Uutiset

Lukio ja yliopisto oppivat yhdessä

Aalto-yliopistossa ideoitu kouluratkaisu tuo lukion Otaniemen kampukselle.
Haukilahden lukion opiskelijat Roope Maaranta (vas.), Petra Poimaa ja Alarik Rantala tutustuvat uusiin tiloihin Otaniemessä. Lukion Laine-rakennus oli aiemmin Aalto-yliopiston puunjalostustekniikan käytössä. Kuva: Taru Turpeinen / Espoon kaupunki.

Aalto-yliopiston Otaniemen kampus saa tänä syksynä uusia toimijoita, kun espoolaisen Haukilahden lukion 350 oppilasta aloittaa opintonsa kampuksella. Lukio toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa yliopiston opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Lukion opiskelijat jakavat yliopiston kanssa monen eri rakennuksen tiloja koulun omassa käytössä olevan Laine-nimisen kotipesärakennuksensa lisäksi.

Koulu palveluna on edistyksellinen innovaatio

Uudenlainen kouluratkaisu sai alkunsa opetuksen palveluarkkitehtuuriin liittyvästä tutkimus- ja kehityshankkeesta, jota johti Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen professori Jarmo Suominen, ja jalostui monialaisilla kursseilla Espoossa, Lontoossa ja Shanghaissa. Espoon kaupunki innostui väistökouluja kehittävästä konseptista ja päätti kokeilla toimintaa tästä syksystä alkaen.

Vararehtori Antti Ahlava on vastannut yhteistyöprojektista Aalto-yliopiston osalta.
- Koulu palveluna on uusi edistyksellinen idea, jossa koulu nähdään oppimista tukevana alustana. Tässä koulun toiminta ja fyysinen rakenne ovat erillään. Toiminnan jakautuminen kaupunginosaan tukee pedagogisia tavoitteita sosiaalisesta ja teemapohjaisesta oppimisesta ja lukio tulee luontevaksi osaksi yliopiston kampusta ja sen kulttuuria, Ahlava kuvaa.

- Konseptia suunniteltiin osallistavalla menetelmällä: mukana on ollut niin tulevia käyttäjiä kuin Aallon opiskelijoita ja asiantuntijoita. Projektiin osallistui myös lontoolainen Royal College of Arts ja sen palvelumuotoilijat, Ahlava jatkaa.

Ainutlaatuisia oppimiskokemuksia

Yliopiston tärkeä tavoite on muutoksentekijöiden kouluttaminen innovatiivisen yhteiskunnan rakentamiseksi.
- On hienoa saada lukioikäisiä mukaan toimintaamme. Tämän kaltainen vuorovaikutus, yhdessä tekeminen ja monenlaiset oppimisympäristöt tuottavat uusia ideoita ja ainutlaatuisia oppimiskokemuksia molemmille osapuolille, kertoo Aalto-yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Eero Eloranta.

Aalto-yliopisto ohjaa ja innostaa toimintaa myös uudenlaisessa yritysten ja kaupungin kehittäjäyhteisössä, jonka tarkoituksena on kehittää opetuksen järjestämisen palveluarkkitehtuuria ja käyttää hyväksi tästä projektista saatuja kokemuksia.

Kampus uudistuu monella tavalla

Yliopistolla on paljon suunnitelmia Otaniemen kampuksen kehittämiseksi. Antti Ahlavan mukaan Haukilahden lukio sopii kampuksen visioon mainiosti.
- Rakennamme Otaniemestä tulevaisuuden kampusta ja elävää ympäristöä tutkimukselle, innovaatioille, oppimiselle ja taiteelle. Tiivistämme elämää, tuomme kumppaneitamme yliopiston sisälle ja kokeilemme mielikuvituksellisia toiminnallisia ratkaisuja ja tilojen yhteiskäyttöä, Ahlava kertoo.

Lue lisää:
Uudenlaista oppimisympäristöä luodaan Espoossa yhteistyössä (espoo.fi)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Punatakkinen ja -hattuinen henkilö seisoo lumisella mäellä, katsellen jäistä jokea ja vuoria taustalla.
Opinnot Julkaistu:

Kaikille avoimia verkkokursseja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa

Aloita uusi vuosi opettelemalla suunnitteluun ja luovuuteen liittyviä uusia taitoja!
Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Kahvihuoneista kansalle – Aallon elämänlaajuisen oppimisen tarjonnan kehittämisessä tärkeää on keskustelu

Craig Carlson tunnistaa ja kehittää opetussisältöjä elämänlaajuisen oppimisen kohderyhmille, kuten työelämässä oleville aikuisoppijoille.
Elisa Kultanen kahvilassa
Opinnot Julkaistu:

Väyläopiskelijan tarina: Tradenomista kauppatieteilijäksi

Elisa kertoo kokemuksistaan väyläopiskelijana
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.