Opetusalalla ei synny alustoja

Haaste: Opetusalalla ei synny alustoja

• Kouluilta, opettajilta ja pieniltä toimijoilta puuttuvat kannusteet ja resurssit osallistua ja kehittää avoimia oppimisen alustapohjaisia ratkaisuja. Suomessa opetusala on sosiaalisesti verkottunut, toisiaan auttava ja ilmaisia resursseja jakava yhteisö, joka ei niinkään kilpaile keskenään siitä, kenen koulu on paras (vrt. yksityiset kansainväliset koulut). Kouluilla ja opettajilla ei kuitenkaan ole riittäviä kannusteita ja resursseja osallistua avoimien alustojen kehitykseen, avoimen oppimateriaalin tuottamiseen, toimivuuden kehittämiseen, ylläpitoon eikä pedagogisten innovaatioiden jalostamiseen ja levittämiseen. Sen sijaan monet opettajat tuottavat nykyisten oppimateriaalikustantajien kanssa oppimateriaaleja (kirjoja, digitaalista oppimateriaalia, videoita), jotka ovat maksumuurien takana ja joiden käyttö vaati tunnistautumista. Isoilla kustantajilla ei kuitenkaan ole intressiä edistää opettajien välistä vuorovaikutusta oppimateriaalin kehittämisessä ja jakamisessa. Alustapohjaisia monen osapuolen tuottajuusmalleja opetuksen sisällön ja pedagogisten ratkaisujen osalta ei näin ollen synny koulujen ja opettajien edistäminä, vaikka niiden rooli voisi olla paljon keskeisempi.Nykyiset kannusteet sekä suljetut alustapohjaiset ratkaisut eivät edistä opettajien suoraa ja sujuvaa keskinäistä yhteistyötä opetusmateriaalin ja uusien pedagogisten ratkaisujen kehittämisessä tai harjoitustehtävien sujuvaa jakamista ja jatkuvaa parantamista. Lisäksi yritysten kanssa tehtävä yhteistyö saatetaan nähdä kielteisenä eikä kunnissa tunneta juridisia reunaehtoja. Kunnilla ei ole selkeää tietoa siitä, mikä on esimerkiksi hankintalain, EU:n tietosuoja­asetuksen ja tietosuojalain puitteissa sallittua toimintaa. Opettajien asiantuntemusta ei näin ollen tule hyödynnettyä parhaalla tavalla, eikä opettajia kannusteta aktiiviseen roolin alustatalouden kehittymiseksi opetusalalla. Pieniltä, luovilta toimijoilta taas puuttuvat resurssit kehittää innovatiivisia oppimispalveluita ja kyky houkutella osapuolia (opettajia, opiskelijoita, oppimateriaalien ja pedagogisten ratkaisujen tuottajia) alustalleen.

• Siiloutuneet markkinat estävät alustojen kasvua. Kunnat eivät toimi yhdessä alustamaisten oppimisratkaisujen kehittämisessä eikä heillä ole riittävästi kannustimia tähän. Tästä syystä syntyy useita oppimisen alustaekosysteemejä, eivätkä kehitetyt alustaratkaisut skaalaudu tai ole keskenään yhteensopivia. Toisaalta Suomen markkinat ovat osalle kaupallisista toimijoista liian suppeat, eikä räätälöity kansallinen alusta välttämättä kiinnosta heitä. Markkinoiden siiloutuneisuus ilmenee sekä yritysten että kuntien puolella, eikä kokonaiskuvaa kehittämiselle pääse syntymään. Yhteisten ratkaisujen kehittämisessä kohdataan haasteita toimijoiden keskittyessä omaan tonttiinsa, kuten kunnat omiin ratkaisuihinsa. Kunnat panostavat kehitykseen eri tavoilla ja haasteena on se, mihin rajalliset kehityspanokset allokoidaan. Kuntapäättäjillä ei ole tarpeeksi tietoa alustamaisten opetus­ palveluiden vaatimuksista ja mahdollisuuksista. Tämä johtaa siihen, että kehitetään hajanaisia järjestelmiä eikä yhtenäistä rakennetta ole ohjaamassa kukaan. Yritystä on kytkeä eri palveluita ”single sign­on” ratkaisuiksi, mutta kytkentöjen tekeminen on raskasta eivätkä kaupalliset hyödyt niistä näy pienille toimijoille riittävän nopeasti. Näin ollen uusia innovatiivisia opetuksen järjestämisen toimintamalleja on hankala lähteä kehittämään ja siihen harvoin ryhdytään, poikkeuksena DigiOne­ hanke, Kuntien Tieran kehittämät Tiera Edison ja Tiera Vesseli sekä keskisuurten ja isojen kaupunkien, kuten Helsingin, oma alustakehityshanke.

  Opetuspalveluiden tuottaminen ja välittäminen alustalla on vaativaa (standardit puuttuvat) ja niiden kehittäminen vaatii suuria investointeja. Yhteisten standardien puute esimerkiksi autentikoinnissa ja kirjautumisessa vaikeuttaa oppimisratkaisujen kehittämistä ja alustojen välistä toimintaa. Opetusalan alustojen täytyy olla pedagogisesti yhtenäisiä, linjassa kunkin maan opetussuunnitelman kanssa, objektiivisia ja paikkansapitäviä. Alustojen kehittäminen ja käyttöönotto kuntien palveluihin soveltuvasti vaatii osaamista.

Suositus: Luodaan yhtenäisyyttä tavoitteleva tulevaisuuskuva alustataloudesta opetusalalla, kehitetään yhteentoimivuutta ja panostetaan yhteiskehittämiseen

Luodaan kansallista yhtenäisyyttä tavoitteleva tulevaisuuskuva alustataloudesta opetusalalla, jossa yhteentoimivuuden edistäminen on keskiössä. Yhtenäisyyden ja yhteentoimivuuden kautta kaikkien toimijoiden kyvykkyys tuottaa laadukasta oppimista ja vaikuttavaa opetusta paranee. Alustatalouden kehittymiseksi opetusalalla nykyiset ja uudet toimijat tarvitsevat arkkitehtuuria, standardeja ja pelisääntöjä palveluiden yhteentoimivuuden parantamiseksi sekä data- ja alustapohjaisten innovaatioiden kehittämiseksi.

• Kehitetään toimijoiden rooleja, pelisääntöjä ja toimintamalleja yhteisen tulevaisuuskuvan pohjalta. Opetusalaa säätelevien ja ohjaavien toimijoiden tulisi yhdessä muotoilla tavoiteltava tulevaisuuskuva alustataloudesta opetusalalla. Toimijoiden tulisi määritellä myös mistä vanhoista rakenteista ja roolituksista luovutaan ja mitkä uudet vastuut ja rakenteet olisivat olennaisia, jotta pystytään rakentamaan ja luomaan arvoa uusilla alustamaisilla ratkaisuilla. Osaamista tulee tuoda muilta digi¬kokeneemmilta aloilta (ICT, markkinointiviestintä, audiovisuaalinen tuotanto, palvelumuotoilu), sillä digitaalinen palvelutuotanto asettaa ratkaisujen vaatimustason erittäin korkealle. Ymmärrystä on haettava esimerkiksi siitä, kuinka data saadaan liikkeelle, digiratkaisujen eettisyydestä ja innovatiivisten hankintamallien kehittämisestä. Innovaatiopolitiikan tulee tukea uutta näkökulmaa, jossa yrityksiin, kuntiin ja opetusalan kehityshankkeisiin kohdistuvat politiikkatoimet tavoittelevat alustojen kasvukynnyshaasteiden purkamista.
• Siirrytään laajempaan yhteistyöhön alustapohjaisten oppimisratkaisujen kehittämisessä. Yhteiskehittäminen on tärkeää, ja kuntakentän yhtenäisyys mahdollistaa nopean skaalauksen. Alustapohjaisten oppimisratkaisujen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jota tulee tehdä kokeillen ja iteroiden. Sopivien skaalattavien kehityskohteiden löytäminen on tärkeää. Alustojen tulee mahdollistaa erikokoisten toimijoiden tuotteet ja palvelut. Valtakunnalliset alustat, kuten kirjautumismallit, helpottaisivat toimintaa. Osallistumiskynnystä voi madaltaa esimerkiksi yhteiskehittämisellä tai valitsemalla neutraali toimija alustan toteuttajaksi. Yhteiskehittämisen edellytyksenä ovat toimivat kannusteet sekä rahoitus¬ ja liiketoimintamallit, jotka hyödyttävät niin yksityisiä kuin julkisia toimijoita. Hankkeiden tulee olla riittävän pitkäkestoisia ja ottaa huomioon kansallinen hyöty.