Otaniemeen rakennetaan talkoovoimin yhteisösauna, joka kelluu tuulivoimalan siivillä
Tuulivoimala tuottaa sähköä noin neljännesvuosisadan. Sen jälkeen edessä on voimalan purku ja osien kierrättäminen.
Voimalan tornin ja moottorin metallit – alumiini, teräs, kupari ja lyijy – kierrätetään lähes 100-prosenttisesti. Siipien lasikuidun hyödyntäminen on haastavampaa.
Siipien hautaaminen maahan on ollut Suomessa kiellettyä jo pitkään, ja EU-direktiivikin kieltää sen ensi vuoden alusta lähtien. Tällä hetkellä yleisin ratkaisu on murskata käytöstä poistetut siivet poltettavaksi ja sementin raaka-aineeksi. Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen pienentää sementin valmistuksen päästöjä, mutta murskaus nielee paljon energiaa, ja polttamisesta syntyy hiilidioksidia.
Parempiakin ratkaisuja on, sanoo Ossi Heiskala, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun alumni ja toinen Reverlast-yrityksen perustajista.
”Me rakennamme siivistä laitureiden ponttooneja ja kelluvia laitureita. Samalla vähenee tarve käyttää perinteisiä ponttoonimateriaaleja betonia ja polyeteenimuovia, mikä tekee ratkaisusta entistäkin ympäristöystävällisemmän. Prototyyppilaiturimme estää karkeasti laskettuna 2,6 tonnin hiilidioksidipäästöt, ja mitä isompia ja enemmän laitureita rakennetaan, sitä suurempi vaikutus”, Heiskala kertoo.
Merenkävijä sai idean
Yrityksen toinen perustaja ja sen toimitusjohtaja, Aallossa bio- ja kemiantekniikkaa sekä kansainvälistä muotoilujohtamista opiskellut Johannes Peace on innokas purjehtija. Kolme vuotta sitten hän alkoi pohtia, että tuulivoimaloiden siivet on tehty samasta hienosta materiaalista kuin veneet, jotka kestävät meriolosuhteita vuosikymmeniä.
Peace otti yhteyttä Heiskalaan. Kiinnostaisiko tätä lähteä kehittämään liiketoimintaa?
Päätös oli helppo.
”Positiivinen ympäristövaikutus yhdistettynä bisnesmahdollisuuteen – totta kai lähdin mukaan”, Heiskala hymyilee.
Perusteellisten taustatöiden jälkeen tiimi pääsi viime keväänä Kiuas-kiihdyttämöohjelmaan, ja yritys perustettiin elokuussa.
Reverlastin ensimmäinen hanke on Aalto-yliopiston uusi yhteisösauna. Sauna itsessään on perinteinen, valmiista paketista koottava puulämmitteinen tynnyrisauna. Maan sijaan se asennetaan laiturille, joka kelluu neljän tuulivoimalan siivestä tehdyn ponttoonin päällä. Ponttoonit on täytetty polystyreenillä, ja jokainen niistä painaa reilut 300 kilogrammaa.
Laituri on perinteistä kelluvaa ponttoonilaituria vakaampi ja erittäin kestävä. Ponttooniin käytetyn siipipalan lasikuitukerroksen paksuus on jopa 6 senttimetriä, kun se purjeveneessä on noin senttimetrin verran.
”Ponttooni on siksi äärimmäisen vahva, se ei varmasti hajoa. Meidän tehtävämme on suunnitella muutkin osat niin, että ne kestävät käytössä kymmeniä vuosia”, sanoo Heiskala.
Yhteisön voima
Suomen tuulivoimalakanta on nuorta. Siksi purettavien voimaloiden määrä on vielä pieni, Heiskalan arvion mukaan kymmenestä kahteenkymmeneen vuodessa.
Ensi vuosikymmenellä tahti kiihtyy, ja siksi tarve ympäristölle ja voimaloiden omistajille paremmille kierrätysratkaisuille on kova.
Laituriponttoonit sahattiin siiven keskikohdasta. Siiven kapeinta kärkiosaa voisi puolestaan hyödyntää keveämmissä rakenteissa, kuten uimalaitureina, Heiskala visioi.
”Aloitamme kelluvista laitureista, koska tiimissä on paljon siihen liittyvää osaamista. Meillä on kuitenkin jo kunnianhimoisempiakin suunnitelmia – siipien jykevämpiä osia voisi käyttää esimerkiksi aallonmurtajiin.”
Kestävää kehitystä edistävä yhteisösauna on saanut innostuneen vastaanoton ja tukea monelta taholta. Aalto-yliopisto myönsi sille Sustainability Action Booster -rahoituksen materiaalikuluihin, ja joukko innokkaita opiskelijoita on ilmoittautunut rakennustalkoisiin. Saunan valmistuttua Polyteknikkojen saunaseura ja Aalto Sustainability Club vastaavat yhdessä saunatoiminnan kehittämisestä ja pyörittämisestä.
Jos kaikki sujuu suunnitellusti, testilöylyistä nautitaan ennen joulua. Koko Aalto-yhteisölle saunan on tarkoitus avautua ensi keväänä.
Tiimi uskoo, että saunasta tulee erityisesti opiskelijoiden yhteisöllisyyttä rakentava rento kohtaamispaikka, josta voi nauttia tuhansia kävijöitä vuodessa.
Aalto Sustainability Clubin puheenjohtaja Martina Presepi odottaa valmistumista innolla.
”Rakastan saunomista, ja Suomeen muutettuani olen käynyt saunassa kerran viikossa. Otaniemessä on paljon saunoja, mutta tästä tulee ensimmäinen, josta voi hypätä suoraan uimaan. On ollut ilo levittää sanaa näin luovasta, kunnianhimoisesta ja kestävästä projektista.”
Teksti: Minna Hölttä
Kuvat: Henrik Jansson / Reverlast
Kestävä kehitys
Aalto-yliopiston tehtävänä on kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Yliopistossa tuotetaan tietoa ja ymmärrystä sekä luodaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat hyvinvointia yhden maapallon rajoissa.
Lue lisää uutisia
Haku Aalto-yliopiston luovien alojen esihautomoon on auki: Aalto Creatives -ohjelma alkaa maaliskuussa 2025
Aalto Creatives -esihautomon ensimmäinen kierros alkaa maaliskuussa 2025. Hae mukaan nyt!
Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta
Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
ABB:n nimikkosalin avajaiset
ABB:n nimikkosalin avajaisia vietettiin kahdesti