Ei pisaraakaan hukkaan – AaltoCell™-kuidut mukana uudessa Etsivät-hankkeessa
Elintarviketeollisuuden sivuvirtana syntyvät laimeat liuokset sisältävät arvokkaita ravintoaineita. Nykyisillä menetelmillä niiden talteenotto ei kuitenkaan ole kannattavaa, vaan ne käsitellään yhdessä jätevesien kanssa, jolloin myös niiden arvo menetetään.
Nyt Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tutkijat ovat saaneet Suomen kulttuurirahastolta 240 000 euron apurahan Etsivät-hankkeelle, jonka tarkoituksena on hyödyntää sivuvirtoja tehokkaammin. Hankkeessa hyödynnetään Axolot Solutions Finland Oy:n versiota elektroflotaatioksi kutsutusta menetelmästä. Se perustuu elektrolyysiin eli kemiallisten aineiden hajottamiseen sähkövirran avulla, eikä siinä muista vastaavista menetelmistä poiketen synny lainkaan happea.
Talteenottoa tehostetaan Aalto-yliopiston professori Olli Dahlin kehittämällä AaltoCell™-menetelmällä valmistetuilla mikrokokoisilla kuitulaaduilla. Ne lisäävät prosessissa syntyvän vaahdon määrää, jolloin eroteltavat arvo-aineet saadaan tehokkaammin talteen. Selluloosakuidut ovat täysin turvallisia ja elintarvikekelpoisia, eikä niiden läsnäolo häiritse arvoaineiden talteenottoa tai jakeen hyötykäyttöä uusissa käyttökohteissa.
Tutkijat uskovat, että uudelle menetelmäkokonaisuudelle on kiertotalouteen pyrkivässä yhteiskunnassa lukuisia käyttökohteita. Esimerkiksi meijeriteollisuudessa kerman ja piimän valmistukseen käytetään samaa laitteistoa, ja laitteisto pitää puhdistaa aina sopivin väliajoin, jolloin syntyy pesuvesiä. Veteen liukenee samalla pieniä pitoisuuksia kermaa ja piimää. Niitä voitaisiin käyttää uusissa käyttökohteissa, kuten rehuissa, levien kasvatusalustoissa tai kosmetiikkatuotteissa.
Entä jos maailman karja popsisi suomalaista puuta?
Uusi valmistusmenetelmä avaa mikrokiteiselle selluloosalle aivan uudet markkinat. Se voi terästää rehua, keventää pullaa ja jopa ehkäistä tuotantoeläinten sairauksia.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen
Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.