Alumni Riikka Davidkin: Vaikuttavuus on työni keskiössä – emme tee mitään, jos sillä ei ole mahdollista ensisijaisesti saada aikaan positiivista vaikutusta yhteiskunnassa

Kuka olet? Mitä opiskelit Kauppiksessa ja milloin valmistuit?
Olen Riikka Davidkin. Opiskelin Kauppiksessa vuosina 2004–2009, pääaineena rahoitus ja sivuainena kansantaloustiede ja kvantitatiiviset menetelmät.

Minkälaisesta työstä haaveilit nuorempana? Minkälaisten asioiden ajattelet vaikuttaneen näihin haaveisiin?
Muistan, etta lapsena usein haaveilin johtajan työstä ja urasta kaupan alalla – ajattelin, minkälaista olisi olla vaikkapa Stockmannin johtaja tai johtaa esimerkiksi lentokentän kauppatoimintaa. Myös kansainvälinen ura kiinnosti minua. Asuin teini-ikäisenä vuoden Kaliforniassa perheeni kanssa, ja ajatus siitä, että mahdollisuuksia on myös Suomen ulkopuolella, jäi kytemään vahvasti.

Toisaalta olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja vaikuttamisesta. Mieleeni on jäänyt lukion taloustieteen kurssi, jossa puhuttiin talouspolitiikasta ja sen vaikutuksesta ihmisten arkeen – se oli minulle yksi mieluisimmista.

Millaisia työkokemuksia sinulla on yliopisto-opintojen ajalta? Entä miten opiskeluajan harrastukset tai muut vapaa-ajan aktiviteetit ovat vaikuttaneet työelämävalmiuksiisi?
En tehnyt opiskeluaikana ihan ”tyypillistä” harjoitteluputkea konsulttitaloissa ja M&A-/investointipankeissa, kuten monet muut rahoituksen lukijat. Opintojen edetessä kiinnostuin entistä enemmän kvantitatiivisemmasta puolesta rahoituksen alalla (toisin kuin monet muut, jotka olivat kiinnostuneita ns. corporate finance -puolesta); tykkäsin tutkia valuutta- ja hyödykemarkkinoiden ilmiöitä, ja niinpä päädyin töihin Outokummusta pääomasijoittajan omistukseen ostetun kupariyhtiön Treasury-tiimiin, jossa hallinnoitiin isoa velkapottia korkomarkkinoilla ja tehtiin hyödyke- ja valuuttasuojauksia.

Kauppisaika on hyvä hetki nähdä erilaisia urapolkuja käytännössä – mutta toisaalta, en olisi itse mitenkään osannut arvata, minne urapolkuni minut johdattaa ensimmäisen 10–15 työvuoden aikana, joten en myöskään stressaisi siitä liikoja. Harrastukset ja vapaa-aika ovat tosi tärkeä osa opiskeluvuosia, sillä vaikka työtehtävät ja jopa maanosat ovat vaihtuneet, parhaat kaverit – joista iso osa on Kauppiksesta – säilyvät ja tulevat jopa tärkeämmiksi vuosien varrella!

Tekisitkö jotain toisin opinnoissasi?
Jos pääsisin elämään tämän elämänvaiheen uudestaan, hyödyntäisin enemmän mahdollisuutta tehdä harjoitteluja erilaisissa yrityksissä ja tavata eri työnantajia messuilla ja tapahtumissa. Vasta jälkikäteen itse työnantajan asemassa olen tajunnut, kuinka antoisaa opiskelijayhteistyö on myös yrityksille, ja miten valtava etu se on Kauppiksen opiskelijoille verrattuna moniin muihin opiskelijoihin eri korkeakouluissa ympäri Suomea.

Mitä haluaisit muuttaa työelämässä?
Perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen on ikuinen haaste, myös rahoitusalalla, joka on usein perinteisesti koettu vaativaksi myös työaikojen kannalta. Asia, jota olen aktiivisesti pyrkinyt muuttamaan kaikissa organisaatioissa, joissa itse olen työskennellyt, on pitkien työpäivien turha glorifioiminen. Jos haluaa tehdä hyvää työtä ja menestyä, luulen, että lähes työssä kuin työssä on välillä venyttävä, mutta usein on myös organisaatioiden johdosta kiinni, miltä tämä käytännössä näyttää.

Toisin kuin minullekin on (useampaan kertaan) väitetty vuosien varrella, rahoitusalan työt ilman muuta sopivat myos pienten lapsien vanhemmille – niin äideille kuin iseille – kunhan halua on puolin ja toisin. Onneksi tuntuu, että esimerkiksi isyysvapaat ovat yleistyneet tosi paljon jo siitä, kun itse sain ensimmäisen lapseni 9 vuotta sitten – uskon, että tämä on muuttanut ja muuttaa laajemminkin rahoitusalan kulttuuria entistä paremmaksi.

Nordea-aikanani aloin myös kiinnostua vihreästä (sustainable) rahoitusmarkkinasta – Nordea oli yksi edelläkävijäpankeista tällä saralla jo vuosia sitten, ja tiimini teki paljon vihreitä ja kestävän kehityksen tavoitteisiin linkattuja velkapaketteja suuryrityksille. Ajatus rahoitusmarkkinoiden leveroimisesta ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi alkoi kyteä minussa yhä vahvemmin, ja lopulta totesin, etta halusin omalla urallani viedä tätä ajattelumaailmaa vielä pidemmälle.

Samaan aikaan perheellemme tarjoutui mahdollisuus muuttaa New Yorkiin, ja päätin käyttää tilanteen hyödykseni, sillä tiesin, että Amerikassa hyväntekeväisyyssektori on valtava, ja sitä hyödynnetään erilaisten impact investing -innovaatioiden tukemiseen ja katalysoimiseen. New Yorkiin muutettuamme opiskelin myös paikallisessa yliopistossa lisää tähän liittyviä opintoja.

New Yorkissa päädyin ensin UNICEF USA:n alla toimivaan Impact Fund for Childreniin, joka nimensä mukaisesti pyrkii leveroimaan rahoitusmarkkinoita lapsien eduksi sekä lahjoitus- että sijoitusvaroilla. En ehtinyt olla UNICEFilla vuotta pidempään, kun eteeni tarjoitui mahdollisuus siirtyä Social Financeen. Se on USA:ssa kehittänyt ja tuonut markkinoille erilaisia rahoitustuotteita, joiden ideana on, etta sijoittaja ottaa aina ensisijaisesti riskiä sovittujen sosiaalisten tai ympäristötavoitteiden saavuttamisesta – eli saa rahansa takaisin ja sijoitustuottoa vain, jos nämä impact-tavoitteet saavutetaan. Vedän nyt itse Social Financella tiimiä, joka sijoittaa erilaisiin impact-rahastoihin, tavoitteena skaalata tätä ns. ”impact first” -sijoitusmarkkinaa Amerikassa.

Mitä työsi Social Financella pitää sisällään?
Oma tiimini Social Financella pyörittää rahastoa, joka sijoittaa alkuvaiheessa oleviin impact-rahastoihin. Toinen puoli työstäni liittyy siis näiden parhaiden impact-rahastojen löytämiseen ja niihin sijoittamiseen – tyypillisesti tiimini tekee ns. due diligencea muutamasta rahastosta kerrallaan, ja minun roolini on manageroida tutkimustyötä tekeviä deal-tiimejä. Käyn paljon alan konferensseissa ja tapaan eri rahastojen salkunhoitajia, mikä on aina tosi innostavaa.

Toinen puoli työstäni liittyy meidän oman rahastomme kasvattamiseen, eli sijoittajien/lahjoittajien tapaamiseen. Tämä on myös todella mielenkiintoista työtä – olen päässyt tapaamaan paljon erilaisia isoja ja pienempiä säätiöitä ja oppinut valtavasti Amerikan yhteiskunnallisista rakenteista, ongelmista ja mahdollisuuksista.

Iso osa työtäni on tietysti tiimin johtaminen. Uusien, usein nuorien henkilöiden palkkaaminen ja sparraaminen uralla eteenpäin on yksi mieluisimmista osista työssäni. Uskon, että erityisesti Social Financen tyyppisiin organisaatioihin hakeutuu aivan erityisen hienoa porukkaa – fiksuja, lahjakkaita ihmisiä, tyypillisesti Amerikan huippuyliopistoista, jotka myös haluavat jättää jälkeensä paremman maailman kaikille. Saan tosi paljon energiaa kollegoistani ja opin heiltä jatkuvasti.

Miten koet vaikuttavuuden työssäsi? Mitä hyvää voi rahoituksen tutkinnolla tehdä?
Vaikuttavuus on työni keskiössä. Emme tee mitään, jos sillä ei ole mahdollista ensisijaisesti saada aikaan positiivista vaikutusta yhteiskunnassa tai yhteisöissä/ympäristössä. Rahastot, joihin sijoitamme edistävät esimerkiksi varallisuuskehitystä köyhillä alueilla kodinomistuksen myötä tai tuovat ilmastonmuutoksen vaikutusta mitigoivia innovaatioita yhteisöille, joilla ei muuten ole mahdollisuutta niistä hyötyä.

Usein sijoituksemme leveroivat rahoitusta sekä julkissektorilta että yksityisiltä sijoittajilta. En itse usko, etta kumpikaan puoli voi yksinään ratkaista aikamme isoja ongelmia, joten tarvitaan rahoitusalan toimijoita ja innovaatioita tuomaan osapuolet yhteen. Rahoitussektori ohjaa pääomia, joten en keksi montaa alaa, joka olisi paremmin asemoitunut vaikuttamaan. Olenkin superiloinen, että itse päädyin tälle alalle ja urapolulle.

Tutustu tarkemmin Riikan urapolkuun ja opintoihin LinkedInissä!