Juha Siivola kannustaa tutkijoita innovoimaan ja pohtimaan, miten omaa tutkimusta voisi kaupallistaa

Kun Juha Siivola aloitti pitkän teollisuusuran jälkeen työt Aalto-yliopistossa, hänellä oli selkeä tavoite. Hän halusi auttaa kehittämään tieteellisestä tutkimuksesta syntyviä ideoita, teknologisia ratkaisuja, tuotteita ja yrityksiä. Ne vievät suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin ja auttavat pitämään yllä Suomen kilpailukykyä. Aalto on tällaiseen toimintaan ihanteellinen paikka.

Diplomi-insinööriksi 1990-luvun lopulla valmistunut Siivola työskenteli teollisuudessa pari vuosikymmentä ennen nykyisiä työtehtäviään perustieteiden korkeakoulun innovaatioasiantuntijana. Kokemusta kertyi muun muassa kansainvälisistä ohjelmisto- ja tuotekehitystehtävistä niin Nokiasta, Symbianista ja Digiasta kuin monista pienemmistä yrityksistä ja startup-tyyppisistä hankkeista.

Kesäkuussa 2019 perustieteiden korkeakoulun innovaatioasiantuntijana aloittanut Siivola uskoo, että hänen kokemuksestaan on hyötyä, kun aaltolaisten tutkimustyöstä syntyneitä ideoita aletaan kaupallistaa.

Akateemisessa maailmassa keskitytään usein pelkästään tutkimuksen akateemisiin tavoitteisiin. Siivola haluaa kannustaa tutkijoita innovoimaan ja pohtimaan myös tehdyn työn kaupallisia mahdollisuuksia. Niitä kannattaa miettiä kuukausittain. ”Pitkällä tulevaisuudessa olevan tieteellisen päämärän lisäksi olisi hyvä miettiä, mitä tästä voisi tulla lyhyemmällä aikavälillä”, Siivola sanoo.

On myös hyvä tutustua siihen, millaista tutkimusta muilla laitoksilla ja muissa korkeakouluissa tehdään. Useiden innovaatioiden ja keksintöjen menestyksen taustalla on poikkitieteellinen yhteistyö, ja Aallossa mahdollisuudet yhteistyöhön ovat hyvät.

”Jos ajatellaan vaikkapa tietotekniikan alaa, on hyvä muistaa, että ohjelmistot liittyvät aina esimerkiksi laiteratkaisuihin ja materiaalin valmistukseen. Kannattaa miettiä, millainen tekninen vaikutus esimerkiksi algoritmeilla voi olla, jos niitä sovelletaan johonkin toiseen teollisuuden haaraan.”

Aalto tarjoaa turvallisen ympäristön kokeilla kaupallistamista

Siivola työkavereineen vastaa perustieteiden korkeakoulun osalta IPR:stä eli aineettoman omaisuuden oikeuksista ja niiden siirroista. Käytännössä kyse on patenteista ja niiden hallinnasta. Tutkimus- ja innovaatiopalveluiden tiimi auttaa tutkijoita esimerkiksi keksintöideoiden jalostamisessa sekä patenttien hakemisessa. Hakuprosessi kestää pitkään, jopa kolmesta viiteen vuotta.

”Siihen liittyy paljon käytännön patenttitekstien analysointia ja kommentointia sekä välipäätöksiin reagointiin. Lisäksi siihen liittyy strategisia päätöksiä esimerkiksi sen suhteen, mille teknologiasektorille ja maantieteelliselle alueelle patentti  kannattaa kohdentaa.” Siivola on mukana myös ohjelmistojen teknologiasiirroissa, esimerkiksi tekoälyratkaisuja nähdään tulevaisuudessa enenevissä määrin kaikilla teollisuuden sektoreilla.

Tutkimus- ja innovaatiopalveluiden tiimi keskittyy työssään lisäksi kaupallistamiseen. Kun tutkimushankkeista syntyy jotain, missä on kaupallista potentiaalia, Siivola kollegoineen sparraa tutkijoita sekä auttaa bisnesidean ja -logiikan kehittämisessä.

Tavoitteena on auttaa luomaan hyvä pohja yritykselle, joka saa lähtölaukauksensa Aallosta. ”Tarkoituksena on antaa mahdollisimman hyvät eväät ja olla mukana koko kehitysprojektin aikana. Yhtenä menestyksekkäänä työkaluna toimii Business Finlandin tarjoama Research to Business -rahoitus (aikaisemmin TUTL). Tällöin laajan kaupallistamis- ja tutkimusprojektin kesto on yhdestä kahteen vuotta.”

Siivola toivoo voivansa auttaa tutkijoita löytämään ideoita ja kaupallistamisaihioita. Hän rohkaisee ottamaan yhteyttä tutkimus- ja innovaatiopalveluihin matalalla kynnyksellä. Oman idean keksinnöstä tai liikeideasta voi lähettää innovaatiotiimin nettisivujen kautta. Sen ei tarvitse olla loppuun saakka jalostettu, ja kaikenlaiset aloitteet ovat tervetulleita. ”Keksintö päivässä pitää sammaleen loitolla”, toteaa Siivola.

Yliopisto on hyvä ympäristö lähteä viemään eteenpäin omaa keksintöä tai innovaatiota. Yritysmaailmassa keksintö kuuluu aina työnantajayritykselle, mutta yliopistolla käytäntö on keksijöille edullinen. Esimerkiksi avoimessa tutkimuksessa tehty keksintö kuuluu tutkijalle itselleen. ”Aalto tarjoaa turvallisen ympäristön kokeilla kaupallistamis- ja bisnesajattelua”, Siivola sanoo.