Uutiset

Harri Lähdesmäki louhii sairauksien jälkiä datamassoista

Laskentatieteilijän tutkimus auttaa ymmärtämään tyypin 1 diabeteksen, astman ja Alzheimerin taudin mekanismeja ja ennustamaan niiden puhkeamista.
Harri Lähdesmäen aineistoissa voi olla miljardeja tiedonjyviä. Kuva: Anni Hanén

Professori Harri Lähdesmäki, mitä tutkit ja miksi?

Tutkimusalani on laskennallinen biologia ja bioinformatiikka, eli käytän laskennallisia menetelmiä biotieteiden ja lääketieteellisten ongelmien ratkaisemisessa. Yksi alani tunnetuimpia esimerkkejä on genomitutkimus, jossa perimästä yritetään löytää vihjeitä siitä, onko yksilöllä riskiä sairastua tiettyyn tautiin. Aineistot, joiden kanssa työskentelen, ovat valtavia. Ihmisen genomi koostuu noin kolmesta miljardista A-, C-, G- ja T-typpiemäksestä, ja yhdestä mittauksestakin analysoitavia tiedonjyviä voi tulla satoja miljoonia tai jopa miljardeja.

Monet tutkimukseni liittyvät autoimmuunisairauksiin, kuten tyypin 1 diabetekseen, reumaan ja astmaan. Mittausaineistona voi olla staattinen, ihmisen solun sisällä oleva perimä tai dynaamisesti muuttuva geenien ja proteiinien ilmeneminen, joka liittyy sairauden kehittymiseen ja ympäristön vaikutuksiin. Kun teemme tällaisia mittauksia isoille ryhmille terveitä ja sairaita, voimme laskentamenetelmien avulla löytää ne proteiinit, jotka liittyvät sairauden syihin. Tämä voi auttaa sairauden aikaisessa diagnosoinnissa ja tulevaisuudessa jopa ehkäistä sen puhkeamisen.

Miten päädyit tutkijaksi?

Pienenä en haaveillut tutkijanurasta vaan halusin ja vähän tulinkin urheilijaksi. Olin kuitenkin jo lukiossa kiinnostunut luonnontieteistä, ja opintojen aikana innostuin laskennallisista tieteistä ja matematiikasta ja niihin liittyvistä ongelmista. Halusin löytää ratkaisuja ja soveltaa tietoa. Tutkijankipinä syttyi lopullisesti tehdessäni väitöskirjaa bioinformatiikasta, joka on yhdistelmä laskentatieteitä, sovellettua matematiikkaa ja lääketieteen ja biologian käytännön ongelmia.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia?

Ehdottomasti sellaiset tutkimukset, joissa olen oikeasti pystynyt hyödyntämään omaa laskennallista osaamistani biologisten ongelmien ratkaisemisessa – käyttämään omia vahvuuksia yhteisen hyvän edistämiseen. 

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Aito innostus on tietysti ykkönen.  Minua on auttanut myös tietynlainen sinnikkyys – sitä tarvitaan niinä hetkinä, kun innostus on kadoksissa ja tutkimuksessa tulee takapakkia. Tutkimus on vahvasti poikkitieteellistä, eli työskentelen paljon lääkäreiden ja biologien kanssa.  Siksi on aivan olennaista, että osaan tehdä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Olisi hienoa, jos saavuttaisin sellaisen terveyteen liittyvän edistysaskeleen, joka näkyisi ihmisten arkielämässä. Työni on vahvasti perustutkimusta, eikä sitä ihan heti nähdä terveyskeskusten arjessa. Sairastumisriskiä ennustavien biomarkkerien löytäminen tulee kuitenkin ehkäisemään vakavia sairauksia tulevaisuudessa.

Harri Lähdesmäki ja muut Aallon uudet vakinaistetut professori kertovat tutkimuksestaan 15. marraskuuta järjestettävillä luennoilla. Tervetuloa mukaan! Lisätietoa täällä.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Three happy students. Photo: Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen

Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.
Kaksi henkilöä, toinen yllään viininpunainen paita sisätiloissa, toinen valkoinen paita ulkona.
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella aloitti kaksi uutta apulaisprofessoria

Sähkötekniikan korkeakoulun Elektroniikan ja nanotekniikan laitos sai syksyllä kaksi uutta apulaisprofessoria. Lue Kim Kwantaen ja Paul Verrinderin ajatuksia aloittaessaan Aalto-yliopistolla.
Mehiläinen kukassa
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Liiketoiminta on kestävyyttä ja kestävyys on liiketoimintaa

Vuotta 2024 voi kutsua kestävyyden mahtivuodeksi, sillä sen aikana Kauppakorkeakoulussa jatkettiin vahvasti kestävyyden edistämistä niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin muussakin toiminnassa, mikä myös huomioitiin palkinnoin.