Kalle Airo johtaa Aalto-yliopiston yrittäjähenkistä ajattelutapaa, joka on kestävän kehityksen ja radikaalin luovuuden rinnalla yliopiston strategian läpileikkaava teema. Hän työskentelee johtamisen tukipalveluissa ja raportoi kehitysjohtaja Sirkku Linnalle.
Yrittäjähenkinen ajattelu on tarkoitus sisällyttää yliopiston kaikkeen toimintaan. Airolle tämä on mieluinen haaste, jonka ratkaiseminen alkaa siitä, että jokainen yhteisön jäsen altistuu yrittäjähenkisyydelle. Vaikka Aallon opiskelijoiden yrittäjyysekosysteemi on jo kansainvälisestikin tunnettu menestystarina, kaikille aaltolaisille yrittäjämäinen ajattelu ei ole vielä tuttua.
Airo siirtyi nykyiseen tehtäväänsä Aalto Ventures Program -ohjelmasta (AVP), jossa opiskelijoita perehdytetään yrittäjyyteen. Hän oli yksi ohjelman perustajista, johtajista ja opettajista. Tutuksi yrittäjyys tuli Airolle jo lapsuuden perhepiirissä ja ymmärrys siitä vahvistui opintojen ja työelämän kokemusten myötä, muun muassa yrityskonsulttina ja teknologian kaupallistajana VTT:llä. Koulutukseltaan Airo on informaatioverkostojen diplomi-insinööri Aalto-yliopistosta.
"Halusin opiskella diplomi-insinööriksi, jotta voisin rakentaa jotakin, mikä jää elämään minusta riippumatta. Ajattelin silloin informaatioverkostoja, mutta myöhemmin oivalsin, että se jokin voisi olla myös organisaatio.”
Mitä on yrittäjähenkinen ajattelu?
Airolle yrittäjähenkisen ajattelun ytimessä on suhtautuminen ongelmiin. "Olennaista on se, että kun kohtaa ongelman, ei käänny pois vaan menee ongelmaa kohti ja pyrkii ratkaisemaan sen. Ongelma on usein mahdollisuus, ei aina uhka."
Yrittäjähenkinen ajattelutapa on siis työkalu, jota kuka tahansa voi opetella käyttämään. ”Kaikkien ei tarvitse osata puhua yrittäjyydestä tai sanoa ajattelevansa yrittäjälähtöisesti, mutta jokainen voi toimia yrittäjämäisesti.”
Opiskelijoissa Airo on kohdannut kahdenlaisia oppijoita. Niille, jotka ovat jo motivoituneita ja haluavat oppia yrittäjyyttä, on yliopistossa tarjolla erinomaisia kursseja. Mutta niille, joita yrittäjyys ei kiinnosta, ei kannata mennä kertomaan sen tärkeydestä. Heille pitää tarjota oivallus tekemisen kautta omaan alaan liittyvissä projekteissa.
”Esimerkiksi insinööriopiskelija, joka ei halua osallistua yrittäjyyskurssille, kannatta herätellä yrittäjyyteen konkreettisen tuotekehityksen parissa.”
Yrittäjälähtöisen ajattelun integroimisesta opetukseen on jo hyviä kokemuksia Aallossa. Nykyään jokainen kandiopiskelija pääsee oppimaan yrittäjyyttä, vaikka ei osallistuisi yrittäjyyskurssille.
Airo uskoo, että yrittäjälle ominainen muuntautumis- ja reagointikyky on yksi suurimpia vaatimuksia tulevaisuuden työelämässä.
”Yrittäjyystaidot saattavat antaa opiskelijoille parempia valmiuksia perustaa uusia kasvuyrityksiä, mutta ennen kaikkea ne auttavat heitä haastamaan olemassa olevia toimintamalleja ja nopeuttamaan muutosta organisaatioissa ja yhteiskunnassa.”
Opiskelijoiden keskuudessa saamiaan oppeja Airo aikoo hyödyntää myös Aallon henkilöstön altistamisessa yrittäjähenkisyydelle. Avuksi tulevat yliopiston arvot.
”Yrittäjähenkinen ajattelu ja toiminta ovat keskeinen osa kestävän kehityksen ongelmien ratkaisemista. Siksi sitä pitää opettaa kaikille. Rohkeus on olennaista, kun haastamme itseämme ja muita puskemaan yli rajojen, ja myös silloin, kun on uskallettava sanoa kollegalle, että älä tee liikaa. Yhteistyössä korostuvat pyrkimys monimuotoisuuteen ja avoimuuteen. Yhdessä tekemisen pitää myös olla hauskaa”, Airo toteaa.