Irene Purasachit törmäsi kukkateollisuuden jäteongelmaan – nyt hän tekee hylätyistä kukista materiaalia kukkaroihin ja käsilaukkuihin
Lontoon floristikurssin piti olla välivuotta viettäneen Irene Purasachitin toteen käynyt unelma.
”Olen aina rakastanut kukkia, ja kurssilla saisin työskennellä niiden keskellä”, Thaimaassa kasvanut ja muotoilun kandiopinnot suorittanut Purasachit kertoo.
Kukkabisneksen kestävyyshaasteet paljastuivat nopeasti. Koska myyntiin kelpaavat vain virheettömät kukat, noin 40 prosenttia kasvatetuista kukista heitetään pois ketjun eri vaiheissa. Kukkasienet, joita floristit käyttävät asetelmien teossa, taas päästävät veteen runsaasti mikromuoveja.
Kandityössään Purasachit oli jo valmistanut hedelmien kuorista maljakoita, tarjottimia ja tuolinpäällisiä. Saisiko kukkajätteestä jalostettua muovivaahdosta tehdyn kukkasienen korvaajan? Tai muokattua siitä muita uusiutuvia materiaaleja?
Muotoilija ei kelvannut laboratorioon
Ajatuksesta innostunut Purasachit törmäsi kotiyliopistollaan ongelmaan: hän tarvitsi toteutukseen lisäoppia materiaaleista ja kemiantekniikasta, mutta muotoilijalle sitä ei haluttu tarjota.
Purasachit kahlasi läpi kansainvälisten yliopistojen tarjontaa ja löysi etsimänsä: Aalto-yliopiston Chemarts-sivuaineen. Siinä muotoilun ja materiaalitieteiden opiskelijat ja tutkijat kehittävät yhdessä uusia biopohjaisia materiaaleja.
”Aallon aito monialaisuus toi minut tänne maisteriopintoja suorittamaan.”
Purasachit hyödyntää kukkajätettä kolmella eri tavalla. Terälehdet hän kuivaa, jauhaa ja sekoittaa massaksi, josta prässättynä syntyy joustavaa, hieman nahkaa muistuttavaa materiaalia. Varsista ja lehdistä hän keittää sellumaista seosta, johon lisää sidosaineita. Sen jälkeen hän joko prässää sen paperiksi tai paistaa uunissa kukkasieneksi.
Kukista ainakin ruusut, iirikset, neilikat ja auringonkukat sopivat raaka-aineeksi. Omaksi suosikikseen Purasachit nostaa ruusun.
”Sen kukinnossa on paljon terälehtiä ja kauniita, vaihtelevia sävyjä, jotka yritän säilyttää mahdollisimman hyvin”, hän sanoo ja korostaa, että uuden biomateriaalin kanssa on omat haasteensa.
”Sitä ei voi ommella yhtä rennosti ja vauhdilla kuin vaikka nahkaa eikä se ole yhtä kestävää. Mutta valmistamani korttikotelo on ollut käytössä jo pari kuukautta ja on yhä kuin uusi.”
Uutta liiketoimintaa
Purasachitin synnyinmaassa ylenpalttinen kukkien käyttö on olennainen osa kulttuuria. Yksin Bangkokin valtavilla Pak Klog Talatin kukkamarkkinoilla on 500 myyjää, joista jokainen tuottaa päivittäin noin kuution verran kukkajätettä.
Osana maisterityötään Irene Purasachit on ideoinut mallia kukkapajalle, joista ensimmäistä suunnitellaan juuri Bangkokin kukkamarkkinoiden yhteyteen. Paja yhdistäisi raaka-aineet, materiaalituotannon, suunnittelun ja myynnin ja loisi näin uusia, kestäviä työpaikkoja ja liiketoimintaa.
Kukkamateriaalit ovat herättäneet kiinnostusta myös Euroopassa. Suomessa Purasachit on kaavaillut yhteistyötä muun muassa FlowerResque ry:n kanssa, joka kokoaa kakkoslaatuisista kukista kimppuja ja toimittaa niitä esimerkiksi hoitokoteihin. Saksassa hän neuvotellut pienen tennareihin erikoistuneen kenkävalmistajan kanssa.
”Ehkä meillä pian on kukkatennarit”, hän sanoo.
”Tavoitteeni on löytää uusia hyviä kumppaneita, joiden kanssa testata materiaalia, kehittää prototyyppejä ja skaalata prosessia isompaan mittakaavaan.”
Irene Purasachit valmistui maisteriksi vuonna 2021 ja toimi opettajana Aalto-yliopistossa. Hän oli tittelillä Entrepreneur in Residence DesignFarmBerlin startup -yrityskiihdyttämössä ja vuonna 2022 hän perusti yrityksen Flower Matter biopohjaisten materiaalien kierrättämiseen.
Kaikki kuvat: Irene Purasachit
Instagram @irenepurasachit
Verkkosivu: www.irenepurasachit.com
Sähköposti: [email protected]
CHEMARTS
CHEMARTS-verkkosivusto
Contemporary Design - Design, Master of Arts (Art and Design)
Mitkä vaihtoehtoiset materiaalit soveltuvat parhaiten muovin korvaamiseen? Miten perinteiset kädentaidot voidaan yhdistää nykyaikaiseen suunnitteluun? Millaisia tuotteita tarvitsemme muuttuvassa yhteiskunnassamme?
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen
Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.
Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella aloitti kaksi uutta apulaisprofessoria
Sähkötekniikan korkeakoulun Elektroniikan ja nanotekniikan laitos sai syksyllä kaksi uutta apulaisprofessoria. Lue Kim Kwantaen ja Paul Verrinderin ajatuksia aloittaessaan Aalto-yliopistolla.