Uutiset

Jose Lado: Tärkeintä on löytää jotain odottamatonta

Aalto-yliopiston uutta teoreettisen fysiikan professoria kiinnostaa erityisesti parafermionin luominen. Näitä hiukkasia käyttävä tietokone voisi pitkällä aikavälillä toteuttaa minkä tahansa kvanttialgoritmin, ja tällä voisi olla mullistavia vaikutuksia esimerkiksi lääkeainemallinnuksessa.
Local magnet moments formed in twisted bilayer graphene

Teknillisen fysiikan laitoksen uusi apulaisprofessori Jose Lado on siirtynyt Aalto-yliopistoon Zürichin teknillisestä korkeakoulusta.

Mitä tutkit ja miksi?

Professor Lado in the physics department coffee room
Professori Lado

Tutkin teoreettista ja erityisesti tiiviin aineen fysiikkaa. Tutkin muun muassa sitä, miten elektronit käyttäytyvät, kun muutamme niiden energiatasoja. Tätä kutsutaan elektronien järjestäytymiseksi. Voimme saada aikaan eksoottisia tiloja, jotka voivat esiintyä yksittäisissä atomeissa ja elektroneissa, hyödyntämällä uudenlaisia kollektiivisia ilmiöitä. Nämä uudenlaiset tilat voivat johtaa elektronien eksoottiseen järjestäytymiseen, joka tarjoaa mahdollisuuden tutkia fysiikkaa aiemmin tuntemattomilla tavoilla, avaten samalla uusia kvanttilaskennan mahdollisuuksia. 

Olen erityisen kiinnostunut grafeenista, kaksiulotteisesta hiililevystä. Teoreettiseen tutkimukseeni kuuluu selvittää, mitä grafeenille on tehtävä, jotta saadaan aikaan täysin uutta eksoottista järjestäytymistä, jota ei muuten esiinny. Grafeeniin voidaan esimerkiksi yhdistää muita materiaaleja tai grafeenikerroksia voidaan yhdistää keskenään. Yhdistelemällä toistensa suhteen kierrettyjä kerroksia voidaan hallita paitsi elektronien liikettä, myös niiden välistä vuorovaikutusta. Sitä on miltei mahdotonta hallita muissa materiaaleissa. Eksoottisten tilojen luominen vaatii elektronien vuorovaikutuksen hallintaa, mikä on nyt mahdollista grafeenin avulla. Tällä tavoin voidaan esimerkiksi selvittää, miten voidaan luoda huoneenlämmössä toimiva suprajohde tai miten voidaan luoda materiaali, jossa ilmenee kvanttiominaisuuksia makroskooppisella tasolla. Minua kiinnostaa erityisesti parafermionin luominen. Se on hiukkanen, jota ei ole olemassa ja jolla on ainutlaatuisia kvanttiominaisuuksia.

Tiiviin aineen fyysikot voivat saada laboratoriossa aikaan sidottuja Majorana-tiloja. Sidotut Majorana-tilat käyttäytyvät kuin Majorana-fermionit. Näistä hiukkasista tiedetään vain teoreettisella tasolla, eikä niiden ole havaittu esiintyvän luonnostaan maailmankaikkeudessa. Tämä on tärkeää kvanttitietokoneita kehittäville tutkijoille, koska sidottujen Majorana-tilojen avulla voitaisiin toteuttaa topologinen kvanttilaskenta, yksi kvanttilaskennan tyypeistä.

Teoria kuitenkin osoittaa, että kaikkia kvanttialgoritmien tyyppejä ei voida toteuttaa käyttämällä sidottuja Majorana-tiloja. Tämän vuoksi haluan selvittää, miten voidaan saada aikaan uudenlainen sidottu tila, jota kutsutaan parafermioneiksi. Kuten Majorana-fermioneita, myöskään parafermioneita ei todennäköisesti ole valmiina reaalimaailmassa, vaan niitä on tehtävä sidotussa tilassa eksoottisen aineen pinnalla. Tiedämme kuitenkin sen, että jos onnistumme valmistamaan parafermioneita laboratoriossa, niiden avulla voitaisiin tehdä kaiken tyyppisiä kvanttilaskennan algoritmeja. Tämän seurauksena parafermioneita käyttävä tietokone voisi pitkällä aikavälillä toteuttaa minkä tahansa kvanttialgoritmin, ja tällä voisi olla mullistavia vaikutuksia esimerkiksi lääkeainemallinnuksessa.

Mikä sinua kiinnostaa omassa alassasi?

Minua kiinnostaa tutkia eksoottisia asioita, jotka voidaan rakentaa teoreettisesti yhdistelemällä aineksia uudella tavalla, ilman että niitä esiintyy luonnossa. Tavoitteena on luoda jotain, mitä ei aikaisemmin ollut olemassa. Tutkimusongelmissani yhdistyy usein kolme asiaa. Ne liittyvät syviin matemaattisiin teorioihin, näitä teorioita sovelletaan fysiikan perusperiaatteisiin ja lisäksi tutkimuksella voi olla tulevaisuudessa merkittäviä vaikutuksia kvanttiteknologian kehitykseen.

Alempaa korkeakoulututkintoa tehdessäni suoritin teoreettista fysiikkaa ja kiinteän olomuodon fysiikkaa käsitteleviä kursseja. Tein kesätutkimushankkeen, jonka aikana kiinnostuin enemmän uudenlaisista ilmiöistä tiiviin aineen fysiikassa. Siitä sain innoituksen tehdä ylemmän korkeakoulututkinnon ja lopulta tohtorin tutkinnon uudenlaisista ilmiöistä grafeenissa.

Tutkijana täytyy olla loputtoman kiinnostunut tutkimusaiheestaan. On oltava halu oppia lisää ja yrittää saavuttaa jotain, mitä ei ole koskaan aikaisemmin nähty. Ei pidä tyytyä siihen, mikä on jo kaikkien tiedossa. Sen sijaan pitää kyseenalaistaa se, mitä pidetään mahdollisena.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Kun aloitin tutkimustyöni, grafeenia pidettiin materiaalina, jolla oli monia poikkeuksellisia ja kiinnostavia ominaisuuksia. Sitä ei kuitenkaan pidetty parhaana materiaalina eksoottisten elektronien järjestäytymisen tutkimukseen. Tämä muuttui alle kaksi vuotta sitten, kun huomattiin, että yhdistelemällä grafeenin kerroksia älykkäällä tavalla voidaan joustavasti tutkia vahvaa fysikaalista vuorovaikutusta grafeenissa. Tämä havainto avasi kokonaan uuden tutkimusalueen ja osoitti, että eksoottisia vahvasti vuorovaikuttavia ilmiöitä voidaan tutkia järjestelmässä, joka on tehty vain hiiliatomeista.

Tämä on osoitus siitä, että tieteessä voi tapahtua valtavia yllätyksiä ja että tapahtuessaan ne voivat avata aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, jotka ovat saattaneet jäädä aiemmin täysin huomaamatta. Mielestäni tämä on hyvin kiehtovaa. Etsimällä oikeasta paikasta saattaa löytyä kokonainen uusi maailman tutkittavaksi. Tulevaisuudessa haluaisin löytää jonkin toisen aineen tai ilmiön, joka on vielä jätetty huomiotta, mutta joka on hyödyllinen eksoottisten fysikaalisten ilmiöiden tutkimuksessa. Tärkeintä on löytää jotain odottamatonta. Se on minulle tutkimustyön kaikkein kiehtovin osa.

Contact Details

Jose Lado

Jose Lado

Assistant Professor
T304 Dept. Applied Physics

Related Stories

Grafeenissa ensi kertaa todennettu Wignerin hila vie kohti uutta kvanttilaskentaa

Grafeenin avulla voidaan tutkia elektronien eksoottista järjestäytymistä, ja mahdollinen sovelluskohde voi löytyä esimerkiksi kvanttilaskennasta.

Elektronimikroskooppikuva Corbino-laitteesta: vihreäksi väritettyyn grafeeniin havaittiin muodostuvan elektronikide, kaksi-dimensioinen Wignerin hila, joka koostui noin 20 kristalliitista. Kuva: Antti Laitinen.

Uusi nanokeksintö voi tuoda mikroskoopin ominaisuudet älypuhelimeen

Tutkijaryhmä suunnitteli maailman pienimmän spektrometrin. Sen ansiosta jopa älypuhelimen kameralla voi tulevaisuudessa arvioida esimerkiksi lääkkeiden ja elintarvikkeiden laatua.

nanowire spectrometer imaging a cell. image ella maru studio

Correlated Quantum Materials (CQM)

Correlated Quantum Materials Group (CQM)

HF TTG
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Matti Rossi vastaanotti palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024

Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.