Kaikki alkoi vuonna 2011, kun saavuin muotoilun maisteriopiskelijana Aalto ARTSiin. Aloitin opinnot Arabiassa ja alun perin suunnittelin palaavani kotiin Koreaan pian opintojeni jälkeen. Niiden aikana aloin kuitenkin kiinnostua valtavasti yrittäjyydestä, vaikken tiennyt siitä aikaisemmin mitään. Lopulta päädyin aloittamaan yrittäjyyden sivuaineen Kauppakorkeakoulussa, ja siellä tutustuin Aaltoesiin ja Startup Saunaan, silloiselta nimeltään Venture Garage.
Yhtäkkiä meille kerrottiin, että emme ole enää yrittäjyyden sivuaineopiskelijoita, vaan meidät siirrettiin johonkin nimeltä Aalto Ventures Program (AVP), joka oli juuri perustettu. Olin niin ärsyyntynyt! Miksei opiskelijoille kerrottu tästä mitään? Päädyin puhumaan asiasta AVP:n väen kanssa, josta seurasi ARTS-opiskelijoiden edustaminen ja lopulta myös työskentely siellä. Valmistuttuani työskentelin startup-yrityksessä sähköisen kaupankäynnin alalla, mutta olin poissa vain vuoden — palasin Aaltoon jo vuonna 2018.
AVP on muuttunut paljon suhteellisen lyhyessä ajassa. Tulin takaisin AVP:iin erään minulle tutun hankkeen takia, mutta se peruuntuikin. Tuolloin Aalto allekirjoitti SDG-sopimuksen, ja olimme rakentamassa kestävän kehityksen yrittäjyysstrategiaa. Yhdessä silloisten johtajien, Lauri Järvilehdon ja Kalle Airon, kanssa AVP:ssa lähdettiin rakentamaan hyvin inspiroivaa visiota.
Meillä oli AVP:ssä tuolloin kolme eri tiimiä: koulutus, innovaatio sekä viestintä ja kumppanuudet. Lyhyessä ajassa tapahtui useita muutoksia henkilöstössä, ja huomasimme tiimien siiloutuneen. Lopulta Lauri Järvilehto ehdotti, että sen sijaan, että johtaisin vain yhtä kolmesta tiimistä, voisimme yhdistää ne yhdeksi tiimiksi minun vastuulleni. Ja nyt lokakuusta lähtien minulla on taas uusi tehtävä; olen AVP:n toiminnanjohtaja. Pian meillä on myös lisää akateemista osaamista talon sisällä.
Nykyisessä tehtävässäni tunnen olevani suuremmassa vastuussa, vaikka päivittäinen työ ei olekaan kovin erilaista. Olin jo ennestään vahvasti mukana monissa AVP:n tärkeissä päätöksissä. Suurin ero on siinä, miltä rooli tuntuu. Suhtaudun vastuuseen hyvin vakavasti, ja olen myös vastuussa tiimini hyvinvoinnista. Keskityn edistämään hyvin toimivaa, yhteen hiileen puhaltavaa tiimiä ja yhdenmukaistamaan yhteisiä tavoitteitamme vaikuttavuuden kasvattamiseksi.
Opiskelijalähtöisellä ekosysteemillä on keskeinen rooli meidänkin toiminnassamme. Aalto on jo nyt tunnettu yrittäjyysekosysteemistään, mikä johtuu pääasiassa opiskelijoiden aikaansaannoksista kuten Aaltoes, Junction ja Slush. Nämä aktiviteetit tekevät Aallosta hyvin erilaisen muihin vastaaviin toimijoihin verrattuna. Teemme yhteistyötä myös Aalto Startup Centerin ja Aallon innovaatiopalveluiden kanssa.
Järjestimme yhdessä Aaltoesin kanssa Ginkgo-nimisen verkostoitumistapahtuman, jonka ajatuksena oli yhdistää yrittäjiä ja tutkijoita samalta alalta. Viime vuonna meillä oli kaksi teemaa: uudet materiaalit ja energia. Yksi tapahtumaan tulleista tutkijoista tutustui Aallon innovaatiopalveluihin ja sai kutsun Junctioniin. Kaikkien näiden kohtaamisten jälkeen hän sanoi, että se muutti hänen ajattelutapansa täysin. Aiemmin hän oli pohtinut, miten hän voisi kirjoittaa paremman tieteellisen artikkelin. Nyt hän pohtii, miten hän voisi vaikuttaa yhteiskuntaan kaupallistamalla keksintönsä.
Meillä on myös monia erilaisia kursseja. Kuulin tarinan opettajiltamme, Johannes Kairalta ja Anna Dementyevalta, jotka pitivät kesäkurssin itsensä johtamisesta Aallon kesäkoulussa. Yksi opiskelijoista kirjoitti palautteessa, että kurssin jälkeen hänestä tuli onnellisempi ihminen. Tällä Leading Transformation -kurssilla on kyse siitä, miten johtaa itseään ja pitää huolta hyvinvoinnistaan, varsinkin jos on yrittäjä ja on paljon paineita. Onnellisempi ihminen on vaikuttava lopputulos kahden viikon kesäkurssin jälkeen. Jotain he taisivat tehdä oikein.
Se on enemmänkin elämäntaito — ei tarvitse olla yrittäjä ollakseen yrittäjähenkinen. AVP:ssa määrittelemme yrittäjähenkisyyden niin, että se tarkoittaa oman työn omistajuutta ja innovatiivisuutta uusien haasteiden edessä. Olet yrittäjähenkinen, kun näet ongelman mahdollisuutena sen sijaan, että pitäisit sitä uhkana, jota vältellä. Myös ”can do” -asenne on yrittäjätaito.
900 Aallon opiskelijaa vastasi vuonna 2022 tekemäämme kyselyyn, ja 75 % heistä sanoi haluavansa perustaa oman yrityksen jossain vaiheessa elämäänsä, useimmiten 4–10 vuoden kuluttua. Suurin syy oli vapaus. On upeaa, että yhä useampi opiskelija innostuu yrittäjyydestä.
Olen oppinut paljon Suomessa. En tiedä, johtuuko se Aallosta vai Suomesta, mutta olen nykyään täysin eri ihminen. Korea on hyvin erilainen kuin Suomi. Koreassa korostetaan tenttejä ja oikeita vastauksia, Suomessa taas opiskelijat oppivat ajattelemaan itse ja kysymään oikeita kysymyksiä. Kaikessa on täällä kyse yhteistyöstä. Myös arvoni ovat muuttuneet: pidän perhettä ja luontoa enemmän arvossa kuin ennen.
AVP on pieni, noin 15 hengen tiimi, jossa on kahdenlaisia rooleja: yliopisto-opettajat ja palveluhenkilöstö. Heidän työskentelytapansa on erilainen, ja minun tehtäväni on tasapainottaa ja yhdistää nämä kaksi erilaista maailmaa. Yritämme sekoittaa erilaisia työskentelytapoja, edistää avoimen viestinnän ja yhteistyön kulttuuria ja pohtia jatkuvasti edistymistä ja haasteita.
Slushissa olemme olleet mukana vapaaehtoisten kouluttamisessa ja auttamassa vapaaehtoisalueen järjestelyissä. Tarjoamme vapaaehtoisille kaiken tarvittavan, jotta he voivat välillä pitää hauskaa ja levätä, ja vastineeksi Slush antaa meille kulkukortit. Osallistumme myös Aallon pisteen toimintaan.
Viime vuonna järjestimme yhdessä Slushin ja Aallon innovaatiopalveluiden kanssa sivutapahtuman nimeltä Deep Tech Networking Dinner. Me kutsuimme sinne Aallon tutkijoita, ja Slush kutsui samoilta aloilta alkuvaiheen sijoittajia ja yrittäjiä. Tilaisuus oli hyvin pieni ja yksityinen, ja paikalla oli enemmän tutkijoita kuin muita sidosryhmiä. Tutkijat olivat mielissään voidessaan tavata muita tutkijoita oman tutkimusryhmänsä ulkopuolelta.
Tänä vuonna teemme yhteistyötä Aaltoesin kanssa ja autamme järjestämään naisyrittäjiä voimaannuttavan oheistapahtuman. Toinen tapahtuma on yhteistyössä Mimir Fellowsin kanssa, ja sen tavoitteena on yhdistää kansainvälisiä ES-yhteisöjä toisiinsa. Ensi vuonna toivomme saavamme toteutettua laajemman verkostoitumistapahtuman syväteknologioiden alalta.
Slushissa käyneet Aalto-yhteisön edustajat ovat sanoneet, että Aallon osasto on luultavasti ainoa, jossa jokainen hanke pyrkii ratkaisemaan isompaa ongelmaa vain rahan tekemisen sijaan. Aallon Slush-osastolla kaikessa on kyse siitä, miten voimme muuttaa maailmaa, ja se on hyvin integroitu kaikkien ajatteluun.
Opiskeluaikaisella yrittäjyyskurssilla opimme erilaisia syitä siihen, miksi startup-yritykset epäonnistuvat. Yksi niistä liittyy yrityksen perustajiin, ja niin kävi myös minun kohdallani. Aloitin verkkokaupan yhdessä ystävieni kanssa, ja se epäonnistui. Haluan siitä huolimatta ryhtyä yrittäjäksi jossain vaiheessa tulevaisuudessa.
Olen oppinut, että se ei ole iso asia, jos jokin asia epäonnistuu. Ihmissuhteet ovat hyvin tärkeitä, ja ne vaikuttavat meihin tunnetasolla enemmän kuin varsinainen työmäärä. Luulen, että olen oppinut tulemaan paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, vaikka en luultavasti koskaan tule sitä täysin hallitsemaan. Yritän ajatella, että MJ, sinä et loppujen lopuksi ole niin tärkeä.
Kesäisin pelaan golfia. Ennen harrastin myös ratsastusta, mutta en voinut harrastaa molempia. Opiskeluaikoinani olin esittelemässä yrittäjyyttä tutkijoille, ja aloitin esitykseni ratsastuskuvalla. Viestini oli, että tulet putoamaan hevosen selästä, ja se sattuu. Muutamaan sekuntiin et voi hengittää, mutta siitä huolimatta nouset ylös ja kiipeät takaisin hevosen selkään. Pelkäsin ratsastusta joka kerta todella paljon, mutta nautin siitä, että tein sen silti.
Aloitin pari vuotta sitten golfin pelaamisen, ja se todella harjoittaa sinnikkyyttä. Se on taistelua itseään vastaan. Kun luin kirjaa ’Golf is Not a Game of Perfect’ tajusin, että golfissa ja yrittäjyydessä on paljon samaa.
Haastattelu: Tiina Aulanko-Jokirinne
Esittelemme Slushissa 12 kunnianhimoista tutkimusprojekteja, jotka edistävät vaikuttavia kestävän kehityksen tavoitteita.
"Tulin Aaltoon täynnä energiaa ja halua tehdä erilaisia asioita sekä integroitua – mutta talvi oli myös tulossa. Pidän uusista kokemuksista, mutta ei ollut helppoa saapua juuri silloin, kun joka päivä oli edellistä vähän pimeämpi."
"Mielenosoittajat olivat aulassa viikon päivät, eikä siitä ollut mitään haittaa, päinvastoin. Mutta Kauppakorkeakoulu ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on vähän kuin tuli ja vesi, kulttuureissa on eroa."
"Ilman vakituista virkaa olevat akateemiset ihmiset kokevat epävarmuutta ja stressiä, joka liittyy etupäässä taloudelliseen haurauteen. Se ei ole vain minun kokemukseni."
Jotta voimme ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia, näkökulmaa tai hänen kohtaamiaan haasteita, meidän on hyvä kulkea pieni matka hänen kengissään. Aalto-yhteisön jäsenet kertovat, minkälaista on juuri heidän kengissään.
