Miten julkiset digipalvelut huomioivat asiakkaiden kulttuurieroja? Tutkijat kehittävät tekoälyn avulla parempia järjestelmiä maahanmuuttajille

Suomi on tunnettu luottamusyhteiskuntana sekä digitalisaation edelläkävijänä. On kuitenkin aiheellista kysyä, ovatko kummankaan hyödyt jakautuneet tasaisesti. Esimerkiksi maahanmuuttajien keskuudessa luottamus viranomaisia kohtaan ei ole itsestäänselvyys, sillä huonot kokemukset lähtömaan viranomaisista voivat vähentää luottamusta myös Suomen viranomaisiin. 

Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimuskonsortiossa nimeltä Trust-M pyritään selvittämään maahanmuuton, yhteiskunnallisen luottamuksen ja julkisten palvelujen digitalisaation yhteisiä haasteita.

”Tutkimme tällä hetkellä, mitä luottamus tarkoittaa maahanmuuttajille digitaalisissa julkisissa palveluissa”, kertoo Nitin Sawhney, joka toimii konsortion johtajana ja työelämäprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. ”Tulemme projektin aikana kehittämään tekoälyavusteisia digitaalisia palveluja, joissa otetaan huomioon luottamuksen kulttuurisidonnaisia merkityksiä. Aiomme myös kehittää prototyypin keskustelevasta tekoälyjärjestelmästä, jota vieraskieliset henkilöt voisivat käyttää asioidessaan julkisissa digipalveluissa.”

Tutkimuksesta toimeen 

Maahanmuuttajista usein puhutaan yhtenäisenä väestöryhmänä, vaikka joukossa on monenlaisista taustoista tulevia ihmisiä. Ikääntyvän hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen haaste on kehittää sellaisia julkisia palveluja, jotka voisivat palvella maahanmuuttajien moninaista joukkoa. Ei riitä, että ihmisiä saadaan houkuteltua maahan, vaan maahanmuuttajien täytyy pystyä myös löytämään sisältöä elämilleen uusissa yhteisöissä. 

EU:n ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa OECD-maiden matalin. Vaikka maahanmuuttajien työllisuusaste on viime aikoina noussut, oli maahanmuuttajien ja Suomen kansalaisten välinen ero työllisyysasteessa pitkään noin 10-20 prosenttia. OECD-maissa tämä keskiarvo on ollut noin yhden prosentin tienoilla. Esimerkiksi Espoossa vieraskielisten asukkaiden osuus on kasvanut neljästä prosentista vuonna 2000 hieman yli 20 prosenttiin vuonna 2022. Samalla vieraskielisten työttömyysaste on lähes kaksi ja puoli kertaa korkeampi kuin Suomen kansalaisilla. 

”Maahanmuutossa ei ole yksinkertaisia ratkaisuja”, kertoo Teemu Haapalehto, joka työskentelee maahanmuuttoasioiden päällikkönä Espoon kaupungilla. ”Meidän täytyy ottaa vieraskielisten asukkaidemme moninaisuus paremmin huomioon ja taata riittävät palvelut parantaaksemme kotoutumista sekä tukeaksemme maahanmuuttajien toimijuutta yhteiskunnassa.”

Ymmärtämällä paremmin digitalisaatiota ja yhteiskunnallista luottamusta tutkimusryhmä pyrkii tarjoamaan julkiselle sektorille innovatiivisia vaihtoehtoja palvelujen kehittämiseen. Sawhneyn mukaan tavoitteena on tehdä tekoälyjärjestelmistä vaikuttavia, inklusiivisia – eli mahdollisimman monen tarpeet huomioivia – ja luotettavia pitkällä aikavälillä. Haasteita on monenlaisia. Miten erilaisten tietolähteiden tuottama tieto yhdistetään? Entä miten mahdollistetaan monikielinen dialogi tai mikä on ihmisen paikka tekoälyavusteisissa työprosesseissa?

”Tutkimuksesta kumpuavat oivallukset, kriittiset huomiot sekä uusi tieto ovat meille ensisijaisen tärkeitä, kun kehitämme palveluistamme luotettavampia ja tarkoituksenmukaisempia”, sanoo Espoon kaupungin Haapalehto. ”Uskon, että tämän projektin avulla tulemme jatkossa myös ymmärtämään näiden teknologioiden mahdollisuuksia sekä rajoitteita paremmin.”

Monen tekijän summa

Trust-M-konsortiossa tutkimusta tehdään monitieteellisesti lainsäädännön, teknologian sekä politiikkatoimenpiteiden välimaastossa. Aalto-yliopistoa konsortiossa edustavat Sawhneyn lisäksi professori Tom Bäckström informaatio- ja tietoliikennetekniikan laitokselta sekä akatemiatutkija Johanna Ylipulli tietotekniikan laitokselta.  

”Tavoitteenamme ei ole kehittää jotain uutta sovellusta sovelluskauppoihin, koska siihen löytyy parempiakin tekijöitä”, sanoo professori Thomas Olsson Tampereen yliopistosta. ”Sen sijaan yritämme kehittää uusia ideoita, konsepteja ja prototyyppejä, joita esimerkiksi Espoo voisi käyttää hyväksi digipalvelujen kehittämisessä.” 

Kaupalliset toimijat voivat käyttää uutta tietoa tarjotakseen uudenlaisia hybridi- tai digipalveluja, jotka palvelisivat paremmin maahanmuuttajien sekä julkisten toimijoiden tarpeita. 

”Meidän tulee kehittää kaikkia hyödyttäviä, luotettavia teknologioita, jos haluamme tehdä digitalisaatiosta inklusiivista”, sanoo Sara Elo Dean, joka työskentelee IBM:llä Watson Solution Architectin tehtävissä. ”Kaikkien tekoälysovellusten tulee perustua kolmeen periaatteeseen: niiden tarkoituksena on tukea ihmisten älykkyyttä, datan pitää kuulua sen tuottajalle, ja näiden teknologioiden tulee olla läpinäkyviä sekä ymmärrettäviä.”

Elo Deanilla on kattava kokemus luonnollisen kielen käsittelyyn liittyvistä teknologioista (NLP) ja tekoälyyn pohjautuvien järjestelmien kehittämisestä asiakastyössä IBM:llä. IBM on Trust-M-projektin yritysjäsen.

”NLP:n ja puheentunnistusteknologioiden kehityksen ansiosta pystymme tässä projektissa kehittämään sellaisia sovelluksia, jotka pystyvät reagoimaan useisiin eri kieliin sekä kielitaitojen tasoihin. Rakennamme prototyyppejä luotettavista julkisista digipalveluista, joita kehitetään käyttäjäkokemuksista sekä palvelun testaamisesta saadun tiedon perusteella”, sanoo Elo Dean.

Saatavuudella osallisuutta, osallisuudella toimijuutta

Keskinäisriippuvaisessa maailmassa on tärkeää tarkastella yhteiskuntien itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita. On tärkeää kysyä, kenelle Suomi on luottamusyhteiskunta tai kenen arvoihin digitalisoituneet järjestelmät perustuvat ja kenen tarpeita ne käytännössä palvelevat. Nämä kysymykset ovat erityisen tärkeitä kotoutumiselle.

”Jos yhteiskunta ei pysty tukemaan maahanmuuttajien kotoutumista, voivat seuraukset olla huonoja molemmille”, sanoo Viivi Eskelinen, väitöstutkija Helsingin yliopistosta ja Trust-M-projektin vuorovaikutuskoordinaattori. ”Ihmisillä on luontainen tarve kuulua johonkin, eivätkä maahanmuuttajat ole tässä poikkeus.”

Julkisten palvelujen onkin tärkeää olla sekä saavutettavia että inklusiivisia. Tähän päästäkseen ne voisivat ottaa oppia ruohonjuuritason yhteisöissä jaettavasta hiljaisesta tiedosta ja maahanmuuttajien toisilleen jakamasta kulttuurisesta tulkkausavusta. Kun palvelut saadaan saavutettavammiksi, hyödyt leviävät laajemmallekin ja myös muut väestöryhmät voivat välttyä digisyrjäytymiseltä.

Trust-M-projektin tarkoitus on tutkia näitä teemoja kriittisesti, selvittää mitä ne tarkoittavat käytännössä ja ehdottaa ratkaisuja. Ymmärtämällä aihetta paremmin on mahdollista rakentaa sellaista yhteiskuntaa, joka tunnistaa monimuotoisuuden ja kutsuu kaikki osallistumaan sen rakentamiseen. 

Trust-M-tutkimuskonsortiolle (Luotettavien ja syrjimättömien digitaalisten julkispalvelujen suunnittelu maahanmuuttajille) on myönnetty kolmivuotinen 3,2 miljoonan euron rahoitus Strategisen tutkimuksen neuvoston ”Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella” -ohjelmasta (SHIELD). Projektilla on myös mahdollisuus kahden miljoonan euron kolmivuotiseen lisärahoitukseen, mikäli ensimmäisen vaiheen tutkimusprojekti onnistuu. Tutkimuskonsortiossa toimivat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Espoon kaupunki. Konsortion jäseniä ovat myös Helsingin kaupunki, Turun kaupunki, Työ- ja elinkeinoministeriö, Moniheli, CYF Digital, IBM Consulting ja VoxAI.