Merkittävä tutkimustulos: grafeeni voi muuttua suprajohteeksi luultua korkeammassa lämpötilassa
Suprajohteet ovat aineita, joiden sähkövastus katoaa kokonaan tietyn kriittisen lämpötilan alapuolella. Nykyään tunnetuilla suprajohteilla tuo kriittinen lämpötila on yleensä 200 pakkasasteen kylmemmällä puolella. Siksi suprajohteiden sovellukset vaativat kalliita jäähdytysjärjestelmiä, mikä on rajoittanut niiden käyttöä esimerkiksi kvanttitietokoneissa ja matkapuhelinverkkojen tukiasemilla.
Huoneenlämpötilassa toimiva suprajohde onkin yksi tieteen suurista tavoitteista, sillä se mahdollistaisi esimerkiksi tietokoneiden toiminnan paljon nykyistä pienemmällä energiankulutuksella.
Vuonna 2018 MIT:n professori Pablo Jarillo-Herrero havaitsi tutkimusryhmänsä kanssa, että maailman kestävin aine grafeeni voi muuttua suprajohteeksi, kun kaksi grafeenikerrosta ovat päällekkäin ja sopivasti toisiinsa nähden kierrettynä. Nyt Aalto-yliopiston professori Päivi Törmän ja Jyväskylän yliopiston professori Tero Heikkilän tutkimusryhmät ovat osoittaneet teoreettisesti simuloimalla, että grafeeni voi muuttua suprajohteeksi paljon luultua korkeammassa lämpötilassa. Tämä johtuu grafeenin elektronien kvanttiominaisuuksista.
Tutkimustulokset julkaistiin Physical Review B –lehdessä.
Physics World -lehti valitsi kaksikerrosgrafeenin suprajohtavuuden vuoden 2018 fysiikan alan läpimurroksi, ja fyysikot ympäri maailmaa ovat etsineet sille selitystä. Vaikka grafeeni muuttui suprajohtavaksi vain muutaman asteen päässä absoluuttisesta nollapisteestä, -273,15 celsiusasteesta, suprajohtavuuden mekanismin selittäminen voi auttaa kehittämään materiaaleja, jotka ovat suprajohtavia korkeassa lämpötilassa.
Tuore tutkimus tarkensi tietoa suprajohtavuuden mekanismeista.
”Löysimme jo aiemmin uudenlaisten kvantti-ilmiöiden vaikutuksen suprajohtavuuteen, ja olemme sen jälkeen tutkineet sitä yksinkertaistetussa mallissa. Nyt oli hienoa nähdä simuloimalla, kuinka samat ilmiöt saadaan esiin oikeassa materiaalissa”, kertoo tutkija Aleksi Julku Aalto-yliopistosta.
”On tärkeää, että jatkossa voidaan testata laskemiamme teoreettisia ennusteita myös kokeellisesti. Tämä kertoo, onko grafeenin suprajohtavuudelle löytämämme selitys oikea”, jatkaa tutkija Teemu Peltonen Jyväskylän yliopistosta.
Lisätietoa:
Artikkeli: A. Julku, T. Peltonen, L. Liang, T.T. Heikkilä, ja P. Törmä, Phys. Rev. B 101, 060505 (2020)
Physics viewpoint-artikkeli tutkimuksesta
Aleksi Julku
Tutkija
Aalto-yliopisto
a[email protected]
Teemu Peltonen
Tutkija
Jyväskylän yliopisto
t[email protected]
Tero Heikkilä
Professori
Jyväskylän yliopisto
[email protected]
puh. 040 805 4804
Päivi Törmä
Professori
Aalto-yliopisto
p[email protected]
puh. 050 382 6770
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.