Kehittyvillä markkinoilla menestyy kekseliäs verkostoituja
Yrityksiä houkuttelee kasvu, mutta verkostojen puute hidastaa toiminnan aloittamista.
Maailmantalouden painopiste siirtyy jatkuvasti etelämmäksi. Vuonna 2100 siinä osassa maailmaa, jota kutsumme länsimaiksi, on alle 10 prosenttia maailman väkimäärästä. Talouskasvu Afrikassa ja Aasiassa herättää toiveita kasvun hyötyjen jakautumisesta myös vähävaraisille ihmisille ja toisaalta huolta planeetan kantokyvystä. Parhaimmillaan talouskasvu ja kehitysvaikutukset kulkevat käsi kädessä.
Kehitysmaiden markkinoita leimaavat edelleen täyttämättömät tarpeet ja puute perustavanlaatuisista hyödykkeistä. Niiden tuotannossa, etenkään Afrikassa, kilpailu ei vielä ole armotonta.
Useassa Afrikan maassa talouden kehitys on perinteisesti ollut sidottu raaka-aineiden hintoihin. Tämä kehitys on nyt murtumassa.
Kasvun ja kehitysvaikutusten yhdistämiseen on parin viime vuoden aikana havahduttu myös Suomessa. TEKES ja ulkoasianministeriö ovat käynnistäneet yhteisen Business with Impact -hankkeen, jonka kautta rahoitetaan innovatiivisia ja kehitysvastuullisia liiketoimintahankkeita kehitysmaissa.
Opas kokoaa rahoitusmahdollisuudet ja menestystekijät
─ Vaikka ohjelmia on käynnistynyt ja intoa alkuvaiheessa riittää, suomalaisilla yrityksillä on suhteellisen vähän tuloksia menestyksekkäästä liiketoiminnasta kehittyvillä markkinoilla, etenkin vähävaraisten ihmisten parissa. Siksi halusimme koota oppaaseen yhteen tällä hetkellä tarjolla olevan tuen, erityisesti kehittyville markkinoille suunnatun rahoituksen ja menestystekijät, joita olemme tunnistaneet, sanoo professori Minna Halme, joka johtaa vähävaraisten markkinoiden tutkimusta Aalto-yliopistossa.
─ Emme voi jäädä odottamaan, että markkinat Afrikassa muuttuvat meidän mielestämme järjestäytyneiksi. Meidän on itse opeteltava uusia toimintatapoja menestyäksemme maapallon ylivoimaisen enemmistön kanssa. Kumppanuudet menestyksennälkäisten paikallisten yritysten kanssa näyttävät olevan hyvä tie, kertoo oppaan kirjoittaja Sini Suomalainen Aalto-yliopistosta.
Oppaassa on esimerkkinä mukana muun muassa Intiaan betonielementtitehtaan avannut Betonimestarit-ryhmä.
Yhtiö toimittaa asiakkailleen kehitysmaissa toimintavalmiita betonielementtitehtaita. Tärkeässä asemassa ovat olleet niin kotimaiset kumppanit kuin yhteistyö paikallisten rakennusyritysten kanssa. Toimintavalmiiseen konseptiin kuuluu mm. työntekijöiden kouluttaminen, missä Betonimestarit hyödyntää kuopiolaisen Mobien kehittämää e-oppimisympäristöä. Keskeistä on ollut myös kyky skaalata yrityksen hallitsema alan huipputeknologia vastaamaan asiakkaiden usein vaatimattomampia tarpeita.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa on tutkittu liiketoimintaa vähävaraisilla markkinoilla vuodesta 2006. Tutkimuksen lähtökohta on tarve löytää liiketoiminnan mahdollisuuksia lisätä hyvinvointia ja ekologisia innovaatioita vähävaraisilla markkinoilla. Keskeisessä osassa on linkkien luominen innovaatio-, kauppa- ja kehitysyhteistyötoimijoiden välille.
Lisätietoja:
Sini Suomalainen
Projektityöntekijä
p. 050 300 1379
[email protected]
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen
Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.
Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella aloitti kaksi uutta apulaisprofessoria
Sähkötekniikan korkeakoulun Elektroniikan ja nanotekniikan laitos sai syksyllä kaksi uutta apulaisprofessoria. Lue Kim Kwantaen ja Paul Verrinderin ajatuksia aloittaessaan Aalto-yliopistolla.