Neste ja Aalto-yliopisto kehittävät yhdessä puhtaampaa liikennettä

Kun yliopisto ja teollisuus yhdistävät voimansa, avautuu mahdollisuuksia uusiin läpimurtoihin. Aalto-yliopiston ja Nesteen tutkimusyhteistyö on vienyt eteenpäin muun muassa maailman puhtaimpien liikennepolttoaineiden kehitystä.

”Aallossa on maailman eturivin osaamista, jota teollisuus tarvitsee. Bio- ja kiertotalouteen liittyvä tutkimus tukee sekä Nesteelle että Aallolle tärkeitä kestävän kehityksen teemoja”, sanoo Nesteen tutkimus- ja kehitysjohtaja Petri Lehmus.

Yhteistyöllä on pitkät perinteet jo Teknillisen korkeakoulun ajoilta. Viime vuosina se on vahvistunut entisestään Aalto-yliopiston ja Nesteen strategisen kumppanuuden myötä. Tutkimusyhteistyössä on mukana useita Aallon korkeakouluja ja tutkimusalueet sisältävät esimerkiksi polymeeri- ja kemiantekniikkaa, katalyysiä, polttomoottoritekniikkaa, prosessiautomaatiota ja tekoälypohjaisia ratkaisuja.

Uusiutuvaa dieseliä ja biomuoveja

Neste tunnetaan maailmalla tie- ja lentoliikenteen uusiutuviin teknologioihin perustuvien polttoaineiden johtavana kehittäjänä ja valmistajana. Yhtiö etsii jatkuvasti uusiutuvia raaka-ainelähteitä tuotteitaan varten. Tutkimusta tehdään muun muassa levän, metsäteollisuuden tähteiden ja eläinperäisten rasvajätteiden parissa. 

”Teimme Aallon kanssa tiivistä yhteistyötä monivuotisessa projektissa, jossa kehitettiin uusiutuvan dieselin raaka-aineeksi soveltuvaa mikrobiöljyä. Liikkeelle lähdettiin oljesta, josta valmistettiin sokereita ja edelleen mikrobien avulla rasvaa. Sivutuotteena syntyi rehua. Yhteistyöstä syntyi useita patentteja”, Lehmus kertoo.

Neste on kasvanut 2010-luvulla merkittäväksi kasvi- ja eläinperäisten jätteiden ja -tähteiden hyödyntäjäksi. Tutkimusyhteistyö Aallon kanssa osoitti, että biopohjaista mikrobiöljyä voidaan valmistaa myös maa- ja metsätalouden jäte- ja tähdevirroista, vaikka kaupalliseen käyttöön aika ei vielä ollut valmis.  

”Nesteen käyttämistä raaka-aineista onnistuttiin edelleen kehittämään uusia polymeerejä, joilla on erinomaisia ominaisuuksia. Fossiilisten muovien tilalle tarvitaan biopohjaisia ratkaisuja”, kertoo Aalto-yliopiston polymeeriteknologian professori Jukka Seppälä. 

Uusiutuvista ja kiertotalouden materiaaleista valmistettavat kemikaalit ja polymeerit ovat Nesteen uusia kasvualueita. Neste jalostaa biopohjaisista raaka-aineista kuten jätteistä ja tähteistä esimerkiksi muovien raaka-aineita kaupallisessa mittakaavassa. 

”Aalto on tässä kehityksessä erinomainen partneri, koska siellä yhdistyy uusien muovien valmistus- ja sovellustutkimus”, Lehmus sanoo.

Laboratoriosta tuotantoon

”Biopohjaisten tuotteiden tulevaisuuden markkinat ovat kiistattomat ja suuret. Jotta ratkaisut kestävät objektiivista tarkastelua, tarvitaan tieteellistä näkökulmaa ja tutkimusyhteistyötä”, Seppälä toteaa. 

Pelkkä teoreettinen osaaminen ei riitä, sillä kemian tekniikan tutkimus on pitkälti kokeellista laboratoriotyötä erikoistiloineen ja -laitteistoineen. Aalto on määrätietoisesti kehittänyt bio- ja kiertotalouteen liittyvää tutkimusinfrastruktuuriaan. Nesteellä on oma teknologiakeskus Kilpilahdessa ja sen innovaatiotoiminnassa työskentelee 350 henkilöä. 

”Nostan hattua Suomen yliopistoille ja korkeakouluille, jotka ymmärtävät teollisuuden näkökulmia tutkimuksessaan. Monissa maissa näin ei ole. Aalto on hyvä esimerkki siitä, että yhteistyöllä yliopisto ja teollisuus tavoittelevat tuloksia, joista syntyy liiketoimintaa ja sitä kautta hyötyä yhteiskunnalle”, Lehmus kertoo. 

Koulutus on yhteistyössä isossa roolissa. Tutkimushankkeista syntyy tieteellisiä julkaisuja ja opinnäytetöitä, mikä hyödyttää molempia osapuolia. Valmistumisen jälkeen moni kemian tekniikan diplomi-insinööri ja tohtori siirtyy Suomen elinkeinoelämän ja teollisuuden palvelukseen. Neste on yksi tärkeimpiä työllistäjiä.  

”Yhteistyöprojekteja tehneet tutkijat rekrytoidaan usein Nesteen tutkimukseen. Olemme saaneet tätä kautta paljon innokkaita osaajia”, Lehmus sanoo. 

Kemian ala kiehtoo nuoria

Aallon Kemian tekniikan korkeakoulu vetää puoleensa nuoria, jotka haluavat olla mukana ratkomassa päivänpolttavia ongelmia ja viemässä eteenpäin kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. ”Meillä on paljon lahjakkaita ja innostuneita nuoria opiskelijoita ja tutkijoita. Itsekin teen joka päivä työtä suurella innolla, koska kemian avulla voidaan oikeasti parantaa maailmaa”, Seppälä toteaa. 

Myös Petri Lehmus on professori Jukka Seppälän kasvatteja. Lehmus teki sekä diplomi- että väitöskirjatyönsä Teknillisessä korkeakoulussa Seppälän ohjauksessa. Lehmusta kiehtoo kemiassa se, että sitä on ympärillämme kaikkialla ja että sen avulla voidaan ratkaista globaaleja haasteita. Häntä veti alalle myös suvun perintö: Lehmuksen isä, isoisä ja isoäiti olivat kemisti-insinöörejä.  

Jukka Seppälä puolestaan teki oman diplomityönsä ja väitöskirjansa Nesteellä. ”Nesteellä Petrin isä Pekka Lehmus oli ensimmäisen työpaikkani esimies. Omaksuin jo tuolloin pyrkimyksen kohti hyviä ja kestävän kehityksen mukaisia materiaaleja ja prosesseja. On ollut huikeaa seurata Nesteen pitkäjänteistä ja määrätietoista kehitystyötä ja olla siinä nyt mukana Aallon kanssa”, sanoo Seppälä.

Teksti: Marjukka Puolakka