Kolme uutta lehtoria Kemian tekniikan korkeakouluun
Suvi Holmstedt
Suvi Holmstedt aloitti yliopistonlehtorina Kemian tekniikan korkeakoulussa, jossa hän on toiminut yliopisto-opettajana tammikuusta 2022 lähtien. Holmstedt on valmistunut maisteriksi Jyväskylän yliopistosta ja väitellyt tohtoriksi Tampereen yliopistossa.
Opiskeluaikanaan Holmstedt oli omien sanojensa mukaan "tasainen puurtaja", joka päätyi kemian alalle jopa hieman sattumalta. Kuvataidelukion suorittanut Holmstedt olisi yhtä hyvin voinut ryhtyä näyttelijäksi tai taiteilijaksi. Maisteriopintojensa aikana hän innostui erityisesti orgaanisesta kemiasta ja myöhemmin päätyi jatkamaan tohtoriopintoihin.
Holmstedtin erikoisala on orgaaninen kemia, ja hän opettaa orgaanisen kemian laboratoriokurssia ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Hän osallistuu myös maisterivaiheen orgaanisen kemian opetukseen muun muassa Research techniques -kurssilla sekä ohjaamalla synteesiprojekteja Research project -kurssilla.Holmstedt toimii vastuuopettajana myös tammikuussa 2025 käynnistyvällä kemian perusteiden kurssilla, joka on avoin kaikille Aallon opiskelijoille korkeakoulusta riippumatta.
"Olen tehnyt orgaanista kemiaa niin kauan, että hieman jopa jännittää, miten hyvin osaan opettaa vaikkapa sähkökemiaa. On mielenkiintoista päästä opettamaan myös ihan kemian perusteita”, Holmstedt kertoo.
Opetustyön rinnalla Holmstedt työskentelee osana professori Juha Siitosen johtamaa orgaanisen kemian tutkimusryhmää. Holmstedtin tutkimus keskittyy uusien reaktioiden kehitykseen ja luonnonaineiden kokonaissynteesiin hyödyntäen uusiutuvan luonnonvaran kemikaaleja.
Holmstedt korostaa, että kemia on käsityöammatti, joka vaatii sekä teknistä osaamista että luovuutta: ”Orgaaninen synteesi edellyttää paljon erilaisten laboratoriomenetelmien hallintaa. Toisaalta kohdemolekyylien suunnittelussa saa ja pitää käyttää kekseliäisyyttä.”
Vaikka tutkimustyö on luonteeltaan itsenäistä, se perustuu myös yhteistyöhön: “Parasta tutkimuksen tekemisessä on erilaisten ihmisten kanssa työskentely laboratiossa”, Holmstedt kertoo.
Luentosalien ja laboratorioiden ulkopuolella Holmstedt on laajasti kiinnostunut monista asioista ja nauttii muun muassa retkeilystä ja vaeltamisesta. Viimeisin uusi harrastus on koripallo, jota Holmstedt päätyi kokeilemaan nähtyään ilmoituksen sosiaalisessa mediassa:
”Tykkään kokeilla uusia asioita ja koripalloon pääsi mukaan matalalla kynnyksellä. Vielä kun olisin hieman pidempi, niin pelaaminen olisi helpompaa. Ehkä kasvan vielä, jos oikein kurottelen pelikentällä.”
Otto Mustonen
Materiaalikemiaan erikoistunut Otto Mustonen aloitti heinäkuussa Kemian ja materiaalitieteen laitoksella yleisen ja epäorgaanisen kemian lehtorina. Viimeiset kuusi vuotta Englannissa työskennellyt Mustonen on tutkinut erityisesti erilaisia kvanttitiloja magneettisissa materiaaleissa. Tutkimuksen sovelluksia voidaan hyödyntää esimerkiksi uudentyyppisten kvanttitietokoneiden valmistuksessa.
Mustonen on valmistunut Kemian tekniikan korkeakoulusta pääaineenaan epäorgaaninen materiaalikemia. Opiskeluaikoina Mustonen kokeili välillä akkujen parissa työskentelyä, mutta materiaalikemia kiehtoi lopulta eniten.
Mustonen tulee opettamaan Kemian tekniikan korkeakoulun englanninkielisen kandidaattiohjelman ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Mustonen odottaa innolla uusien opiskelijoiden tapaamista ja mahdollisuutta opettaa juuri englannin kielellä.
”On todella mukavaa palata tutulle laitokselle ja päästä hyödyntämään täällä viimeisen kuuden vuoden aikana saatuja oppeja, päästä opettamaan uusille sukupolville tätä ihanaa kemian ilosanomaa! On myös hienoa päästä työyhteisöön, jossa opetusta oikeasti arvostetaan ja siihen panostetaan,” Mustonen sanoo.
Mustosen mielestä materiaalikemiassa kiehtovinta on fysiikan ja kemian läheinen yhdistyminen. Hänen työuransa tähänastinen kohokohta on ollut päästä työskentelemään hiukkaskiihdyttimien parissa Iso-Britanniassa, Sveitsissä ja Ranskassa. Mustonen onkin tutkinut materiaaleja ydinreaktoreiden avulla.
”Koska neutronit eivät ole pelkästään hiukkasia, vaan myös aaltoja, niillä voidaan tehdä samantyyppisiä kokeita kuin röntgen-säteillä. Esimerkiksi materiaalien rakennetta pystytään tutkimaan paljon paremmin neutroneilla, kuin röntgeneillä”, Mustonen kertoo.
Vapaa-ajallaan Mustonen on innokas elokuvaharrastaja, joka nauttii kaiken tasoisista elokuvista. Jatko-opiskelijana Mustonen piti viikoittaista ”huonojen elokuvien kerhoa”, mikä tarjosi kosolti yhteisöllisiä katselukokemuksia
”Meillä oli kerhossa todella hauskoja hetkiä. Huonoa elokuvaa katsellessa voi matalammalla kynnyksellä liittyä seuraan kesken elokuvan, katsella vaikka hetken ja lähteä pois. Pidän kaikenlaisista elokuvista, mutta myös huonot elokuvat ovat lähellä sydäntäni.”
Heli Lehtivuori
Heli Lehtivuori aloitti elokuussa yliopistonlehtorina Kemian ja materiaalitieteen laitoksella. Lehtivuori on taustaltaan fyysikko-kemisti ja on erikoistunut tutkijana erityisesti spektroskopiaan.
”Olen myös ollut mukana kehittämässä opetusmenetelmää, jota syksyn kurssilla hyödynnetään, joten on mielenkiintoista päästä tekemään opetustyötä käytännössä”, Lehtivuori kertoo.
Lehtivuori on syksyn 2024 aikana apuopettajana yliopistonlehtori Lauri Partasen kandivaiheen Atomirakenne ja spektroskopia -kurssilla ja toimii vastuuopettajana keväällä 2025 Fysiikan perusteet kemian tekniikassa -kurssilla. Viimeisten viiden vuoden aikana Lehtivuori on toiminut Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa hallinnollisissa tehtävissä ensin tutkimuskoordinaattorina ja myöhemmin tutkimusasiantuntijana.
”Aikaerotteinen spektroskopia on ollut minun vahvuuteni tutkijana. Olen tutkinut orgaanisia ja biomolekyylejä, esimerkiksi fytokromi-molekyylejä. Nyt toki viimeisten vuosien aikana en ole kauheasti tehnyt tutkimustyötä, kun olen työskennellyt yliopistohallinnon puolella. Nyt pääsen tekemään ihan erilaista työtä eli opettamaan”, Lehtivuori sanoo.
Lehtivuori haki aikoinaan yliopistoon opiskelemaan fysiikkaa ja halusi kouluttautua opettajaksi. Tutkimusasiantuntijan roolin takana on viime vuosinakin kytenyt unelma opettajan työstä. Aalto-yliopistosta löytyi Lehtivuoren monipuoliselle fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa yhdistelevälle osaamiselle sopiva rooli.
”Aallossa on luotu lehtoreille hyvä urapolku. Jossain vaiheessa voisin haluta edetä esimerkiksi vanhemmaksi lehtoriksi, mutta siihen ei ole kiire. Kovin monesta suomalaisesta yliopistosta ei vielä löydy tähän mahdollisuutta, mutta Aallossa se on mahdollista.”
Lehtivuori kertoo suhtautuvansa innolla alkavaan opetustyöhön. Yliopistonlehtorit saavat tehdä myös tutkimustyötä, mutta Lehtivuori odottaa eniten pääsevänsä vuorovaikutukseen opiskelijoiden kanssa.
”Fysiikka ei välttämättä ole aina kemistien suosikkiaine, joten tavoitteenani on motivoida opiskelijoita sillekin puolelle. Klassinen fysiikka ja kvanttikemia eivät välttämättä vaikuta nuorille kemisteille kaikista kiinnostavimmilta aiheilta, mutta he tulevat niitä tulevaisuudessa tarvitsemaan.”
Lehtivuori harrastaa työnsä ohella taiteen tekemistä – hänen viimeisimpiin luomuksiinsa kuuluu muun muassa betoninen käpy. Lehtivuori viihtyy myös perheensä siirtolapuutarhassa, missä möyriminen on tehokas tapa poistua hetkeksi yliopistomaailman kuplasta. Työn ja muun elämän tasapainosta huolehtii myös kääpiöpinseri Paavo, joka ilmoittaa Lehtivuorelle, kun huomio on aika kohdistaa vapaa-ajan toimintaan.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Lasten ja nuorten biopohjaisten materiaalien ohjekirja innostaa kokeilemaan
Mainiot materiaalit – ohjeita biopohjaisiin kokeiluihin kirja pitää sisällään 17 työohjetta, joiden avulla voi valmistaa itse biopohjaisia materiaaleja. Työohjeissa käytetään luonnosta saatavia tai kierrätettäviä aineita.
Pääkaupunkiseudun tiedeyhteistyön 2024–2028 tutkimusrahoitusta haettavana vaikuttavuusarviointitutkimukselle
Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ja Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat sopineet tiedeyhteistyön toteuttamisesta pääkaupunkiseudun kehittämiseksi vuosina 2024–2028. Nyt haettavana on rahoitus vuosille 2025–2027 alla olevien ohjeiden mukaisesti.
Ehdota Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon saajaa vuodelle 2024
Ehdota itseäsi, kollegaasi, tutkimusryhmää, yksikköä tai projektia vuoden 2024 Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon saajaksi.