Uutiset

Huippujohtaja on yritystä varten eikä toisinpäin: ’One man show’ on ohi

Kysyimme Future CEO 2018-tutkimuksessa vastaajilta, mistä syntyy pieni mutta merkittävä ero hyvän ja loistavan toimitusjohtajan välille, ja mitkä ominaisuudet olisivat hyviä kuvaamaan tulevaisuuden toimitusjohtajia.

Vastaajat näyttävät uskovan sankarijohtajaa korostavan, ’one man show’ -aikakauden olevan ohi. Tulevaisuuden toimitusjohtajaksi ei kaivata supermiestä tai -naista, vaan ihmistä, jolta löytyy tasapuolisesti tunnetta ja älyä. Toimitusjohtajan tulee kyetä kokonaisvaltaisesti näkemään, mitä organisaatio tarvitsee, mistä tulee tulosta ja miten yrityksen kulttuuri rakentuu. 

Vastausten perusteella johtamisen perusidea on auttaa henkilöstöä ja koko työyhteisöä onnistumaan työssään. Tutkimuksessa korostettiin tietynlaista nöyryyttä, kykyä kunnioittaa muiden työpanosta, sekä kykyä saada henkilöstö yhdessä osallistumaan yrityksen tavoitteiden saavuttamiseen.

’One man show’ -aikakauden loppua perusteltiin myös brändikysymyksillä. Yrityksen brändin rakentaminen nähtiin johtajan oman brändin rakentamista tärkeämpänä tavoitteena: Huippujohtaja on yritystä varten eikä toisinpäin. 

Toimitusjohtajan karismaattisuutta korostavaan mantran sijaan painotettiin, kuinka loistavan toimitusjohtajan tulee tulla tunnetuksi johtamastaan organisaatiosta, ei persoonastaan. Huippujohtajan uskottiin olevan menestyksenkin keskellä nöyrä, niin ettei hän luule tehneensä asioita yksin ja itse.

Tulevaisuuden huippujohtajan toivotaan ymmärtävän, että eri sukupolvea edustavilla työntekijöillä on erilaiset odotukset työstään ja työn tekemisen luonteesta. Toimitusjohtajien tulee kyetä tukemaan keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa hedelmällistä yhteistyötä. 
Loistava johtaja osaa aidosti ottaa erilaiset ihmiset mukaan. Pelkkä kuunteleminen ei riitä, vaan toimitusjohtajan pitää kyetä päätöksenteossa huomioimaan yrityksen todelliset osaajat. Huippujohtaja osaa täydentää tiimiä niillä henkilöillä, joita tiimi tarvitsee. Huippujohtaja nauttii laajaa aitoa arvostusta organisaatiossaan.

Tulevaisuuden toimitusjohtajan osaamisprofiilin ytimen muodostavat kyky johtaa ihmisiä, kokonaisuuksien hahmottaminen, kyky selkeään strategiseen ajatteluun sekä hyvät kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot.

Lisäksi vastaajien mukaan toimitusjohtajan on tärkeää ymmärtää, millaisia liiketoiminnan mahdollisuuksia teknologia sisältää. Sen avulla vauhditetaan kasvua, lasketaan kustannuksia, ilahdutetaan asiakkaita, ja tehdään työntekijöistä tehokkaampia omissa tehtävissään. Tulevaisuuden toimitusjohtajia haastettiin ajattelemaan, miten miltei kaikkia toimintoja voidaan virtaviivaistaa, automatisoida tai digitalisoida.

Vastaajat uskoivat, että toimitusjohtajalta täytyy löytyä kykyä aktiivisesti kuunnella sekä kestää stressiä, keskeneräisyyttä ja tekemättömiä asioita. Tulevaisuuden toimitusjohtajan toivotaan olevan kannustava, luotettava, erilaiset ihmiset huomioonottava ja helposti lähestyttävä.
Kaikkien yllämainittujen, ihmisten ja asioiden johtamiseen liittyvien kykyjen ohella mainittiin, että hyvän ja loistavan johtajan hiuksen hieno ero löytynee johtajan omasta innostuksesta ja heittäytymiskyvystä. Sillä innostuneisuus tarttuu!

Rita Järventie-Thesleff
Aalto CEMS Academic Director 
 

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on maailman johtavien kauppakorkeakoulujen ja suuryritysten muodostaman CEMS-koulutusyhteisön jäsen. Yhteisön kauppakorkeakoulut tarjoavat vuoden mittaisen kansainvälisen CEMS Master’s in International Management (MIM) -ohjelman. Ohjelma koostuu tarkasti valikoiduista kursseista, seminaareista ja yritysprojekteista, jotka tukevat maisteritason opiskelijoiden kasvua tulevaisuuden vastuullisiksi johtajiksi. Aallossa CEMS MIM sisältyy Global Management -maisteriohjelmaan tai siihen voi hakea muista Aalto-yliopiston maisteriohjelmista.

Lue lisää:

Future CEO 2018 -tutkimus

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Three happy students. Photo: Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen

Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.
Kaksi henkilöä, toinen yllään viininpunainen paita sisätiloissa, toinen valkoinen paita ulkona.
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella aloitti kaksi uutta apulaisprofessoria

Sähkötekniikan korkeakoulun Elektroniikan ja nanotekniikan laitos sai syksyllä kaksi uutta apulaisprofessoria. Lue Kim Kwantaen ja Paul Verrinderin ajatuksia aloittaessaan Aalto-yliopistolla.
red background, Satu Rekonen, Aalto University logo and text Uudistajat Satu Rekonen
Yliopisto Julkaistu:

Uudistajat-podcast pureutuu organisaatioiden uudistamiseen

Miltä uudistaminen eri työympäristöissä näyttää, mitä se käytännössä tarkoittaa ja mitä se vaatii meiltä ihmisiltä? Kuuntele!