Naistenpäivän alumniseminaari kirvoitti keskustelua neuroverkoista ja rauhasta

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun vuoden alumni, The Upright Projectin toimitusjohtaja Annu Nieminen oli naistenpäivän alumniseminaarin pääpuhuja. MIT Tech Review nosti Niemisen vastikään nuorten vaikuttajien listalle.

Niemisen mukaan yritysten toimintaa mitataan tällä hetkellä vanhentuneilla mittareilla. Ne mittaavat suorituksia vaikutusten sijaan, tai ne pitävät suorituksen erillään vaikutuksesta.

”Ennen yritykset tekivät voittoa, ja käyttivät siitä osan hyväntekeväisyyteen. Nyt yrityksillä on tuotteita ja palveluita, joilla on jo lähtökohtaisesti positiivinen nettovaikutus yhteiskuntaan”, Nieminen painotti.

Nieminen päätti tiiminsä kanssa rakentaa neuroverkkoja hyödyntävän mallin, jonka avulla voi mitata yritysten nettovaikutusta. Mallissa hyödynnetään 130 miljoonaa tieteellistä artikkelia, jotka sisältävät tietoa yritysten päästöistä ja terveysvaikutuksista lähtien. Kone pystyy laskemaan nettovaikutuksen automaattisesti.

”Tavoitteeni on luoda parempaa informaatiota siitä, miten yritykset vaikuttavat maailmaan. Samaa mallia voidaan soveltaa paitsi yrityksiin, myös teollisuuden aloihin ja kaupunkeihin”, Nieminen sanoo.

Kestävää kehitystä myös neuroverkkoihin

Alumniseminaarin paneeliin osallistuivat Niemisen lisäksi johtaja Marcus Korhonen Aalto Studiosilta, johtaja Tuula Ruokonen Valmet Technologies Oy:stä ja työelämäprofessori Timo Seppälä Aalto-yliopistosta.

Neuroverkkojen luotettavuus tieteen ulkopuolella oli yksi paneelin polttavista teemoista. Seppälä ei vielä suosittele yrityksille neuroverkkojen operatiivista käyttämistä, vaan niiden testaamista. Datan läpinäkyvyys ja tulosten toistettavuus ovat hänen mukaansa tällä hetkellä vielä haasteellisia. Ruokonen taas näkee mahdolliseksi neuroverkkojen hyödyntämisen yhdistämällä ne muuhun käytettävissä olevaan tietoon.

Myös Niemisen mukaan neuroverkkojen ympärillä on paljon ylimääräistä hypeä. Neuroverkkoja voi kuitenkin Niemisen mukaan kehittää myös kestävällä tavalla.

Paneelikeskustelua kommentoi Kauppakorkeakoulun tohtorikoulutettava Tilman Bauer, joka tutkii rauhan edistämistä yhteiskunnassa liiketoiminnan avulla. Rauha usein määritellään positiivisten arvojen yhteisvaikutukseksi, jolloin se voi sisältää esimerkiksi oikeudenmukaisuuden, terveyden, onnellisuuden, koulutuksen, vaurauden ja hyvinvoinnin näkökulmia. Bauer jatkoi Niemisen työtä argumentoimalla, että yritysten tulisi edistää rauhaa ydinliiketoiminnan myötä. Seppälä vastasi Bauerille, että yritysten pitää pystyä tekemään myös nopeita päätöksiä. Seppälän mukaan rauha tarkoittaisi liian staattista tilaa, jossa ei tapahtuisi mitään.