Kohti talotekniikan visiota - toimitusjohtaja Pekka Metsi ennakoi alan murrosta

Yhteisestä tahtotilasta visioon 

Talotekniikka 2030 on Aalto-ylipiston, Tampereen yliopiston ja 14 toimialakumppanin konsortio, joka kattaa talotekniikan koko tarjontakirjon suunnittelusta tuotantoon ja ylläpitoon. Konsortion tärkeänä tehtävä on ollut määritellä toimialalle visio vuoteen 2030. Sitä on työstänyt Metsin johtama toimitusjohtajaryhmä yhdessä tutkijoiden visiotyöryhmän ja yliopistojen professorikvintetin kanssa. 

Yhteisen vision määrittely näinkin monitahoisella joukolla saattaisi olla hidasta ja vaikeaa, mutta hänen mukaansa tutkijoiden avustuksella työ sujui yllättävän nopeasti. 

”Talotekniikka-alan haasteet olivat kaikkien tiedossa, joten niitä ei tarvinnut pitkään käsitellä”, Metsi toteaa. ”Yhteinen tahtotila siitä, että ollaan valmiita ottamaan enemmän roolia ja kantamaan enemmän vastuuta, oli vahva. Se heijastuu lupauksiin, joita visiossa on annettu.” 

Visio ja arvolupaukset 

Vision ytimen muodostaa tulevaisuuskuva, jossa talotekniikalla tehdään maailman vastuullisimmat rakennukset. Talotekniikka mahdollistaa kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän kiinteistö- ja rakennusalalla. 

Visiota tukee neljä arvolupausta ja kehittynyt teknologia ja data, jotka mahdollistavat tuottavuuden jatkuvan kehittämisen. Arvolupaukset liittyvät energiaratkaisuihin, käyttäjien hyvinvointiin, liiketoimintamallien uudistamiseen ja alan huippuosaajien kehittämiseen. 

Metsin mukaan visio on kunnianhimoinen, mutta sen tuleekin olla. Visio on kuitenkin siinä määrin saavutettavissa, että alan ihmiset voivat uskoa ja sitoutua siihen. 

Uusajattelu haastaa rakentajia 

Metsi näkee suurimpina haasteina ”raa’an rakentamisen” realiteetit ja niihin liittyvien toimintamallien muuttamisen. Toinen suuri haaste on käyttäjille annetun palvelulupauksen toteuttaminen täysipainoisesti. 

”Talotekniikalla on eniten merkitystä paikoissa, joissa käyttäjät viettävät eniten aikaansa: kodeissa, kouluissa, päiväkodeissa. Tyypillisesti näissä hanketyypeissä ovat rakentamisen kaikkein suoraviivaisimmat mallit käytössä. Hinta ratkaisee eikä laatukriteerejä juurikaan käytetä, vaikka pitäisi olla juuri päinvastoin”, Metsi pohtii. ”Onneksi kehitystä on kuitenkin tapahtunut, kun esimerkiksi kouluja toteutetaan elinkaarimalleilla ja asuntogryndissäkin talotekniikan merkitys on alkanut nousta.” 

Vision toteutuminen riippuu myös toimintaympäristöstä. Projekteja kun on monenlaisia; pienistä putkiremonteista miljardiluokan sairaaloiden rakentamiseen. Vision tavoitteisiin pääsee todennäköisemmin ammattimaisessa, pitkän linjan liiketoiminnassa kuin pienimuotoisissa kertahankkeissa. 

Visio avaa uuden luvun talotekniikassa 

Rakentamisen prosessi muuttuu vääjäämättä liiketoiminnan tehostamisen ja ympäristövaatimusten lisääntyessä. Metsi uskoo, että hankkeiden johtamisesta tulee tietopohjaista, kun dataa hyödynnetään hankinnassa, kustannusten hallinnassa, aikataulutuksessa ja työn johtamisessa.  

”Tuottavuus ei kasva, jos dataa ei saada hyötykäyttöön. Näihin talkoisiin pitää saada koko elinkaariketju mukaan.” Metsin mielestä kehittäminen ei voi tapahtua vain projekteissa, vaan yritysten pitää investoida osaamiseen, tietojärjestelmiin ja toimintamallien kehittämiseen. 

Omistajat voivat säästää merkittävästi kiinteistöjen käyttökustannuksissa uusien energiaratkaisujen avulla. Ne ja sisäilmaston laadun takaaminen kasvattavat talotekniikan määrää ja roolia entisestään. ”Energiatehokkuusinsinööri” on jo käytössä oleva tehtävänimike. Samalla talotekniikka-alan liiketoimintamallit uudistuvat. 

”Meillä on talotekniikan pääsuunnittelijoita ja pääurakoitsijoita. Meillä on myös suurempia järjestelmäkokonaisuuksia, vaikka kokonainen automatiikka- tai energiapaketti”, Metsi ennustaa. ”Kun toimittajat pystyvät tuotteistamaan isoja kokonaisuuksia ja hallitsemaan teknologiansa, niiden rooli elinkaarella vahvistuu. Kokonaisuuksia on myös mahdollista myydä palveluna.” 

Metsi muistuttaa, että myös konsulttien on tarkasteltava liiketoimintaansa uusin silmin. Esimerkiksi Granlund on omassa strategiatyössään kurottanut ”konsulttilaatikostaan” ulospäin, tarkastellen mahdollisuuksia ottaa vahvempaa otetta toteutuksessa ja kiinteistön elinkaaressa. Tämä tuottaisi arvoa erityisesti vaativissa kohteissa, kuten sairaaloissa ja datakeskuksissa. 

Laadun merkitys kilpailutekijänä tulee Metsin mielestä vahvistumaan. Alalla vahvistuvat brändit, jotka rinnastuvat luottamukseen. Halton on hyvä esimerkki kansainvälistyneestä luotetusta brändistä ja yrityksestä, joka on laajentanut toimintaansa palveluihin. Talotekniikkaurakoinnissa mm.  ARE, Caverion, QMG ja Bravida ovat vahvoja toimijoita, jotka ovat uudistamassa alan toimintamalleja, Metsi toteaa. 

Toimialan on näytettävä mallia 

Monesti rakentamisen uudistuskeskusteluissa toimittajat vetoavat asiakkaisiin, jotta nämä ajaisivat muutosta. Talotekniikka 2030 -konsortiossa samoin kuin Building 2030:ssa ei ole mukana tilaajia, mikä ei Metsin mielestä kuitenkaan ole ongelma. 

”Ensimmäiset vuodet kannattaa katsoa peiliin ja rakentaa palveluvalikoimaa, joka lisää asiakkaiden kiinnostusta”, hän kannustaa. ”Asiakkaillamme on erittäin tärkeä rooli alan kehittämisessä. Meidän tulee kuitenkin tuntea heidän tahtotilansa ja osata vastata siihen.” 

Toinen mahdollisuus ovat kumppanuudet, jotka ovatkin alkaneet kiinnostaa suuria asiakkaita. Niissä voidaan asettaa yhteisiä tavoitteita ja mittareita ja kehittää molempia hyödyttäviä toimintamalleja. Joka tapauksessa talotekniikan arvoketjussa yhteistyötä on mahdollista ja syytä lisätä.  

Tutkimukseen on viisasta panostaa 

Visiossaan toimiala lupaa kehittää huippuosaajia tulevaisuuden vetovoimaiselle alalle. 

Metsi toivoo, että talotekniikan visio kannustaisi korkeakouluja ja yliopistoja panostamaan talotekniikan tutkimukseen ja tutkijoihin. Nyt toimialan painoarvo opetuksessa ei vastaa hänen mielestään sen merkitystä suurissa trendeissä, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sisäolosuhteiden laadun parantamisessa. 

”Tutkijoita tarvitaan lisää varsinkin sellaisille alueille, jotka menevät perustekniikan ratkaisujen ulkopuolelle”, Metsi sanoo. ”Tässä voisi ottaa mallia Building 2030:sta.” 

Seuraavat askeleet 

Visio toteutuu yritysten strategioiden ja kaikkien toimijoiden päättäväisen toiminnan kautta. Talotekniikka 2030 -konsortio alkaa osaltaan seuraavaksi määritellä johtamismallia; mittareita, jotka kuvaavat, miten matka kohti visiota etenee. 

Talotekniikka 2030 -tutkimushankkeet jatkuvat, ja toivottavasti niiden puitteissa saadaan myös pilottiprojekteja. Metsi korostaa, että talotekniikan kehittämistä ei voi rajata rakennushankkeisiin, vaan tarkastelun on aina ulotuttava koko elinkaareen. 

Huolimatta rakennusalan tämänhetkisestä alakulosta, Metsi on vision ja konsortion suhteen toiveikas: ”Jos ajattelen omaa 40-vuotista uraani, tämä on pitkästä aikaa positiivisinta, mitä on saatu aikaan. Alan yritykset, jotka yleensä ovat eri leireissä, ovat oikeasti yhdessä. Hieman erilaisista intresseistä riippumatta on selvää, että kun asioita saadaan tehtyä fiksummin, tulokset satavat kaikkien laareihin.” 

Lataa Talotekniikka 2030 -visio ja arvolupaukset 

Otsikkokuva: Pekka Metsi, toimitusjohtaja, Granlund