data monetization and the creation of data-based business models. Communications of the Association for Information Systems (in-press).
Pohjola (2020). Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus: Suomi kansainvälisessä vertailussa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Yritykset, 2020:5.
Sommarberg, M., Gustafsson, R., Cheung, Z., & Aalto, E. (2018). Value Creation from the Internet of Things in Heavy Machinery: A Middle Manager Perspective. In Collaborative Value Co-creation in the Platform Economy (pp. 207-224). Springer, Singapore.
Yoo, Y., Henfridsson, O. & Lyytinen, K. (2010). Research Commentary—The New Organizing Logic of Digital Innovation: An Agenda for Information Systems Research. Information Systems Research, 21(4), pp.724–735.
Aalto-yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään digitaalisen alustatalouden vaikutusta suomalaisten yritysten liiketoimintaan ja kilpailukykyyn sekä arvioidaan Suomen julkisen innovaatiorahoituksen nykytilaa.