Luovuutta voi opettaa, sanoo tuotekehityksen professori Katja Hölttä-Otto

Asiaa on myös tutkittu useissa tekniikan alan yliopistoissa.

– Tutkimusten mukaan opiskelijat ovat koulusta valmistuessaan luovempia kuin sinne tulleessaan, jos he saavat tuotekehitys- ja muotoiluhenkistä opetusta, sanoo konetekniikan laitoksen professori Katja Hölttä-Otto.

Luovuutta ja ideointikykyä voidaan parantaa monin eri menetelmin.  Yksi perinteisimmistä on aivoriihi, mutta menetelmiä on todellisuudessa jopa muutama sata.

– Mikä tahansa luovuuden menetelmä on parempi kuin ei mitään menetelmää, Hölttä-Otto muistuttaa.

Luovaa ajattelua estää varsinkin itsekritiikki. Sitä voi nujertaa esimerkiksi synnyttämällä pakkotahtisesti ja nopeasti useita ideoita.

– Tietynlainen luova ympäristö ja hauskuuttaminen vapauttavat ajattelua. Tauot ovat hyvästä. Kahleita voi rikkoa myös erilaisilla kysymyksillä: mitä jos jokin tietty asia olisikin päinvastoin, mitä jos liikkuva osa olisikin paikallaan, mitä jos ongelma poistetaan. Luonnosta voi hakea analogioita, Hölttä-Otto luettelee.

Ideasta tuotteeksi

Luovuuden lisäksi Hölttä-Otto kollegoineen opettaa kaikkia tuotekehityksen eri vaiheita ideoinnista suunnitteluun. Suunnittelussa otetaan huomioon muun muassa tuotteen käyttäjä, kokoonpantavuus ja valmistettavuus.

Opetusaiheisiin kuuluu myös modulaarinen tuotekehitys, josta Hölttä-Otto aikanaan väitteli. Siinä on tavoitteena suunnitella tuote, jota voidaan helposti muunnella asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.

Hölttä-Oton mukaan tuotteissa on aina parannettavaa. Yleensä viat liittyvät tuotteen käytettävyyteen.

– Suunnittelijat suunnittelevat liikaa itsensä kaltaisille henkilöille, kun pitäisi ajatella asiakasta, joko kuluttajaa tai yritysasiakasta. Mielenkiintoisia näkökulmia saa, kun ajattelee käyttäjinä ääriryhmiä, kuten vanhuksia ja lapsia.

Suunnittelu on ryhmätyötä

Koneenrakennustekniikan laitoksen maisteriopintoihin on kunkin pääaineen opiskelijoille suunniteltu oma kurssivalikoima. Osa kursseista on pakollisia, osa valinnaisia. Hölttä-Oton kursseille on kirjautunut noin 80 opiskelijaa.

Harjoitustöissä pätevät samat suunnittelun periaatteet kuin yritysmaailmassa. Lähtökohtana on yleensä ongelma, joka pitää ratkaista.

– Idean hyvyyttä pitää tarkistaa jatkuvasti. Suunnittelun edetessä pyritään tekemään mahdollisimman halvalla ja nopeasti prototyyppi, joka annetaan asiakkaiden testattavaksi. Testauksen perusteella tehdään päätöksiä tuotekehityksen jatkosta.

Hölttä-Otto halusi työhuoneensa Design Factoryyn, koska siellä hän pääsee kosketuksiin eri alojen opiskelijoiden kanssa. Hän vierastaa siiloajattelua, jossa ihmiset tekevät vain omien alojensa töitä.

– Tuotekehitys onnistuu parhaiten, kun siihen osallistuu monen eri alan ihmisiä. Esimerkiksi psykologilla voi tuoda tuotekehitysprojektiin arvokkaita ajatuksia. Psykologi ymmärtää ihmisen käyttäytymistä, ja useinhan tuote suunnitellaan ihmisille.

Hölttä-Otosta on hienoa, että Aalto-yliopistossa yhdistyy tekniikan, kaupan ja taiteen opetus. Se antaa hyvän pohjan luovuuden kukoistukselle.

– Luovien voimien yhdistämisessä riittää kuitenkin vielä tekemistä. Tuotekehityksen opetuksessa ja opiskelussa pitäisi poistaa laitosten rajat.

Ennen nimitystään Aalto-yliopiston professoriksi Hölttä-Otto opetti vuosien ajan tuotekehitystä yliopistossa Singaporessa ja USA:ssa. Siellä hän sai erinomaisia kokemuksia eri alojen opiskelijoista koottujen suunnitteluryhmien työskentelystä. Nyt hän soveltaa luovuuden ja tuotekehityksen oppeja Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa.